Thrine Gamst-PedersenThrine Gamst-Pedersen arnaavoq qunusuitsoq. Inuunermini ilinniakkanik sisamanik naammassisaqarsimavoq. Siulleq pingitsalisaagami naammassisimavaa, sinnnerili namminneq kajumissutsi malillugu ilinniarsimavai. Thrine Gamst-Pedersen Nuummi inunngorsimavoq.

– Realeksamen naammassigakku angajoqqaama ukioq ataaseq illumi kiffaaqqaaqquaannga ilinnialertinnanga. Uanga namminneq taamani assut Frankrig-iliarusukkaluarpunga angajoqqaamali aallaqqunngilaannga.

Tamatuma kingorna telegrafistitut ilinniassasoq aamma angajoqqaavisa aalajangerpaat.

Tamanna namminneq aalajanginngilara. Qatanngutikkaaku uannit angajulliit marluk Danmarkimut ilinniariarsimasut, taakkuli tamarmik ilinniarnertik nammassinagu utersimallutik. Tamaattumik angajoqqaakka isummerput nunatsinni ilinniaruma pitsaanerussasoq.

– Uanga taama isummernerat iluarinngikkaluaqaara.

Thrine Gamst-Pederseninnili taamani Qaqortumukarpoq telegrafistitut ilinniariartorluni. Ukiullu tallimat ilinniartuuvoq.

– Ukiut qulit telegrafistitut sulivunga, taamanikkullu arlaleriarlunga Kastrup-imi mittarfimmut pikkorissariartarpunga. Tamatuma kingorna telegrafistitut atorfiit atorunnaarput, taamanikkullu allatut ilinniaqqinniarlunga eqqarsalerpunga.

Thrine Gamst-Pedersen aalajangerpoq afspændingspædagogitut Danmarkimi ilinniarniarluni.

Ilinniaqqinnisannut tappiiffigitikkusullunga Nam. Oqartussanut qinnuteqaraluarama siullermik itigartitaavunga. Ilinniarnermali affaa naammassigigalu sinnera akilerumalerpaat.

– Afspændingspædagogitut (qasukkarsinnaanermik ilinniartitsineq) naammassigama zoneterapeutitut ilinniarlunga aallartippunga. Taamanikkulli Nam. Oqartussanut tapiiffigeqqullunga qinnuteqanngilanga tapiiffigineqarnissara ilimaginnginnakku, zoneterapeutimmi ilinniagassatut akuerisat ilaginngilaat.

Zoneterapi pillugu paasissutissat

Timerput tamarmi isikkatsini sianiuteqarpoq. Timitsinniittoq suugaluartorluunniit isikkatsigut sunnerneqarsinnaavoq.Tassa timitsinniittut suut tamarmik isikkatsinni nassaarineqarsinnaapput, taakkulu taaneqartarput reflexzoner. Tagiartuinikkut reflexzonet arlaanni ippinartoqarnersoq paasineqartarpoq, ajoquteqarfiullu sumiinnera paasinarsisarluni. Taava isikkani ippinnartoqarfik taanna naqitsinikkut tagiartorlugu timimi ajoquteqarfik katsorsarneqarsinnaavoq.

Zoneterapi atorlugu katsorsaaneq pisarpoq alukkut isikkallu qaavisigut naqitsilluni tagiartuinikkut. Reflexzonet ataasiakkaat qanoq malussaritsigineri, amip qanoq isikkoqarnera, il. il. tunngavigalugit zoneterapeutep naatsorsinnaasarpaa ajoqut timip suaniinnersoq aamma qanoq sakkortutiginersoq. Naliliineq tunngavigalugu qanoq katsorsarneqarnissaa aalajangerneqartarpoq. Timimi ippigisaqarfik imaluunniit ippigisaqarfiit tagiartuinikkut pissusissamissut ilersinneqarsinnaapput. Qasseriarluni tagiartortittariaqarnerit siumut aalajangeruminaattarput, – ajoqutip qanoq sakkortutiginera apeqqutaasarmat.

Paasisaqarfik: Forenede Danske Zoneterapeuter

Zoneterapeutitut naammaasigami uinilu qallunaaq aalajangerput nunatsinnut uterniarlutik.

Aappariillu 1996-imi Ilulissani illusipput, massakkullu Trinep uia Ilulissani eqqumiitsuliornermut katersugaasivimmi pisortaavoq.

– Uanga angerlarsimaffimmi »Sarliaq«mi meeqqanut immikkoortortaqarfimmi ningiunngorpunga. Taamanikkummi namminnersortutut zoneterapeutitut sulilernisara merseraara atuisut ikippallaarpata akilersinnaagunanngimmat.

– Namminnersortutulli suliffiuteqalernissara kajumeriuarpara. Allanilli akissarsiaqarnanga namminersulivinnisara merseraara. Taamani

Thrine Gamst-Pedersen saniatigut zoneterapeutitut sulilaartarpoq, meeqqalli angerlarsimaffianni sulinermini akissariani sinnassaatitulli toqqammavigai.

Ukiut 11-it meeqqat angerlarsimaffianni sulinermi nalaani aamma psykoterapeutitut ilinniaqqippoq. Taamaalluni aatsaat 2007-mi angerlarsimaffimminni namminersortutut aallartippoq, suliffiutinilu atserpaa »Isfoden« – Qaanngoq.

zoneterapeutens hænder på en fodATUISUT ULLUT TAMAASA AMERLIARTORPUT
Suliffiutini ullumikkut ukioq ataaseq atareermat Thrine Gamst-Pedersen ingerlalluarnerarluni unnersiorpoq.

– Tagiartortikkiartortartut ullut tamaasa amerliartorusaarput. Katsorsaasarnermini immikkut pikkoriffigalugu neqeroorutaa tassaavoq afspændingspædagogik aamma zoneterapi ataatsimoortillugit katsorsaaneq.

– Inuit naggussamikkut ajoqutillit katsorsartarpakka, soorlu timersorlutik ajoqusersimasut, inuit naggualuttut, sukkortut, meeraaqqat naarluttartut, inuusuttuaqqat aaqartarnerminni anniarpallaartartut, siutimikkut isimikkullu nappaatillit allallu.

– Aamma suliffeqarfik Falck Healthcare suleqatigilerpara sulisui zoneterapeertalerakkit.

– Suliffeqarfiit sulisuminnut isumaginilluartartut amerliartorput, taamaattumik suliffeqarfiit arlallit sulisutik suliffimminnut attuumassuteqartumik ippigisaqaleraangata uannukartittalerpaat zoneterapeertikkiartorlugit imaluunniit qasukkarsinnaanermik ilinniartikkiartorlugit. Taamaasiortoqartalernera sulisunit iluarineqartaqaaq.

– Aamma takornariat inuillu illoqarfinnit allaneersut aggertarput, tassa inuit allamukartut ilulissanut aqqusaartut ingerlaqqitsinnatik katsorsartittartut aamma amerliartorput.

– Namminnersortuulluni namminneq suliassanik aaqqissuussisinnaalluni nuannivippoq. Inuk anniarluni isertoq anniarunnaarluni anisoq takullugu tupallernartaqaaq. Inuk anniaateqarnini pissutigalugu unittooqqasoq ingerlaqqinnissaanut ikiorsinnaallugu nuannersuuvoq.

– Zoneterapi suliaralugu iluaqutaasutut misigisarpunga qujasarpungalu uannut tulluartumk suliaqarama.

– Anguniakkatut takorluugara tassaavoq »klinikkivik« illutsinniinngitsoq. Aamma siunissami uangaannaanngitsoq allalli katsorsaariaatsinik allanik piginnaanillit katsorsaasarnissaat kissaatigaara. Taamaasillutik Iluliarmiut aamma soorlu akupunktur, kiropraktik il.il. misilittalerniassammatigit.

– Uigalu Ilulissaniiginnarnissarput naatsorsuutigaarput. Illoqarfimmi siumukarluartumiinerput nuannaraarput.

– 50-immi qaangereerpakka, taamatullu ukioqalereersimagaanni timip atorluartuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Sap. akunneri tamaasa arlaleriarlunga qaqqat akornanni arpattarpunga, siornami uannut naleqquttumik arpannermi pissartanngorpunga. Ukiuunerani badmintonertarpunga, isikkaneq marlunnillu qimmeqaratta aamma sivisuumik qimussertarpunga, Thrine Gamst-Pedersen oqarpoq.

Doris Jakobsen, foto/ass.: Leiff JosefsenDoris Jakobsen 29-nik ukiulik perngarluni meerartaassamaarpoq.
– Ullaakkut iteraangama timima oqariartuutai malussariffiginerulerpakka. Nuannaarneq pingaartippara. Siornatigut ulapippallaaraangama nerinissara puigortaraluarpara. Maannakkut qasukkarlunga timiga maluginiartarpara, Doris Jakobsen oqarpoq

Doris angutaatinilu Mads Petersen oktoberimi meerartaassamaarput. Doris 25. oktoberip missaani ernissangatinneqarpoq.

Doris Mads-ilu Qaqortumi Sulisartut Højskoleanni siullerpaamik ilisarisimasariilerput.
– Tamatuma kingornagut takullatsiarnikuuara, malugaaralu pilerigalugu. Pikkorinnera oqallorinneralu maluginiarpakka. Oqaluuttalerpugut kingornalu telefonikkut immitsinnut attavigisarpugut.

Eqqaamavara kingornatigut Nuummiilluta 2004-mi 18. oktober aallarnerfigalugu immitsinnut sammilerluta.

Doris Jakobsen-ip angutaataa Mads aapparminit siullermit marlunnik paneqarpoq – Ulunnguaq 7-nik ukiulik aamma Melani 8-nik ukiulik.

Anaanassangoriasaarneq imaannaanngilaq. Akisussaassuseq taama angitigisoq oqittuinnaanngilaq.
– Massakkut ukiut pingasut missaat illoqatigeereerpugut ajunngivissumillu ingerlavugut. Akunnatsinni misigissuseqalernikuuvugut uangalu niaviarsiaqqat asavakka.

Anaanassanngorneq ilimagisannit ajornannginneruvoq. Aammami anngajaannguugamik nammineersinnaalluarlutillu. Mikinerusuuppata immaqa allaassagaluarpoq. Aamma niviarsiaqqat anaanaviat iluamik attaveqarfigissallugu pingaartippara.
– Nammineq anaananngornissara eqqarsaatiginikuunngilara.

Meeraqanngitsussatut imminut takorloortarama. Kisianni tassa niviarsiaqqat illoqatigileriaratsigit anaananngorusulerpunga.
– Meerartaarnissara qilanaareqaara. Aamma piffissaq uannut naleqquppoq.

Pujortassanangalu imigassartorneq ajorpunga aamma inuusuppallaarnangalu utoqqaavallaanngilanga.
– Melani Ulunnguarlu aamma qatanngutitaarnissaminnut qilanaartorujuupput.

Neriupput aqqaluartaassallutik, Doris Jakobsen qungujulluni oqarpoq.

NAARTUNI KATAPPAA
Doris Jakobsen siorna naartuleraluarpoq ajoraluartumilli katappaa.
– Taamani aapparalu Qaqortumiippugut Siumup ataatsimeersuarnerani ilaalluta.
– Ikinngutigut, ilaquttagut ilisarisimasagullu naartuninnik oqaluutereerpagut, tassami ukiup affaa kingulleq naartuniarsarigama iluatsikkakku assut nuannaaratta.
– Kisianni ajoraluartumik katappara. Tassa ajoq. Naluara sooq katannerlugu – immaqa ulapputeqarpallaarsimavunga.
– Kingusinnerusukkut nakorsaq oqaloqatigalugu oqarfigaanga naartumik siullermik katatsineq nalinginnaasoq. Oqarpoq siulleq tullialu katanneqarajuttut, pingajussaaligooq katatsigaanni nakorsiartariaqarpoq.
– Massakkut naartunera nipaatsumik atorparput.

Doris Jakobsen februaarimi Ilulissaniippoq taamanikkullu naartoqqilersimanini pasitsaappaa.
– Taamani meriartarlungalu inuunilukkama. Aataga toqoqqammersoq aamma politikeritut assut ulapputeqarlunga. Siumup ataatsimeersuarnissaanut siulittaasup tulliatut qinigassanngortikkama. Taamanikkut assut susoqaqattaarami – inuunilunneralu uanga paatsuunganartillugu. Misissortikkiartoramali ingerlaannaq naartunera paasivara.

Oktoberi ilissi qaammatiginnguatsiarparsi… Illit oktoberimi 30-liissaatit, Mads oktoberimi naapippat massakkullu oktoberimi ernisussaallutit…
Suu, tupinnalaarpoq.
– Nukangalu naartoqatigiikkatta julip 21-ani siullerpaamik nukappiaqqamik soraluartaarpunga, alutornangaarmat asanangaarmallu takunngitsuulaarneq sapertarpara, imaallaat aamma meerartaarnissannut sungiusaatingaara.

ANGAJULLERSAQ
Doris Jakobsen Iluliarmiuuvoq.
– Pingasunik nukaqarlungalu marlunnik aqqaluaqarpunga. Angajullersaavungami.
– Uagut niviarsiaqqat naalagaaniartuullutalu nipiliortuuvugut, angutitagulli saamasuullutillu naammagittartuupput, Doris Jakobsen illarluni oqarpoq.
– Qatanngutikka asavakka.
– Namminneq aningaasarsiulerama nukarlersagut akiliullugit Danmarkimut feeriaqatigaakka – aamma qatanngutima ataatsip Tuluit Nunaanni tuluttut pikkorissarnera akileeqataaffiginikuuara. Qatanngutimami nunanik allanik qaatuussaqarnissaat pingaartippara.

Doris Jakobsen ukiorpaalunni timersoriaaseq Taekwon Do pikkorinnerpaanut ilaalluni ingerlappaa, tassami qernertumik unngersaqarpoq.
– 1987-imiit 1996-mut Taekwon Do-rtartuuvunga. Suli eqaatsuararsuuvunga kisianni nukikka tanngassimaarutissaajunnaarnikuupput.

Ilaanni aallarteqqinnissara pilerigiummertarpara – nangaalertarlungalu – Taekwon Do nukkiornaqigami.
– Kisianni Taekwon Do uummateqarfigeqaara. Timersoriaasermi taanna iluaqutigalugu imminut tatigilerlungalu akisussaassuseqarneq ilikkarpara.
– Aqqaluara aamma qernertumik qiterutitaarnikuuvoq. Ataatanga Ilulissani Taekwon Do-rtatut peqatigiiffianni ukiorpassuit siulittaasuuvoq.

Namminneq timersortanngikkaluarluni qatanngutigiiusugut meeraanitsinniit timersortartuunissarput tapersersorluarlugulu pikkorissuunissarput anguniarlugu piumaffigiuartarpaatigut.
– Angajoqqaagummi alliartornitsinni tapersersuilluartuupput. Doris Jakobsen Taekwon Do-mi marloriarluni pissartarsuusimavoq, Danmarkimi pissartanngorniunnermi nummer 3-uusimavoq marloriarlunilu ukiup timersortartuatut toqqarneqartarsimalluni. Aamma Ilulissat borgmesterianit kajumissaammik akissarsitinneqarsimavoq.

DANMARKIMI DANSKISUT ILINNIARPOQ
Doris Jakobsen 11. klasse ilanngullugu meeqqat atuarfianni atuarpoq.
– 10. klassemi qallunaaqqat klassiannut nuutinneqarpunga, annertusisami klassimi amerlavallaaleratta. Taamani atuaqatitaakka tamarmik danskisuinnaq oqaluttuupput, taamanikkullu uanga tunuarsimaartunngoraluarpunga.

Atuaqatitaakkami danskisut pikkorillutillu oqallorissuupput taamani »katataasutut« misigaanga.
– Angajoqqaama qallunaat aappariit – nakorsaq peqqissaasorlu ilisarisimagamikkit – taakkulu Danmarkimukaleramik neqeroorfigaannga ilageqqullutik Danmarkimi atuarniassagama. Taamaasiorpungalu. Ukioq Danmarkimi atuareerama Ilulissani 11. klassemi soraarummeerpunga.
– Angajoqqaama Danmarkimukarnissara tapersersorpaat – qallunaatut oqalunneq ilikkarniassagakku.

11. klasse naammassigamiuk Doris Jakobsen Aasianni GU-mi ilinniarpoq.
– Massakkut ilinniarnertuutut soraarummeerninniit ukiut qulit qaangiutereerput – sulili ilinniarnera ingerlappara.
– Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorniarlunga aallartikkaluarpunga, politikerinngoramali ilinniarnera ukiut tallimat unitsikkallarpara.
– Massakkulli ilinniarnera ingerlateqqilernikuuara, naatorsuutigaaralu ukiut marluk qaangiuppata naammassissallunga.

Ukiut qulit qaangiuppata sulerissavit?
– Ilinniarninni masterinngorsimassaanga Siumumullu siulittaasuullunga. Siunissami ilinniarnertuunngorniartunut ilinniartitsisoorusuppunga. Makkununnga ilinniartitsisarusullunga; matematik, kultur aamma inuaqatigiit, Doris Jakobsen oqarpoq.

All.: Irene Jeppson
Ass.: Leiff Josefsen

Doris Jakobsen, foto/ass.: Leiff Josefsen
1. Viinni imerluunniit?
Imeq. Imigassartorneq ajorpunga. Ukiut pingasut missaat qaangiupputpeqqinnarnerusumik inuulerusullunga imigassartortarunnaarama.Aamma inuppassuit aalakuuleraangamik allanngortarput,ilaatigut imigassaq ajortumut aqqutaasarami.

2. Mobili qarasaasiarluunniit?
Tamaasa. Asimiikkaangama mobili qarasaasiarlu atorneq ajorpakka, illoqarfimmiikkaangamalipinngitsoorsinnaanngilakka. Illoqarfimmiitillungaqarasaasiaq atunngitsoorsinnaanngilara. Nutaarsiassatinternettikkut atuartarpakka aamma naalungiarsunnut tunngasoqnetbaby ullut tamaasa malinnaaffigisarpara.

3. Email imaluunniit allakkat?
Akiligassaanngikkaangata allagarsillunga assut nuannaraara. »Itsartut« allagarsisarneq maqaasigisarpara. Inuusuttuaraagallaramami allakkatigutikinnguterpassuaqaraluarpunga.
Kisianni email aamma ajunngeqaaq. Pinngitsoorsinaanngilara. Aamma pisariinnermik. Ilaquttakka ikingutikkalu aammami inuit nalusakka imaasiallaannaq attaveqarfigisinnaavakka. Aamma ilaanni inunnit nalusannit emailerfigineqartarpunga.

4. Ugeblad imaluunniit atuagaq?
Tamaasa atuartarpakka. Aamma Ekstrabladet Jyllands Posten-ilu internettekkut ullut tamaasa atuartarpakka. Bogklubimut ilaasortaanikuuvunga, qanittukkullu atuakkat 41-it ataatsikkut pisiarivakka. Atuarneq nuannaraara. Aamma Madsilu sapinngisamik unnuit tamaasa niviarsiaqqat atuffattarpagut. Meeraagallarama angajoqqaama Disney-bogklub-imut ilaasortanngortippaannga. Ulloq manna tikillugu atuakkat Disney-meersut suli nuannaraakka. Ilulissaniikkamalu anaanannit paasivara meeqqat atuagarpassui Rødekorsimut tunniussimagai. Atuagaq kingulleq atuagara tassa (Qaannat Alannguanni) Tupaarnaq Rosing Olsen-ip atuakkiaa.

5. Kiinnamut tarngutit imaluunniit naamik?
Meeraagallarama qimussertaqaanga ukiorpassuillu Taekwon Do timersuutigisarpara. Kiinnamut tarngutit pinnersaatillu allat soqutigisarisimanngisaannarpakka. Aatsaat politikerinngorama tanilaartaqqullunga inanneqarpunga. Ullumikkut taamaallaat isinut tarngutit atortarpakka.

6. Skuut imaluunniit støvlit?
Kimmikkaajunngikkunik naammapput. Kimmikkaajunngitsuinnaat atortarpakka. Aamma isikkanut peqqinnarnerupput. Skuut timersornermut naleqquttut atussallugit nuannarineruakka.

7. Illorpassuaqarfimmi imalluunniit sissami feeriarneq?
Illorpassuaqarfissuit soorlu New York nuannaraakka. Pisiniarfippassuarni pisiniarujoorluni tassa nuanneq. Kingullermik Danmarkimiikkama ilisarisimasama arlaata aperigaluarpaanga sissamukarusunnersunga. Qujaannarpunga pisiniarfilererusunnerugama.

8. Ilulissat imaluunniit Nuuk?
Tamaasa. Illoqarfiit taakku marluk angerlarsimaffittut sungiusimavakka. Ukiukkut Ilulissaniikkusunnerusarpunga. Qimussernermi ilaanni maqaasigisarpara. Aamma inuit Nuummiit imminnut qaninnerupput. Avannaani aasaq aamma nuannersorsuuvoq ingammik seqineq kaaviinnalillaraangat pinngortitarsuarlu alianaallillaraangat. Kisianni Nuuk aamma nuanneqaaq. Aamma periarfissarpassuaqarpoq… filmertarfik, nalunnguartarfik allalllu. Aammami ikinnguterpassuaqaratta.

9. Arpanneq pisunnerluunniit?
Ullumikkut pisukkusunneruvunga. Arpanneq aamma nuannarigaluarpara, massakkulli unittooqqavunga. Siullerpaamimmi naartullunga meerartaalerama ullumikkut pisunnerusarpunga. Saluttuaraanngilangami, Doris illarpoq. Pisulluni ilisarisimasarpassuit naapinneqartarput. Biileraannili ilisarisimasat saneqqutiinnarneqartarput.

10. Aasaq ukiorluunniit?
Aasaq. Ilaqutaariiulluni aasarsiorluni nuanneq. Qaqqamut igaasariarluni imaluunniit angallammik angalalluni.Ukioq aamma nuannareqaara. Meeraagallaratta apeqqaarnerani anaanatta itersartarpaatigut. Tassa apeqqaarsimasoq iterluni nuanneq. Taava paasisarparput qimussertalernissaq qanillisoq. Nuummi ukiuunera taama atorluartigineq ajorpara…. ukiorli perngarlunga majuartaammukarpunga sisorarneq misilinniarlugu. Nuanneraluarluni peqqusiileqinarpoq. Ulloq taanna illariilippunga, Doris illakusulluni oqaluttuarpoq. Ilaqutariilluta arlaleriarluta majuartaammukartarpugut ingilluta sisorariarluta. Sisoraatinik sisorarneq ilikkarusukkaluarpara.

Justine GudmundsenJustine Gudmundsen kajumissaarneqarsimavoq orsussaqarfimmi pisortanngoqqullugu. Sapinnginerlugu nalornilerami eqqarsarfissaqarumasimavoq. Namminneq oqarpoq suliassamut tasssunga nutaraavallaaqigami nangaasimagaluarluni, qujanartumilli ilaquttaminit ikinngutiminillu kajumissaarneqarami angersimavoq.

Taamaasilluni Justine Gudmundsen 1. maj 2007 tankforvalterinngorpoq arnat kalaallit akornanni siullersaalluni.

Orsussaqarfiup ulluinnarni ingerlanne - qarneranut allaffissorneranullu akisussaasuuvoq. Taamatuttaaq atortussat siumut inniminnerneqartarneri aamma ukiut tamaasa nioqqutissat orsussallu naatsorsorneqartarneri kiisalu orsussaqarfiup aserfallatsaaleqartarneri akisussaaffigai. Justine sulisunut pingasunut pisortaavoq, taakkunanngalu pisortatut tikilluaqquneqarluarsimalluni.

Justine Gudmundsen 28-nik ukioqarpoq Qaqortumilu peroriartorsimalluni.

Ukiut arfineq marluk Pisiffik A/S-imi suliffinni assigiinngitsuni sulisimavoq 1. december 2004-mi Qaqortumi Polaroil-imi atorfininnermi tungaanut.

Justine tankforvalteritut ilinniarsimavoq, ilinniarninilu 2005-mi naammassisimallugu. Taamanikkulli Polaroil-ip Qaqortumi orsussaateqarfiani sulilerpoq.

Siunissami arnat amerlanerusut orsussaateqarfinni sulisalernissaat Justinep ilimagaa. Arnat amerlanerusut pisortanngorniartarnissaat kissatiginerarpaa: – Ullutsinimi arnat suliffinni pisortat amerliartorput, tamannalu ajunngeqaq arnammi pisortaalluarsinnaanerannik ersersitsivoq, Justine Gudmundsen oqarpoq.

Atuisut nunaqqatillu tamatumunnga qanoq isumaqarnersut apeqqutigigakku
Justine akivoq: – Atuisut ilaasa orsussaqarfimmi pisortaanera upperinngilaat, allalli akuersaarpaannga sinnerlungalu tanngassimaalaartarlutik, tamannalu nuanneqaaq.

Atorfimmi tassani suut pitsaaqutaappat suullu ajoqutaallutik?
Arnat angutit suliarisartagaannik suliaqartalernerat ajoqutitaqanngilaq, suliassammi suleqatigiinnikkut naammassineqartarput.
Suliassat suulluunnit misilitsinnagit ajornartutut taaneqarsinnaanngillat, – taamaattumik suliassat naammassineqartarput, Justine Gudmundsen oqarpoq.

Suliffivit assinganik misileerusuttunut siunnersuutissaqarpit?
Suliffik pissanganartuuvoq – unamminartuuvoq ullullu tamaasa assigiinngitsunik pisoqartarluni. Ilikkagaqarnaqaaq, naak ulluinnarni eqqarsaatigineq ajoraluarlugit.

Justine Gudmundsen– Neriuppunga arnat allat aamma pisortanngorniartassasut, Justine Gudmundsen oqarpoq.

All. Leif Ravnbak

Irene Jepson (foto/ass.: Leiff Josefsen)Niviarsissat marluk biillerlutik tunuporsorniarlutik biilimut allamut uninngasumut aportut ullut arlaanni isigaakka. Taakku tuaviinnaq qimaapput. Ajoqusikkaminnik qimarratiginninnerat assut kamaammiutigara. Taamaattumik biilip normua allariarlugu politiinut tunniuppara. Niviarsissammi taakku isumaqarsimagaluarput takuneqarsimanatik. Apornerammi allaffimma igalaavaniit isiginnaarpara. Politiip kingusinersukkut oqaluttuuppaanga niviarsiaq taamani biilertuusoq politimit orninneqarami tuparujussuarsimasoq.

Ullut arlaanni Brugsenimi pisiniareerlunga biilinnukarama takulerpara aporneqarsimalluni ajoqusersimasoq. Fuck !!!! Ilumummi taamaaliorfigitilluni ajoq. Sooruna inuit ilaat akisussaaffimminnik qimarratiginnittartut. Uffaluunniit allagartannguanik ilisisarunik kinaanertik ilisimatitsissutigalugu.

Aamma uanga ullut arlaanni biilimut allamut aporpunga ajoqusingaatsiarlugu. Annilaangangaarama sajuttuinnaavunga assullu ajuusaarlunga. Apugara kiap pigineraa nalugakku politiinut paasiniaavunga. Kanngusukkaluaqalungalu piginittua sianerfigaara qanoq iliortoorsimanera nalunaarutigalugu, qaammallu ataaseq qaangiummat iluarsaanneqarnerata akia 3-4.000 koruunit missaat akilertariaqarakku suli ajorneruvoq. Ullumikkulli taamasiorsimanera tanngassimaarutigaara, tassami akisussaaffiga qimarratiginagu pissusissamisoortumik iliuuseqarpunga.

Taamaasiorsinnaasut ikippallaaqaat.

Siornami biilera Baristap silataani uninngatillugu aporfigineqarsimavoq. Taamani apuisup kinaanera paasinngisaannarpara akisussaaffimminik qimarratiginnissimammat.

Inuit ikippallaat akisussaaffik tigorusuttarpaat – oqinneerarsuuvormi akisussaaffimmiit qimaaneq.

Irene Jeppson

Tukummeq Egede MartinsenUkiut arlallit matuma siornatigut Danmarkimiitillunga angutaatissaaleqivunga, taamaattumik internetimi attaveqartarfik arto.dk. atorluartarpara. Taamaalluni angut assut pissanganartoq nalunaaruteqariasaarpoq, nuannaatsangaaramalu imaasiallaannaq misigilerpunga illoqarfianukarniarlunga bilittisereerlunga, naak ajortoqarsinnaanera ilunni malugisinnaagaluarlugu. Inuuninni misilittakkama ilaat eqqaamavara, tassa kisimiillunga anaanaasimanera artornartunik misigissaqarfigisimasara. Eqqaamagaluarlugu maluginngitsuusaarpara angummik nassaarluarnissara kissaatigingaarakku toqqissillunga inuulernissara takorluulereerlugu.

Avataanit isigaluta tassaavugut ilaqutariit pilluartut, marluullutami siortigut aapparisimasatsinnit meeraqarpugut. Inuit iluatsitsisimasut, pilluartunik meerallit aningaasatigut ajornartorsiuteqanngitsut. Qaaginnarsiortumik isumaqarpunga kiisami ujartuakkannik nassaarsimallunga, ilunnili suna pinerpoq aarlerinartoqarneranik nalunaarut takkuttaqattaartuarpoq. Takkuttorlu tuaviinnaq puigorniapallattarpara takorluukkamillu inuunera nangeqqittarlugu. Taamasiornerilli tamaasa ilunni qiimassusera milliallattarpoq.

Ilummut qiviatuaraangama takusarpara Tukummiaraq marlunnik ukioqarluni angajoqqaani avimmata ataataminik annaasaminik ujarlertuartoq. Massakkut paasisinnaavara toqqissisimarusunnermik pilluarneq sallumik tunngavilik qinersimallugu.

Taamani timmisartupallanninnit ukiut pingasut qaangiummata kisimeeqqilerpunga, qanittukkut 30-nik ukioqalissaanga siunissamilu periarfissarpassuaqarlunga. Suli nuannernerpaaq tassa ataataga nanigakku. Aasaq manna immitsinnut misigissutsigut iluarseqqippagut pilluaqaangalu. Meeraq ilunniittoq pissusissamisut peroriartuaarpoq siunissamilu nammineq kissaatigisakka najoqqutaralugit ingerlariaqqinnisannut ikiorpaanga.

All. Tukummeq Egede Martinsen