Arnanut

Nunatsinni kræfteqalersartut kisitsisinngorlugit
Uku kisitsisit 2003-imeersuupput, ukiup taassuma kingorna kisitsisit suli saqqummiunneqanngillat.

Iviangikkut kræfteqartut kisitsinngorlugit
1995-1998 = 50
1999-2003 = 54

2000 = 15
2001= 5
2002= 15
2003= 12

Paasisaqarfik: Embedslægens årsberetning 2003

Iviangikkut kræfteqarneq nappaataavoq arnaniunerusoq pisartoq. Qaqutiguugaluaq angutini aamma nappaatinngussiinnaavoq. Hormonit iviangikkut kræfteqalertarnermut apeqqutaagunavipput. Nakorsap oqaatigisinnaanngilaa sooq inuk iviangimigut kræfteqalersimasoq. Tassami peqqutaa naluneqarmat.

Nalunnginneqarporli suut nappaateqalersinnaalermut ineriartortitsisinnaaneri, soorlu: ukiukilluni aaqartalerneq, ukioqqortulluni meerartaaqqaarneq, kingusissukkut overgangsaldererneq, ukiorpassuit hormonitorsimaneq, pualavallaarneq.

www.cancer.dk-mi paasisaqarnerugit.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Taamani oktoberiusoq Stine Pedersen - Nuummi najugalik - ernini rigshospitalemi uninngasoq ilagalugu Danmarkimiippoq. Unnuit ilaanni iviangimini ippigisaqarluni malugaa, aallaqqaataanilu isumaqaraluarpoq iviangeqummi qerattaqqutaa pissutaasoq. Nalunartut pillugit iviangini misissoramiuk iviangimi iluani manngertoqartoq malugaa. Stine ingerlaannaq Rigshospitalimut saaffiginnikkaluarpoq, tassaniinnini iluatsillugu misissortikkusulluni. Kisianni imaasiinnarluni Rigshospitalimi misissorneqarnissaq ajornakusoorluinnarmat Danmarkimi nakorsaq namminersortoq saaffigaa, tassanilu ultralydemik scannertilluni. Kisianni nakorsap taamaaliinnarluni tinusoq ajortuunersoq ajunngitsuunersorluunniit takusinnaanngilaa. Taamaattumik Nuummut uterniariarami nakorsiapallappoq ivianginilu misissortillugu. Tamatuma kingorna sapaatip akunnerata aappaa affanngortorlu napparsimmavimmut unitsinneqarpoq, nakorsarlu Stinep iviangiani tinusup ilaanik misissugassamik peersivoq. Tamatuma kingorna piikkap ajortuunerata ajunngitsuunerataluunniit tusarnissaanut Stine ullut 14-it utaqqivoq.

– Utaqqineq ajornerpaavoq annilaanganarnermik, Stine oqaluttuarpoq.

7. november 2006 Stine SANA-mi K3-mi sygeplejerskemit sianerfigineqarpoq.

– Taassuma K3-mukaqqullunga oqarfigaanga. Aperaara ajortoqarnersoq, tassami sygeplejerskemit sianerfigineqarnissara ilimaginnginnakku, aammami akissummik tusarniaanissannut piffissamik inniminneereernikugaama. Apeqqutigali akiumanngilaa – soorngunami, tamakkumi telefonikkut oqaatigeqqusaanngillat. Aamma aperaanga uiga ilagisinnaannginneriga. Ingallunga annilaangalerama, apereqqikkaluaparalu ajortoqarnersoq. Sygeplejerske akivoq tamanna pillugu telefonikkut oqaaseqarsinnaanani SANAmukaruttali naapissanerarpaatigut. Taama oqarnera akueraara, kisianni ilunni nalunngereerpata ajortoqartoq, tassami ajortoqanngippat sooq uiga ilaasariaqassava, Stine oqaluttuarpoq.

Stine uinilu K3-mukarput sygeplejerskelu naapillugu. Stine assut annilaangavoq. Qinnuigineqarpullu inimut allamut iseqqullugit, nakorsarooq tassaniimmat.

– Nakorsaq oqarpoq nuanniitsumik nalunaarutissaqarluni – tassagooq kræfteqarpunga. Suliluunniit eqqarsaatikka naanngikkikka nakorsaq mobiltelefonimi oqalulerpoq. Uangalu apereraara: ”Tassa toqussaanga?” Taava oqarfigaanga ivianginni tinuneq mikisunnguummat eqqisseqqullunga, ajornerpaarlu kisiat eqqarsaatigeqqunagu. Soorngunami uanga ajornerpaaq kisiat eqqarsaatigaara, kræftimimmi oqartoqaraangat toqu kisiat eqqaasarpara, taamanilu annilaangaqigama aamma paatsiveerusimaarpunga, Stine oqaluttuarpoq. Nakorsallu nassuiaappaanga ullut marlussuit qaangiuppata iviangeersittariaqartunga, iviangeersinnginninnilu iviangima angissusaa uuttortartissagiga iviangiusartaassama angissusissaanut atorneqassammat.

Iviangini peeqqunngilaa
Stine paatsiveerulluinnarpoq, soorlumi suna tamarmi aserortoq. Annilaangaqaaq. Nalunngilaali iviangeersikkusunnani – iviangini pigiinnarusuppai.

– Iviangimmi qanorluunniit ukioqaraluaraanni arnatut ilisarnaataapput, taamaattumik iviangima illuatungaata peerneqarnissaa akuerisinnaanngilara. Naamik eqqarsaatiginerluunniit saperpara, iviangimami illua peerneqassappat imminut arnavittut takorloorsinnaanngilanga, Stine oqaluttuarpoq.

Stinep tv-aviisimi tusagassianilu allani tusareersimavaa iviangeq peernagu kræftip tinusuanik peersisoqarsinnaasoq. Stine iviangeersikkumanngilaq, oqarporlu nammineq Danmarkimi napparsimmavik namminersortunit pigineqartoq saaffiginiarlugu. Taamatut pilatsittoqarsinnaanera pillugu SANA-mi sulisut oqaaseqanngillat, Stinelu isumaqarpoq taamatut periarfissaqarneranik ilisimatitsinissamut pisussaagaluartut. Nammineerlunimi tusagassiutini taamak periarfissaqarnera tusarsimanngikkaluaruniuk iviangimi illua’tungaa annaasimassagaluarpaa.

– Ulloq taanna kræfteqarlunga paasitinneqarama nakorsap tuaviornerpaamik iviangeernialerpaanga. Uangalu misigaanga soorlu uumasunik toqoraavimmiillunga. ”Qaa innarniarit iviangit peerniassavarput”. Nuanniilluinnartumik ilisimatinneqarnerma kingorna aqaguani Danmarkimi napparsimmavik attaveqarfigaara, sapaatillu akunnera qaangiuppat misissortinnissannut piffissarsillunga, Stine oqaluttuarpoq.

– Qujanartumik Stinep sillimmasersimanerata suliaritinnissaa akilersinnaavaa. Stine uinilu Danmarkiliarput ullullu 14-it qaangiummata iviangeersinnani suliaritippoq. Tamatumalu kingorna kræfti siaruaassimanersoq imaluunniit siaruaassimannginnersoq pillugu akissutissat utaqqilerpai.

Stine uinilu qasuerserlutik sapaatip akunnera ataaseq feriarlutik aallarput, aqqusaakkatik annilaarnartut qimarratigilaarniarlugit. Stinelli napparsimanini puigorsinnaanngilaa.

– Tassami eqqarsartaratta inuit allat kisimik kræfteqalersartut. Nammineq eqqugaasinnaanerneq takorlooruminaatsuuuvoq. Sapaatip akunnerani feriarnitsinni ilungersorlunga kræfti eqqarsaatiginaveersaarpara. Tunuartinniarsaraara. Kisianni tamanna ajornaqaaq. Imaasiallaannaq misigileraanga eqqarsaatigalugu; immaqa tassa feriarnera kingulleq, Stine oqaluttuarpoq.

Peqqinnissaqarfik paasisinnaavaa
Ulloq Stinep kræftimi qanoq siaruaassimaneranik paasisaqarfissaa nalliuppoq. Ulloq taanna annilaangananilu ernumanngilaq. Uinili annilaangasoq takusinnaagamiuk aamma tassa nammineq annilaangalerpoq.

– Nakorsamut iseratta soorlumi uanga malugisinnaagiga nuannersumik oqaasissaqartoq. Nakorsaq taannaqami assigiinngitsut pillugit oqalulerpoq, pilluni pilluni kiisami oqaleriallartoq kræfti unima qinersiinut siaruassimanngitsoq. Ilumummi uigalu nuannaajallallutta oqiliallakkatta, soorlumi tassa suloqalerluta napparsimmavimmiit aniinnarsinnaasugut, Stine oqaluttuarpoq.

Taamani Stine oqaloqatigigatsigu aqaguani pilatsereernerup kingorna nakorsarneqarnissani aallartittussaavaa. Sapaatip akunneri pingasut allortarlugit katillugit arfineq marloriarluni kemoterapeertittussaavoq, tamatumalu kingorna Danmarkimut seqersartikkiartortussaalluni.

– Qunugeqaara - annilaangaqalungalu. Eqqarsaatigineq sapingajappara, tusartarparami kemoterapeertinneq qanoq ajortigisartoq. Tassami nakorsaat toqunartunik assigiinngitsunik akulik taqatsigut timitsinnut isaatinneqartarpoq, Stine oqarpoq.

Napparsimalernermini aqqusaakkani eqqarsaatigisarpai. Misigisimavorlu SANA-mit pineqarnini naammaginanngitsut.

– Ilisimatinneqarnerinnaraluunniit eqqarsaatigalugu isumaqarpunga naakkittaappallaartut. Mianersornerusumik ilisimatitsisinnaagaluarput. Soorlu nakorsap oqaloqatiginerma nalaani allanik mobilikkut oqaloqateqarnera isornartorujussuartut isigaara. Nalunngilara immaqa vagteqartuusimasoq, kisianni taamatut nalunaarutissaqartillugu nakorsaq vagteqanngitsoq atorneqartariaqarpoq. Aamma iviangeersinnissara kisiat pinnagu allanik periarfissaqarneranik oqaluttuussimasariaqaraluarpaannga. Aamma taamak ajortigisumik nalunaarutisinerup kingorna oqaloqatigisinnaasamik piareersimasoqarsinnaagaluarpat pitsaassagaluarpoq. Tassami taamak annilaarnartigisumik tusarluni annikilliornaqaaq. Psykologi periarfissat ilagigaluarpaat, kisianni Peqqinnissaqarfik taamak tamakkuninnga sulisukitsigitillugu ajornassagunarpoq, Stine oqarpoq.

Inuuneq uneqqasutut ikkaangat
Stinep Danmarkimi peqatigiiffissuaq Kræftens Bekæmpelse iluaqutigeqaa, tassanimi apeqquterpassuit paasiumasani pillugit paa sitinneqartarpoq, misigisimavormi apeqquterpassuit nunatsinni akineqarsinnaanngitsut.

– Soorunami ilaquttat ikinngutillu napparsimasumut qanorluunniit ikiuukkusutsigigaluarlutik napparsimasup qanoq ajornartorsiortiginera iternga tikillugu paasisinnaanngilaat, aammami namminneq ajornartorsiulersaramik qanoq iliornissartik nalornilersarpaat. Taamak ajornartorsiulernermi kikkut oqaloqatigilluarsinnaanerlugit paasinarsisarpoq.

– Ilisarisimasaqanngikkaannili oqaloqatigilluarsinnaasat nassaariuminaattarput. Aamma kalaallisuinnaq oqaluttuugaanni allanik periarfi ssaqarneq nalunartarpoq. Namminermi ilisimasaqanngitsut periarfi ssinneqartanngillat. Taamaattumik isumaqarpunga sulilluarsinnaasumik naapittarfi ttaartariaqarlersugut - aamma kræfteqartut ilaqutaasa iluaqutigisinnaasaannik. Taamaattoqalernissaanut suleqataarusoqaanga, Stine oqarpoq.

– Napparsimaninni uinnit ikorfartorneqarluarpunga. Ilisarisimasama ilaasa kræfti taassalluguluunniit saperpaat, aamma taakku ataqqivakka. Tassami nappaat taanna suli isertuuttariaqartutut isigineqarpoq. Taamaattumik uanga taamatut saqqummerlunga qanoq aqqusaagaqarsimanera oqaluttuaraara, eqqortummi saqqummiuttaraanni angusaqarnarneruvoq. Aamma saqqummiussineq inummut oqiliallannartuuvoq. Aamma napparsimanera pillugu illoqarfi mmi oqallisigineqarusunngilanga, illoqarfitsinnimi inuit imminnut ilisarisimammata taamatut nammineq saqqummerpunga, Stine nassuiaavoq. Unnersiorporlu arnamit ikinngutiminit imminit angajulliusumit kræfteqarsimasumit aamma assut ikiorneqarluartarluni.

Stine ullumikkut napparsimasutut suliffi mminit sulinngiffeqarallarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

– Inuunerup suunera qitiutiguk, suunnginnera qitiutinnagu, Kirsten isumaqarpoq.

Kirsten Larsen Egedep, Narsaq, kræfteqalersinnaaneq eqqarsaatigilerpaa, kammalaatini qimerlumigut annialermat, kingornalu kræfterluni paasillugu.

Ukiullu qulit matuma siorna, nammineq malugilerpaa iviangimini arlaannik ippinnartoqartoq. Annernanngilaq, tassaniittussaanngitsorli iviangianiippoq.

– Attorpara, malugalugulu tinusoqartoq. Tarrarsuummut imminut qiviarama, takusinnaavara tinusoqartoq, Kirsten oqaluttuarpoq. Sunaaffami Kirstenip iviangianiittoq tinusoq 5 cm angitigisoq, kræftiusoq.

Ullumikkut Kirsten illuttut iviangeersissimavoq. Tamannalu akuerisimavaa.

– Soorunami misigissutsit tamaasa aatsaat aqqusaareerlugit akueraara, kisiannili piffissaq alisunnermut atorusussimanngilara. Taamaammat akueriinnarpara. Aamma ajunngilaq, imaallaat eqaarsaaraangama tammikassartoqarneq ajorpoq, Kirsten illarluni oqaluttuarpoq.

Anguterniassaareerpoq
Taamani, ukiut qulit matumasiorna, Kirstenip tinusoq nassaarigamiuk, qaammat ataaseq nakorsiarnissaminut utaqqeqqaarpoq.

– Aallaqqaammummi isumaqaraluarpunga tinuneq utoqqaliarsaarninnik pissuteqartoq. Utoqqaliarsaarnermimi timi eqqumiitsumik pissusilersorsinnaasarpoq. Aamma eqqarsaraluarpunga tinusoq nammineerluni aanngarumaartoq, taamatulli pisoqanngilaq, Kirsten oqaluttuarpoq. SANA-mi scannertikkami nakorsap tinusoq nassaaraa – misiliummik tigusivoq, tigusanilu misissugassanngorlugu nassiullugu. Paasineqarpoq tinusoq ajoquteqartoq – kræftiusoq – aamma iviangia peerneqartariaqarpoq.

– Kræfti qinersernut marlunnut siaruaassimavoq, iviangeralu taamaammat ataannarsinnaanngilaq. Soorunami aliasuppunga, nuannaarutigalugulu meeqqakka allereersimammata, nammineersinnaalereernikuullutik. Soorunami aamma toqu eqqarsaatigaara, aammali eqqarsarpunga ingerlaannaq toqunaviarnanga. Ikinngutigalugu assut pisuttuartarpugut. Assullu tamanna iluaqutaavoq – ikinngummik tatigisamik oqaloqateqarsinnaalluni assut iluaqutaavoq, Kirsten oqaluttuarpoq.

Kirsten kemo-rtippoq, iviangialu peerneqarpoq.

– Pilatsinnera ajunngitsumik ingerlavoq, SANA-miut sulilluaqaat. Soorlu ernerma pilatsinnera takugamiuk aamma oqartoq: ajorpallaanngilaq.

Kirsten isumaqarpoq iviangeersinnini eqqarsaatigilluagaasoq, allatummi iliortoqarsinnaanngitsutut isikkoqarpoq.

– Aammami taamani anguterniassaareernikuugama, oqarpoq.

– Aamma iviangimma suliassatik suliarereerpaat. Marluliaatikka milutsereerpakka. Arnalli tigusisarnerat assigiinngeqaaq. Arnat iviangeersinnermik aliasuuteqartut ataqqeqaakka, Kirsten oqarpoq.

Iviangini inuulluaqquaa
Ukiut marluk qaangiummata, iviangimigut pissusissamisoortumik misissortinnermini Kirstenip paasivaa iviangimi illuani cellenik allangorartoqartoq. Tamannali nakorsat ernumaginngilaat, pinerimmi tamaasa tamanna kræftinnguunneq ajormat.

– Taamaakkaluartoq tinusumininnguamik malugisaqarsinnaavunga. Taamaattorli sisamariarlunga misissorteqqaarpunga, nakorsat tinusoq nassaarimmassuk, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirsten Nuummiit Narsamut nuuttussaavoq, nuunnginnerminilu scannertinnissaminik qinnuteqarpoq.

- Nakorsap scanniisup takusinnaavaa tinusoq mikisoq. Taamanilu ingerlaannaq aalajangerpunga Danmarkiliarniarlunga, ivingeralu peertinniarlugu. Iviangera inuulluaqquara. Attuuavara, tamannalu misigivara ajunngitsumik. Qujaffigaara pisunut tamanut, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirstenip ilinniarsimasunik oqaloqateqarnissani pisariaqartinngilaa.

- Ikinngutikka oqaloqatigisarpakka. Aamma iviangeersinnikunik allanik oqaloqateqartarpunga. Oqaloqatissaaleqisanngilanga, Kirsten oqarpoq.

Ullumikkut Kirsten ajunngilaq. Ilaanni iviangini maqaasisarpai, ingammik atisassarsioraangami. Aamma eqqarsaatigisarpaa nappaatip kræftip uteqqissinnaanera.

- Kisianni tamassuma alisutsinneq ajorpaanga. 64-inik ukioqarpunga, utoqqalinersiuteqalernikuullunga, inuuneralu nuannaralugu. Qujasarpunga allanik nappaateqannginnama; scleroseqarnangalu utertuunnginnama. Taamaammat ullumikkut inoorusuppunga, siunissaq ernummatiginagu, Kirsten Larsen Egede oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Bente Juel Nielsenip ajaa iviangimigut kræfteqalermat, Bentep paasisinnaanngilaa sooq iviangikkut kræfteqarneq pillugu paasissutissanik tigoriaannarnik ersittoqannginnersoq.

– Assersuutigalugu naluarput ikiortissarsiorluta sumut saaffiginnissanerluta. Danmarkimi Kræftens bekæmpelse saaffigaara, taakkulu aqqutaa tamaat ikiorpaannga, maannakkullu quppersagaq pillugu ulappuseruttorpugut. Nammineq piumassutsiminnik suleqataasut arlaqarput. Quppersagaq iviangikkut kræftimut tunngasunik paasissutissanik imaqassaaq, aamma nunatsinni ikiortissarsiorusukkaanni sumut saaffiginnissinnaanermik paasissutissanik imaqassalluni. Quppersagaq nalinginnaasumik inuit katersuuffiini pineqarsinnaavoq, kalaallisut qallunaatullu allaqqassalluni, Bente Juel Nielsen oqarpoq.

Ukunani iviangikkut kræfti pillugu paasisaqarnerusinnaavutit aamma:
www.cancer.dk
www.netdoktor.dk
www.hamlet.dk

Ajoraluartumilli nittartakkanik kalaallisut allassimasumik soqanngilaq.

– Kræfteqartut tamarmik Neriuffimmeersunik oqaloqateqarnissamik periarfissaqarput. Tamanna nakorsap kræfteqartumut tusarliinermini oqaatigisassaraa. Kisianni kræfteqartoq nammineq uagutsinnut saaffiginnissaaq, Neriuffiit Kattuffianni siulittaasoq oqarpoq.

Johanne Olsenip, Neriuffinni siulittaasup, kræfteqartut ajunnginnerpaamik pineqarnissaat kissaatigaa.

- Kræfti nappaataavoq erloqinartoq. Taamaammallu Neriuffinniit neriuutigaarput kræfteqartut tamarmik ajunnginnerpaamik pineqartarnissaat. Illuatungaanili aamma napparsimaveqarfinni sulisut suliamik ajunngitsumik ingerlatsinerat marsersinnaanngilarput. Kisiannili qularutiginngilara napparsimaveqarfinni sulisut aamma ajunnginnerpaamik siunertaqarlutik sulisartut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut amerliartorput
Neriuffiit Kattuffiat illoqarfinni tamangajanni immikkortortaqarpoq. Immikkoortortalli ilaatigut saqquminngippallaarnerisa pissutigaat nammineq kajumissutsiminnik sulisut amigaataaneri.

– Soorunami amerlanerusuugutta nukittunerussagaluarpugut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut Neriuffiit aqqutigalugit aningaasanik qinnuteqarsinnaapput. Ukiumullu qinnuteqaatit 50-it missaat agguaanneqartarput.

– Inuup ataatsip 3.000 kronet qinnutigisinnaavai. Aningaasallu taakku inuup taassuma nuannaarutissaanut tunnissaat siunniussaavoq. Tassami ulluinnarmiit artornarsinnaasumit allamut sangulaarnissamut, Johanne Olsen oqarpoq.

Aningaasanik qinnuteqartartut naapertorlugit Neriuffiit malugisinnaavaat kræfteqalersartut amerliartortut.

– Qinnuteqartartut amerliartuinnarput. Ingammik inuit inooriaatsimik pissuteqartumik kræfteqalersimasut, assersuutigalugu puammikkut tingummikkullu kræfteqartut. Nuannaarutigaarpulli ukiuni kingullerni pujortarnerup imigassartornerullu qanoq ajortigisumik kinguneqarsinnaanea sammineqaleraluttuinnarmat, Johanne Olsen oqarpoq.

Immikkoortortat nammineq iliuuseqartassapput
Nuummi ukioq una aallarnerlugu iviangimikkut kræftimik eqqortissimasut qaammammut ataasiarlutik naapeqatigiittalerput, aqqusaakkaminnik avitseqatigiillutik, aammali kræfteqartunut iliuutsit qanoq pitsanngortinnissaannik eqqartuillutik.

– Neriuppunga taamaalluta Naalakkersuisunut siunnersuummik tunniussisinnaajumaarluta, Johanne Olsen oqarpoq. Naapeqatigiittarnerit ingerlalluassappata gruppenik allanik aallartitsisoqassaaq.

Neriuffiit juunimi ataatsimeersuassapput, tassanilu siunissami qanoq iliusissat eqqartorneqassapput.

- Siulittaasutut neriuppunga nunatsinni immikkoortortagut namminneq aamma sumiiffimminni iliuseqartassasut, Johanne Olsen oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

1. Illit sinnerlutit oqaluttarit. ”Uanga” atorlugu – ”Tamattami imaappugut” pinnagu.
2. Kissaatitit, pisariaqartitatit takorloorutitillu oqaatigisakkit.
3. Upperinngisannik tunniussiniassanngilatit. Misigissutsitit eqqarsaatitillu ilumoorfigikkit.
4. Toqqaannartumik, oqaatigerusutatillu naallugit oqaluttarit. Oqaasissatit allatut isumaqartinnagit anittakkit.
5. Oqalukkaangavit oqaluttarit, tusarnaaraangavillu tusarnaarlutit. Oqaluttoq qalliinnartarnagu, tulliani oqaasissatit eqqarsaatiginagit, ilinniaruk tusarnaavissinnaaneq.
6. Timit, misigissutsitit eqqarsaatitillu aallaavigikkit. Unikaallallutit timivit oqaatiginiagai suunersut misigikkit akiuuffiginagillu qanoq iliuuseqarlutit.
7. Ilumoorit imaluunniit nipangersimaannarit. Isummatit ilumoortut anisikkit. Oqaasissatit ilumoorutinngikkukkit nipangersimaannarit. Nipaallisimaneq akueriuk. Uummammioqanngikkuit nipangersimaannarit.

All.: Vivi Lynge Petrussen
Pikkorissaavik PITU

Mina Lund 43-nik ukioqarpoq, angissuserlu 40 angissuseralugu.
Meerai: Nukappissat marluk 15-inik 21-inillu ukiullit.
Uigaa Frederik Lund, Nuummilu najugaqarput.
Mina Nunatta Katersugaasiviani overassistentitut sulivoq.
Sunngiffimmini nammineerlutik inissiaatileqatigiiffimminni pimoorussilluni suliaqartuuvoq.

Nujai: (Trine Pedersen, Salon Puk)
Minap nujai naatsuararsuunikuullutik tallisimapput – taamaammallu killornissai pisariaqalivissimallutik. Taamaammat takissusai najoqqutaralugit killorpakka – tulluarsarlugit. Assut tulluarivai. Siuili naatsumik kipivakka, kiinaa ammartutullusooq iliniassammat. Naggataatigut Minap nujai aappalungajattunik kajortunik titarniusannik qalipappakka – Arnaq Nutaaq-nngornera naqissuserniarlugu.

Taninnera: (Elisabeth Budek, Elegantia)
Isit oqimaappaluppallaannginnissaat anguniarlugu Minap qallui piiaqqaarpakka. Taninnnera ingattaatinngilara, ulluinnarpalaartilluguli. Kiinaa qungasialu foundationimik pudderimillu tanippakka.
Isaata sinai eyelinerimik aqerluusamik kajortumik tanippakka – ataatigut qulaatigullu. Uisorersaatai qaamasumik tanippakka – ersarinnerussammata. Qulaatungai taarnerulaartumik tanippakka – taamaalinermi isit angerpasinnerusarmata.
Naggataatigut sinngorsarpara – kiinaq kivinneqartutullusooq iliniassammat.

Ulluinnarni Mina qernertunik qarleqakkajuppoq, aamma suliffimmini atortakkaminik. Soorlu takuneqarsinnaasoq Mina arnaavoq kusanartoq, atisanik arnarpaluttunik qaamasunik atorsinnaasoq, aammali atisanik allakkajaanik – soorlu qarlinnik attuumasunik seeqqunut killittunik atorsinnaasoq.

”Siullermik ARNANUT-nut qujarusuppunga Arnaq Nutaanngornissannut periarfi ssimmannga. Aamma qujanaq nujalerisumut Trinemut, pinnersaasumullu Elizabethimut, isarualerisumut Mortenimut – aammalu Minikkami, In Fashionimi X-aktimilu sulisunut. Nuanneqaaq nutaamik misiliilaarluni, aammali killissanik qaangiineruvoq. Aperineqaqqittuuguma ilaaqqissagaluarpunga – tassa taama nuannertigaaq.”
Mina Lund.

All.: Charlotte Berglund
Ass.: Leiff Josefsen

– Nerisassanik mamartuliortoqassagaangat uanga igasuusarpunga, Niels oqarpoq. Nulianilu qinngasaarpasillugulu asannippasilluni qiviarlugu taama oqarpoq. Marie nangaajallannani akivoq:

– Sallunngilaq. Uangami nerisassiorneq naluara – kisianni pikkorissiartuaarpunga, Marie oqarpoq – qinngasaarinerlu uiminut utertillugu.

Niels Marielu Kuussuarmi Kapisillit eqqaanniittumi nunaateqarput, piffissalli affaa Nuummi najugaqartarlutik. Niels meeraagallarami savaatilinni feriartarnermini nunaatilinngornissani isumassarsiaraa.

– Savaatileqarfik takoqqaarakkuli nuannarilluinnarpara, ingerlaannaq nunamut taamaattumut asannilerpunga, Niels oqaluttuarpoq. Taamanikkulli taamaattunngorniarluni aalajangerpoq. Ukiut ingerlapput Nielsilu savaatilittut nunaatilittullu ilinniartunngorpoq.

– Taamanili takorloorpara Qooqquni paradiseeraqarfeqalerniarlunga, Niels oqarpoq.

Takorluugaa piviusunngorpoq
Ukioq 2000 takorluugaa piviusunngorpoq, kisianni Qooqquniunngitsoq Kapisillilli eqqaanni Kuussuarmi. Tassani Niels allalu Nuup Kommuneanit akuerineqarlutik nunaatitaarput.

– Suliassarli mersernaqaaq, iluatsitsisinnaanerpummi upperineqanngilaq. Aammami uanga ilaanni eqqarsartarpunga – ”naamik immaqa iluatsinnavianngilaq…” Ullumikkulli nerisassanik naatitanik naatitsisarnerput annertusigaluttuinnarpoq, suinissarlu isumalluarnarluartutut isigaara, Niels oqarpoq. Ilinniartuunermi nalaani Nielsip takusinnaavaa nunaateqarneq savaateqarnerlu siunissami periarfissaqarluartoq.

– Piumagutta nerisassanik naatitanik savallu immuanik immitsinnut pilersulersinnaavugut. Eqqarsaatigiummi tunisassasiassat assigiinngitsut arlallit immummit pilersinneqarsinnaammata; Immussuit, punneq, yoghurt allallu. Kukkukuujuteqarutta ukioq naallugu manniuteqartassaagut. Nunaateqarfiit aamma takornarianit ornikkusunneqassappput – soormi periarfissat misilissanngilagut, Niels aperivoq.

Ukiut tamaasa qaammatini tallimani Niels Kuussuarmi nunaatiminiittarpoq suliassat assigiinngitsut suliaralugit. Marie meeqqallu aasakkut ferialeraangamik tikittarput. Kuussuup eqqaaniippoq savateqarfik Neriunaq – tassanilu savaatillit ilaqutariit Motzfeldtikkut suleqatigilluarpaat. Anguteralaap issuikkap neqaa uani atukkani taakkuninnga pissarsiaraa.

Aqqa: Niels Motzfeldt
Atorfia: Nunaatilik aamma eqqumiitsuliortoq
Nuliaraa Marie Motzfeldt
Pingasunik erneqarput: Julius, 13, Mutti 10 aamma Aslak 7.

Nuup Kangerluani Kapisillit eqqaanni Kuussuarmi nunaateqarpoq. Tassaniittarporlu ukiumut qaammatit tallimat. Marie klinikassistentitut atorfilik meeqqallu feriarnerminni aamma Kuussuarmiittarput

Ilaqutariit nunaatiminni nerisassanik assigiinngitsunik naatitsisarput; naatsiiat, salaatit, kuuleruujut, rabaaberit, ruuat, jordbærit allallu mamartut. Nunaataat taanna Nielsip aallartitseqataatalu 2000-imi naatitsivittut aallartippaat. Pilersaarutit tulleraat uumasuutitaarnissaq.

Ilaqutariit Motzfeldtikkut aaliangersimasunik pisisartoqarput, tassa Nuummi suliffeqarfiit aaliangersimasut aamma pisiniarfiit – aamma inuinnaat – ukiut tamaasa naatitarsiniartarput. Sinneri Pisiffimmut Brugsenimullu tunineqartarput.

– Aamma Danmarkimi arlalinnik pisisartoqarpugut. Naak Danmarkimi naatsiiaqaraluaqisoq taakku ukiut tamaasa naatsiiarsiniarfigisarpaatigut. Oqartarput uagut naatsiiaatigut danskit naatsiiaanniit pikkunarnerusut. Tassami uagut naatsiiagut nillernerusumiikkamik arriinnerusumik naasaramik mamaqarnerusarput. Taamaattumik aamma naatsiiat angivallaarneq ajorput, Niels oqarpoq.

Namminersornerup aqqani - saneqqutiinnarneqarsinnaanngilaq
Niels isumaqarpoq Kalaalit Nunaata imminut pilersulernissaa ilumoorullugu anguniarneqartariaqalersoq.

– Aallartiffeqartariaqarpoq. Isumaqarpungami siunissami periarfissatuaasoq. Assersuutigalugu nunaateqarneq aatsaat taamak atorfissaqartitsigilerparput. Tunisassiagut pimaneqaqaat, taamaattumik ussassaarutigineq ajorpagut – suli. Piumaneqaleraluttuinnarpummi. Namminersulernissaq oqaluuseriinnarnagu, takorluukkagut piviusunngortittariaqalerpagut – nunaatilinngorusuttunut naasorissaasuunneq pillugu siunnersuissallunga piareersimavunga – aamma nunaatillit allat taamaaliorusunnerat qularinngilara, Niels oqarpoq.

Niels ilaannikkut Nuummi suliffissaaleqisunik ikiorteqartarpoq. Tamannalu Nielsimut suliffissaaleqisunullu iluaqutaasaqaaq.

– Takusinnaasarpara nunalerisutut inooriaaseq nuannarilluinnaraat, kisiannili piffissap ilaannaani ikortissarsisinnaaneq naammanngilaq, Niels oqarpoq.

Kuussuarmi tulliani ingerlariaqqinneq tassaassaaq nersutaatitaarneq.

Meeqqat kiffaanngissuseqarfiat
Niels Kuussuarmiinngikkaangami eqqumiitsuliorneq inuussutigisarpaa. Maannakkorpiaq eqqumiitsuliortut kattuffiata KIMIK-up upernaakkut saqqummersitsinissaanut assigiinngitsunik eqqumiitsuliorpoq. Ilaannilu piffissami sivikitsummi sanasutut sulisarpoq.

ARNANUT-mi ilanngutassamik nerisassiornerup nalaani Nielsip Mariellu meerai atuarfimmiit tulleriiaarlutik angerlamut isaapput. Akullersaat Mutti ingerlannaq qarasaasiaqarfimmut ingippoq pinngualerlunilu, angajullersaq Julius aneqqippoq nukarlersarlu Aslak utaqqivoq – aammami taanna qarasaasiami pinnguarusuppoq.

– Meeqqagut illoqarfissuarmi Nuummi perortuupput, illoqarfissuarmilu malittarisassat amerlaqaat, suut tamarmik killeqarput – ”taamaasiorsinnaavusi” – imaluunniit ”taamaasiorsinnaanngilasi”. Kuussuarmi biileqarnanilu qarasaasiaqanngilaq aamma allanik aliikkutassiaqanngilaq, taammattumikKuussuarmiikkaangamik alapernaasernerulerlutillu isumassarsiullaqqinnerulersarput. Piffissap annersaani aneertarput, namminnerlu pinnguarfissarsiortarlutik. Kuussuarmimi inerteqquterpassuaqanngilaq – sorpassuit periarfissat namminneq nassaarisarpaat paasisarlugillu, soorlu tasermut kuummulluunniit nakkaraanni masannartartoq paasisarpaat. Namminneerlutik atuakkamik atualersarput, naak illoqarfimmiittuugunik immaqa qarasaasiami pinnguarusunnerussagaluarlutik. Meeqqat asimiinnertik nuannarigaat takusinnaallugu nuannertaqaaq, Niels oqaluttuarpoq. Meeqqat ukiut tamaas ikinngutiminnik nassarlutik tikittarput, ikinngutaallu aamma nuannisartaqaat.

– Aamma uanga sorpassuarnut piffissaqalerlunga malugisarpara. Marielu immitsinnut piffissarfiginerulersarpugut – naak ulapputeqartaraluarluta. Kuussuarmimi aaliajangersimasunik ammasarfeqarnanilu nerisarfeqanngilaq. Tassa nuanneq, Niels oqarpoq.

Sava anguteralak issuigaq.

Tulliani igasussaq
Normumi tullermi igasuussaaq Adam Wille. Taanna Nuummi klinikassistentitut sulivoq, tullianilu normumi appanik siataliussaaq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen & Niels Motzfeldt

Sava anguteralak issuigaq:
Neqaa mamarnerulerniassammat issuerneqarnerata kingorna ukioq ataaseq qaangiukkaangat toqunneqartarpoq. Taamaasilluni anguteralaap neqaa tunnukillillunilu kimittuumik mamassuseqalersarpoq.

ARNANUT anguteralaap issuersinnikup neqaa mamarilluinnarpaat – mamaa allaaseriuminaapppoq, oqaannarsinnaavugulli savaaqqap neqaanit kimittuneruvoq – eereerlugu mamarnera ersarilluartarpoq. Anguteralaap issuikkap neqaata aamma pitsaaqutigaa tunnukitsuararsuulluni neqaannangajaagami, savaaqqap neqaanit tunnukinneroqaaq. Neqili taamaattoq mamarluassaguni sivisuumik uunneqarluniluunniit sianneqartariaqarpoq (1,5-2 tiimit).

Anguteralaap issuikkap neqaa pisiniarfinni nioqqutaanngilaq, savaateqarfinnilli inniminnii soqarsinnaavoq.

Sava anguteralak issuigaq tomatlage-lerlugu
Inunnut sisamanut

anguteralaap issuikkap neqaa 1 kg (savaaqqap neqaanik taarserneqarsinnaavoq)
kuuleruujut amitsunngorlugit aggukkat
karry
qasilitsut cayenne
paprika
qillertuusat 2 tomatit aggukkat
hvidløgit immikkoortui 2-aggukkat
immuk fløde 2½ dl
taratsut qasilitsullu
naatsiiat

Neqi puuguttamut iffiormimmi atorneqartartumut ikiuk.
Akuutissanik aamma hvidløginik
taratsunik qasilitsunillu nakkalatseriffigiuk.
Tomatinik aggukkanik qalleruk, naggataatigullu fløde kuijuk.
Iffiorfimi 200 gradenik kissartumi 1 tiimi qalanneqassapput.
Pisariaqassapaat 1 tiimi iffiorfimmeereerpat sølvpapirimik matuneqarsinnaavoq.
Naatsiialerlugit nerineqassapput.

Sava anguteralak issuigaq qungulilerlugu
Inunnut sisamanut

Savap anguteralaap issuikkap neqaa 1 kg (savaaqqap neqaa atorneqarsinnaavoq)
Qunguleq niaquusaq ilivitsoq tamaat atorneqarsinnaavoq (inuup namminneq qanoq mamarisaqarnini najoqqutarissavaa )
Taratsut qasilitsullu
1½-2 dl imeq
Naatsiiat

Neqi qungulerlu imminnut qaleriiaarlugit akornisigullu taratsertarlugit qasilitsulertarlugillu igamut ikineqassapput.
Imileriarlugit 1½ tiimi qalatsissavatit.
Eqqaamassavat imeq annerpaamik
2 dl-iussammat – imikilluni mamarnerusarpoq.
Naatsiiaalerlugit nerineqassapput.

Igasuussaaq: Niels Motzfeldt
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen & Niels Motzfeldt

Ateq taanna tusartarsimagunarpat, Liza Tuperna Heinrich. Pingasunik meeralik arpalluni timigissallaqqissoq. Massakkut sapaatip akunneranut qulingiluariarluni sungiusarluni arpattarpoq, anguniagaalu tassaavoq; Kalaallit arnat nalunaaquttap akunneri pingasut inorlugit marathonersinnaasut siullersaat.

– Siullermik ivianngequtini angissuseq F atortaraluarpara, maannali Aluunniit angivallaalerpoq. Tamannali tassatuaavoq arpattalernerma ajoqutituaa, Liza iviangini pillugit oqarpoq, taama oqarnermigut pivaa arpattartuugaanni timersuummut naleqquttunik iviangequteqarnissap qanoq pingaaruteqartiginera.

– Nammagilluakkanik iviangequteqanngikkaanni iviangit qasukkarlutik nivingalersinnaapput. Aammami arpatsilluni iviangit qummut ammullu nikeqattaartut assut iluaattarput, Liza illarluni oqarpoq.

Liza timigissarluartartutut (supermotionistitut) imminut taasarpoq. Timigissartarnini assut pingaartippaa, taamaattumik immikkut siunnersorteqarluni sapaatip akunneranut 6-9-riarluni arpattarpoq.

– Ilumut - taamak sungiusartartigigaluarlunga ilaquttakka suliffigalu paarilluarsinnaavakka. Kisianni inoqatikka ilagalugit nuannisartarneq piffissaqarfigivallaanngilara. Aammami ajunngilaq, namminermi taama inuunissara qinerpara, Liza oqarpoq.

”Kanngussannappoq”
Liza meeraagallarami nukappiararpaluttuuvoq. Timersuutit arlariit soqutigalugit ingerlappai. Malugaali oqilasuujulluni – tassami pualakullaanerpaartaagaluarluni oqilanerpaartaajuaannarpoq. Kisianni piffissangaatsiarsuaq qaangiummat aatsaat arpanneq ilumoorullugu sammisarilerpaa.

2002-mi halvmaratoni siulleq arpappaa – aappaaguani Arctic Circle Racernissani anguniarlugu. Juullimi Lizap sisoraatit ujakkaarutit tunissutisiassatut kissaatigai, tunissutisiaralugillu. Qaammatit pingasut qaangiummata GM-imi peqataavoq, assullu tanngassimaarluni ernerminut sianerpoq ”kanngussammik” angusaqarsimanini unnersiutigalugu.

– Ernera qitutsingajappoq, ajoqersuuppangalu ”kanngussak”- toqarneq ajortoq. Kisianni bronzennattoqartartoq, Liza oqaluttuarpoq.

Upernariarmat arpalluni sungiusartalerpoq, qaammatillu marluk qaangiummata affarmik maratonernermut ilaaniarluni nalunaarpoq, taamanilu normu 3-nngorpoq.

– Taamanikkut qiimmaallaqaanga nuannarilerlugulu. Eqqarsarpunga ”qaammatit marluinnaat sungiusarnikuulluunga normu 3-nngorsinnaaguma, sunamita angusinnaavara?”, Liza oqaluttuarpoq. Immikkut aaqqissuutinngikkaluarlugu arpalluni sungiusartarnini ingerlatiinnarpaa. Arpannerlu pillugu allaaserisat assut soqutigalugit atuartarpai, taamaalillunilu paasivaa suli oqilanerulissaguni aaqqissuussaasumik sungiusartariaqarluni. 2004-milu sungiusarnissaminut programmimik pissarsivoq.

Ukioq 2006 tassa aallartiffik ”ukioq 0”
Siullerpaamik maratoneqataagami assut pakatsisimavoq. Tassa taamani 2004-mi. Taamani nr. 4-inngoraluarpoq – arpanneq naallugu peqataasinnaanini assut nuannaarutigaa, kisianni ilimagisaminit angusalunneruvoq, tassa imminut piumaffigisaminit angusalunneruvoq, tamannalu pakatsissutigeqaa.

– Tassami imminut piumaffigivallaarluni taamaattoqarsinnaavoq. Qujanartumik nakkaannartartuunngilanga, uteriitsuuvunga Liza oqarpoq. Ullumikkut Lizap sisoraatinik ujakkaarneq aamma nukittorsartarneq taamaatippai, arpannerlu kisiat ingerlatilerlugu.

– Maj 2006 taasarpara ”Ukioq 0”. Taamanimi arpannermut nammineq sungiusaasortaarpunga – tassa Allan Zachariasen – taassumalu sapaatip akunneri tamaasa sungiusarninnut najoqqutassannik nassittarpaanga, taannalu malittussaavara. Taamaattumik ullumikkut sapaatip akunneranut qulingiluariarlunga sungiusartarpunga – sapaatip akunneri allat arfinileriartarpunga, Liza oqaluttuarpoq.

Taama sakkortutigisumik malittarisassaqarluni sungiusartaraluarluni meeqqanut pingasunut kisimiittutut anaanaalluartoqarsinnaavoq.

– Meeqqakka sapaatip akunnera allortarlugu ataataminniittarput,uanniikkaangatalu arpattarnera aaqqissuuttarpara meeqqannut ajoqutaatinnagu. Sapinngisamik ullaaralaakkut itinnginnerini arpattarpunga. Ilaanni unnukkut sinilereeraangata. Angajullersaat mobileqarami nukarlersaq itertussanngoraangat sianerfigisinnaavaanga. Taama sakkortutigisumik malittarisasaqarlunga sungiusartarama inoqatima akornanneeqataanissara soorunami killeqarnerulerpoq. Tamannalu uanga ajorinngilara, namminermi qinigaraara, Liza oqaluttuarpoq.

Timigissartarneq nuannaalersitsisarpoq - killilimmik
Timersornerup ”pavaniilersitsisinnaara” Lizap nalunngilluarpaa.

– Taamaappormi aallarterlaanut aamma sungiusarnermik sungiusimasaqarluartunut. Arpatsilluni pilluarnermik misigisarneq, isigaqarnerup malunnarunnaartarnera, tassa misigisaq naleqanngitsoq. Tassami sapaatip akunneranut qulingiluariarlunga sungiusartarpunga, immaqami uanga eqqanniittuulluni nuannertuaannanngilaq, aammami uangaalluni taamak akulikitsigisumik sungiusartariaqarneq nuannersuinnaanngilaq – kisianni arpareernerup kingorna misigissutsip nuannernera taannaajuartarpoq, Liza oqarpoq. Timigissarneq inummut qiimmatsitsisarpoq, inullu imminut iluarinerulersarluni, tamanna Lizap uppernarsarsinnaanerarpaa.

– Nukissaqarnerulersitsisarpoq, ulluinnarnilu naammassisat mersernarunnaartarput. Aamma inuup imminut tatigineranut naleqarluartutullu misigineranut iluaqutaavoq, angusaqartarnermi inummut nuannaajallaataasarpoq, Liza oqarpoq. Lizap anguniagaata tullia tassaavoq aasaru Island Gamesini 10.000 meterinik arpaqataanermi angusilluartunut præmiasisunut ilaanissaq.

– Soorunami aamma Kalaallit Nunaanni maratonernermi nunatsinni rekordiliisup Elisa Laura Agtagkat-ip qaangernissaa anguniagaraara. Aammattaaq ukiut marlussuit qaangiuppata kalaalit arnartaasa akornanni siullersaallunga nalunaaquttap akunneri pingasut ataallugit maratonersinnaanissara anguniagaraara, Liza oqarpoq.

Lizap siunnersuutai.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josenfsen