Arnanut

18-inik ukioqangajalerluni puigunngisaannakkaminik misigisaqarpoq. Taamani Aasianni ilinniartuuvoq kollegiamilu ineqarluni. Unnuit ilaanni ikinngutini ilagalugit fjernsynerusaarpoq. Tassaanngaannarli paatsiveeruppoq assullu annilaangalerluni. Anersaartornera ajorsivoq nillertumillu aallilerluni. Qarasaasoorlu qaalersoq, tassali eqqarsaatai sukkangaaramik, isumaqarpormi niaqulaarnialerluni.

Kollegiami pisortaq isumaqarpoq aavata naqitsinera apparpallaarsimasoq majuartarfikkullu ammukarlunilu qummukaqattaaqquaa. Iluaqutaanngilarli. Annilaangasorujussuvoq – naluaali sooq aamma suna annilaangaginerlugu. Kollegiami pisortap napparsimmaviliaappaa tassani misissorterujussuarpoq. Naggataatigut nakorsaq oqarpoq uippakajaalersimasoq – tassami aamma soraarummeerfissaqqanillimmat. Eqqissisaammik iisartagartortinneqarami sinilerpoq. Aqaguani iterpoq soorlumi susoqarsimanngitsoq – ajoquteqanngilluinnartutut misigivoq.

Annilaanganeq
Tassa taamanikkut aallartippoq. Kisiannili ukiorpassuit qaangiummata aatsaat Juthop paasivaa sunaaffa ukiukkut nikallortarnermik nappaateqarluni. Ukiat tamaasa aamma taarseruttornerata nalaani pingaartumillu ukiup aallartinnerata missaani nassuiarsinnaanngisaminik maluginiagaqalersarpoq. Nerisassanik illigisaaruttarpoq nikallorlunilu. Annilaanganersuaq takkuttarpoq ilaanni unnukkut amerlanertigulli unnuakkut. Taamaasigaangami assorsuaq annilaangalersarpoq, qarasaalu ulappusertarpoq eqqarsaaterpassuit qaleriiaginnalertarlutik. Nikallungaartarpoq kisimiinnerlu sapilertarluni. Sumininnguit sorujussuanngortarput, soriarsinnaajunnaartarporlu. Nipit qanorluunniit annikitsigisut aamma sapilersarpai - nillataartitsiviulluunniit ammartarnerata nipaa sapilersarlugu. Tummaarineqartutut misigisarpoq; niaqua soorlumi qaalersoq – soorlumi arlaannik sukangasuumik qilersorneqartoq, annilaanganerinnarlu inuunerilersarpaa. Aamma iisiniarneq ajornartorsiutigilersarpaa - soorlumi tupissimajuaannalerluni. Ajornerpaagaangami 15 kiilut tikillugit sanigortarpoq.

– Naalliunnartaqaaq. Soorunalimi nakorsiartarpunga. Aamma soorunalimi assigiinngitsorpassuarnik nassuiaasoqartarpoq sooq taamaattarnera pillugu. Uippakajaarneq, nikallorujussuarneq, tarnikkut nappaateqarneq – ilaalu ilanngullugit. Uangali tamakku nappaatiginagit malugiuaannarpara, Jutho oqarpoq.

Isumaqarpoq nerisassat arlaannik sapigaqarluni Juthomik ilisarisimannittut nalunngilaat inuk qanoq qiimatigisoq, arnaq nukissaqarpasittuaannartoq. Ukiut 21-issaa ilinniartitsisuuvoq suliffinilu nuannareqaa. Ukiut ingerlaneranni soqutigisaminik assigiinngitsunikk ingerlatitsiuaannarpoq, timersortarpoq, asassortarpoq aamma atuarnermik nuannarisaqartuuvoq. Uimi, meeqqami ikinngutimilu atorfissaqartikkaanganni tunniussimasuuvoq.
– Ullumikkut takusinnaavara ukiukkut nikallorlungalu annilaangalernissara pinaveersaartinniarlugu imminut allamut sangusarlunga sorpassuarnik ingerlatsisariaqartarsimasunga. Nikalloqqajaanera malugigaangakku suliamik anngajaamik aallartitsisarpunga, soorlu jakkiliorlunga - allamilluunniit. Qilattaajuaannarpunga, nalunartunillu allaliit pilerigineru sarpakka eqqarsaatikka nikallungasut allamut sanguniassarlugit. Timera atortaqaara, sisorartarpunga, arpattarpunga timigissartarfimmukartarlungalu nikalloqqajaanera ”qimarratiginiarlugu”, Jutho oqaluttuarpoq.

Juthop ikiorneqarnissani ammaffigiuaannarpaa. Pisortatigoortuunngitsumik ikiuisartut assigiinngitsut ornittarsimavai siunnersulaaqqulluni aamma atornerluisut ilaqutaattut ilaqutariit katsorsartissimapput:

– Tamakku sivikitsumik iluaqutaasarput, kisiannili naammanngisaannarput. Taarsisorlu ajornartorsiutit utertaraat, naalliuttaqaangalu suna ajoqutiginerlugu paaserisukkaluarlugu. Tassami ajornartorsiut uteqattaartuaannartoq nukillaarnaqigami, aamma nerisassanut allaat kajungeriunnaartarakkit, Jutho oqaluttuarpoq.

– Ilami paatsiveerunnaq, Jutho illariarluni oqarpoq.

– Kiisa naggataatigut isumaqalerpunga nerisassat arlaannik sapigaqarlunga. Tassami taamaattarnera nassuiaatissaqartikkusukkakku. Tassa isumaqalerpunga nerisassaq sunaagaluarnersoq nerigaangakku napparsimalersarlunga, Jutho ullumikkut sunilluunniit nerisinnaasoq oqarpoq.

Ukiukkut nikalloqqajaasarneq sunaava?
Ukiukkut nikalloqqajaasarnerup ilisarnaatigaa ukialernerani aallartikkiarluni upernaakkut unittarami. Ukiukkut nikalloqqajaasartut ukiuunerani nukeeruteqqallutillu nikallu ngasarput. Tungusunnitsunik nererusussuseqar- nerulersinnaapput, sininnerulersarlutillu. Ukiukkut nikalloqqajaasarnerit piffinni kujasinnerusuni akuttunerupput, akullersuarmilu ukiukkut nikalloqqajaasarneq ilisimaneqanngilaq.
Avannarparteraannilu ukiukkut nikalloqqajaasarnerit akulikinnerupput. Alaskami inuiaqatigiit akornanni 10 procentit ukiukkut nikalloqqajaasarnermik nappaateqarput. Qaamanikillinerup silaannaallu kissassusaata appariartornerata ukiukkut nikalloqqajaasarnerit pilersittarpaat.
Qaratsami pinnguutikkut allanngortoqarnerata ukiukkut nikalloqqajaasarnermik pilersitsisarnera ilisimaneqanngilaq. Ilimanaateqartorujussuuvoq pinngoqqaat serotonin sananeqaammut ilaasoq.
Ukiukkut nikalloqqajaasarnermut katsorsaariaaseq tunngaviusoq tassaavoq qaamaneq atorlugu katsorsaaneq. Taamatut katsorsartinnermi ukiukkut nikalloqqajaasartoq sapaatit akunneri marluk ullormut akunnerit aalajangersimasut qaamanerup saavani issiasassaaq. Piffissap taassuma ingerlanerani katsorsaaneq sunniuteqanngippat, katsorsaaneq sunniuteqassasimanngilaq. Tamassuma saniatigut oqartoqartarpoq nakorsaatit nikalloqqajaanaveersaatit iluaqutaasinnaasartut.
Najoqqutarisaq: Netdoktor.dk

Jutho nikallorluinnaraangami ikingutini arnat qaninnerit anner-toqqutigisarpai. Oqaluuttarpaat, issiarusaaginnaleraangallu nikuiteriarlugu sivisuumik pisuttuaqatigisarpaat – Jutholu oqarpoq ikinngutini qujassutissaqarfigeqalugit.

Qaamaneq inuunermut takkuppoq
Ukiup ilivitsup affaatalu matuma siornatigut februarimi ajorteqqikkami aalajangerpoq nakorsiarniarluni. Napparsimasarnerisa allattorsimaffiat nakorsap takorusuppaa. Takusinnaavaalu Jutho amerlanertigut februarimi oktoberimilu nakorsiartarsimasoq. Taamaasigaangami qanoq ittarneranik apersorpaa.

– Oqarpoq ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqarunartunga. Tamanna aatsaat tusarakkut assut alapernaasilerpunga. Sunaaffa nakorsaq taanna nappaat taanna pillugu ilisimatusarlutik misissuisunut ilaasimasoq, nappaallu pillugu immikkut ilisimasaqarluni. Tassa oqiliallannaq. Kiisami paasinnissinnaasumik naapitaqarpunga, Jutho oqarpoq.

Nakorsallu pisariitsuaqqamik siunnersorpaa; seqinneraangat aneertaqquaa, saniatigullu qullermik immikkut ittumik piseqquaa, tassa taanna qaamanermik katsorsaat.

– Aamma oqarfigaanga inini isersimaffiginerpaasartakkanni qullit peerii sipaarniutit allanik nalinginnaasunik taarseqqullugit. Paasineqarsimavormi tamakku aamma nikalloqajaalinnginnissamut iluaqutaasinnaasut, Jutho oqarpoq.

Nakorsallu oqaasiilu naalappai. Ingerlaannaq qulleerniarfimmi qulleq katsorsaat pisiaraa seqinneraangallu aneersuartalerluni. Angerlarsimaffimminni igalaap saavani issiasarpoq, sapinngisaq tamaat atorlugu qaamaneq atorfissaqartitani piniarlugu. Qiianarpallaaraangat torsuusami matu ammarlugu nal. akunnerata ataatsip missaani issiasarpoq atuarluni imaluunniit nipilersuummik tusarnaarluni. Qarasaasialerileraangami qulleq katsorsaat sanianut ilillugu ikumatittarpaa.

Nappaatip ilisarnaatai peerupput
– Takkuuk - ukioq ilivitsoq affaalu suli taamaaleqqinngilanga, Jutho oqarpoq.

Jutho suli ilaanni nappaamminik malugisaqalaartarami paatsiveerutingajattarpoq. Tamaasigaangamilu qaamanermik sapinngisamik annerpaamik imminut isumagisarpoq.

– Ukiorpassuimmi annilaanganeq nikallornerlu atorsimagakkit soorunami suli timinniipput, takkuttarlutillu – qujanartumik maanna qaqutiguinnaq, Jutho unnersiorpoq.

– Qaamanermik katsorsartalernerma kingorna eqqarsaatit nikallornartut tammarput. Massakkullu immikkut ingerlatarpassuaaruppunga, imminummi allamut saasarnissa atorfissaqartikkunnaarpara. Pitsannguallaqaanga – eqqissisimanerulerlungalu. Nuannaarnivik malugisinnaaleqqippara – allaammi pissutissaqarnani takkuttarpoq. Siornatigut aatsaat pissutissaqaraangama ”nuannaartarama” – Inuuissiortoqaraangat, ernisoqaraangat il. il. Ullumikkut ilumoortumik nuannaarsinnaalerpunga, Jutho oqarpoq.

Juthop ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqarnini ammassumik eqqartorpaa. Isertuutinngilaa. Kanngusuutigissallugumi pissutissaqanngilaq.

– Oqaaseq nikallorneq ilaasa niaqulaarnertut ajornerusutulluunniit isumaqarsorisarpaat. Amerlanerillu soorunami niaqulaartoorusunnginnamik isertuuttarpaat. Isertuuttariaqanngilarli ikiortissaqartuaannarpugummi. Inuppassuit tarnimikkut naalliuuteqarput, taamaattumik isumaqassangilatit illit kisivit taamaallutit.

Inuit allat namminermisulli ilisarnaatilimmik nappaateqarlutik oqaluttut Juthop akuttunngitsunik tusartarpaa.

– Isumaqarpunga inuppassuit nammineq sianiginagu ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqartut. Taakkununnga oqaan narsinnaavunga sapinngisannguarsi tamaat qaamanermik katsorsartarniaritsi. Imaassinnaavoq iluaqutaasoq – allarluinnarmik nappaateqarsimanngikkaanni, Jutho naggasiivoq.

---

All./Ass.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Naapikkatsigu takisuunik talilimmik qernertumik t-shirteqarpoq qernertunillu attuumasunik qarleqarluni. Eqqissivilluni inussiarnisaarpoq. Igaffi mmi ingippugut, ullumikkummi ukioq 2006-imi ilaqutariit meerallit angisuumik nerrivittalimmik igaffeqartarput. Safina pingasunik ukiulik aamma Filippa arfinillinnik ukiulik ilassivagut, taakkuli isumalulaarput anaanamik apersorneqarnerani dvdmik isiginnaartariaqarnertik pillugu, erniinnarli isumagisseqqipput.

Nukâka Coster-Waldaù apersorneqarnissaminut nangaasumik angerpoq. Imminut oqaluuserissalluni nuannarisarinngikkaluarpaa. Ilaatigut tamanna pissutigalugu isiginnaartitsisuuneq nuannaraa.

– Imminut oqaluuserinissaq uanga assut nalunartippara. Isiginnaartitsisartutut inuit allat saqqummiussinnaagakkit qujamasuutigaara. Tassa oqiliallannaq. Isiginnaartitsinerma nalaani imaal laat uangaajunnaartarpunga, utoqqatserpasillunilusooq oqarpoq tiitukkaminillu kanelisunnitsumik najorsilluni.

Isiginnaartitsisuvik
Nukâka Coster-Waldaù-ip meeraallunili erinarsortartut isiginnaartitsisartullu nuannaartorai. Taamaattumik tamakkuninnga ingerlassaqalerpoq. Ilaatigut filmimi ”Lysets Hjerte”-imi ”erlaveersiniooq” inuttaaffigaa. Erinarsortarpoq tivasarlunilu ukiunilu arlalissuarni Danmark Radiop nunatsinnut juullimi inuulluaqqussutaani ilisarititsisuusarpoq. Arlaannili taanna qatsunnarsivoq.

– Allanik ilisarititsisuujumajunnaarpunga. Uanga ilisaritinneqarusutsappunga, taama oqarpoq piffissami sivisujaami takussaajunnaaraluarnini nassuiarniarlugu.

Sunaaffami uissani Nikolaj Coster-Waldaù 1997-mi naapippaa, Danmarks Radiomi tusarnaagassami ateqartumi ”Ørnekaldet” marluullutik inuttaatillutik. Pissiariilerput, katipput 2000-imilu panissaarput, atserpaallu Filippa. Anaanaq paninilu ataatap filmiliortilluni nunanut assigiinngitsunut angalasarnerpassuini ilaasarput. Tamannali aamma piffissap ilaani Nukâkamut naammakkunnaarpoq.

Ateq: Nukâka Coster-Waldaù
Ukioq inuuffik: 71
Suliai: Isiginnaartitsisartoq erinarsortartorlu
Angajoqqaavi: Vivi aamma Josef Motzfeldt
Uia: Nikolaj Coster-Waldaù
Meerai: Filippa aamma Safina
Isiginnaartitsisartuni nuannarinerpaasaa: Pikkorissut amerlanermik, maannakkorpiaq Cate Blanchet imaluunniit Robert Downey Jr. eller Meryl Streep imaluunniit Sean Penn imaluunniit, imalunniit… Akisinnaanngilara.
Filmini nuannarinerpaasaa: …aamma taanna iluamik akisin naanngilara. Mike Leigh uannut attuisunik, nuannarisannnik filmiliortarpoq. Filmili ”Eternel Sunshine of the Spotless Mind” Michel Gondry-mit ilitsersorneqarsimasoq assorsuaq nuannaraara.
Nipilersortartoq erinarsortartorluunniit nuannarinerpaasaa: Sarah Vaughan (erinarsortartoq nuannerluinnartoq).

– Ingerlaqqittariaqarlunga misigaanga. Ilisarnaatigilersimavarami ”taanna pinnersoq erinarsortartoq.”Aamma taamanikkut allanik suliaqarnissannut imminut tatiginngilanga. Tamannalu uannut naammanngilaq. Isiginnaartitsisartoorusuppunga, nangaallungali. Nikolaj nammineq pissutsi malillugu isiginnaartitsisartuuvoq, uangalu nammineq pissusera malillugu allatut isiginnaartitsisartoorusuppunga, Nukâka Coster-Waldaù oqaluttuarpoq.

Ullut arlaanni ikinngutigilluakkani oqaloqatigitillugu isummerpoq Statens Teater Skole-mi ilinniarnissaminut qinnuteqarniarluni:

– Oqarfigaanga: Qaami qinnuteqarniarit! Taamasiorpungalu. Marloriarlunga pingasoriarlungalu misilitsippunga. Tassa nuanneq. Ingammik pingajussaa misilitsinnera. Taamani ullut pingasut piffissaraagut. Pinnguarnerit timimillu atuinerit. Soorlumi tassa atuartuugallarama.

Nukâka Coster-Waldaù 30-t sinnerlugit ukioqarluni isiginnaartitsisartutut ilinniartunngorpoq. Malittarisassat malillugit utoqqaavallaarpoq, taamaattumillu immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaqqaartariaqarpoq. Aamma Namminersornerullutik Oqartussanut, taakkumi ilinniartutut aningaasaanik pisartagaqarnissaanut akuersipput.

– Iluatsitsingaartutut misigaanga, taamak periarfissinneqarnera pillugu. Ilinniarfimmit akuerineqarnera aamma Namminersornerullutik Oqartussanit tapersersorneqarnera pillugit qujamasoqaanga, Nukâka oqarpoq.

Ilaquttat suliffimmit salliupput
Imminut eqqartorusunngikkaluartoq pinangiiserfigigatsinni Nukâka Coster-Waldaù oqarpoq uteriitsuunini nakooqutiginerpaallugu. Arlaannik pisinnaanngisaminik naapitaqaraangami unammillertitut isigisarpaa ilikkarnissaatalu tungaanut tamaviaartarluni. Soorlu taamani NAPA-mi direktørip Anders Berndtsson-ip qitilluni isiginnaartitsissummi ”Polaroid, what´s really going on around the northpole?”-imi inuttaatinnialermani taamaaliorpoq.

– Timiga atortaqaara, tassami assammik arsaattartutoqaa-vunga. Timera atussallugu nuannaraara. Kisiannili qitittartuunngilanga. Taamaattumik Anders Berndtsson-ip inuttaaqqullunga aperimmanga annilaangalaarpunga. Oqarfigaara: Anders, uanga qitittartuunngilanga. Oqalunneq isiginnaartitsinerlu ukiut sisamat ilinniarpakka. Qitinnianngilanga, taama oqarfigaara. Qamuunali misilikkusuttorujussuuvara. Imminulli taginngiinnarpunga.

Imminut ilisarisimarpasilluni taama oqarpoq nassuerporli aamma nammineq assut alapernaatsuulluni.

– Alapernaatsuunissaq pingaaruteqarluarpoq. Kukkusinnaaneq qunuginagu. Pingaartumik misilittartinnerup nalaani. Tamanna ilinniarfimmi pikkorluffigaarput. Angusaqarluarusuppallaaqigatta, oqarpoq.

Statens Teater Skole-mi ukiut sisamat ilinniarsimanini oqitsuinnaasimanngitsoq isertuutinngilaa. Ilinniarnermi saniatigut uini meeqqatillu aamma eqqarsaatigisariaqarpai. Tassa imminut ajorisarnermut patsisigineqartuaannartut. Nukâkap ukiup aappassaa ilinniarnerata nalaani Safina inunngorpoq. Ernineq imaannaanngitsoq, ullullu 13-it qaangiutiinnartut Nukâka ilinniarfimmini aallarteqqippoq. Meeqqallu paarsisuat unillatsiarneranni aggeraangat imminut immuiartariaqartarpoq.

– Imminut immuiartuartarpunga. Tassami panissaannguara najuinnarsinnaannginnakku imminut ajoraanga, eqqarsartarpungalu najorsinnaannginnakku minnerpaamik naammattumik immussaqartittariaqarpara. Tassa sanngiissusera. Imminut ajoriunnaarneq saperama.

Ilinniarnerpummi aamma sakkortoqaaq, isiginnaartitsisun-ngorniartummi naliliiffigineqartuartarput.

– Tarnikkut nukittunissaq pisariaqarpoq. Ulloq unnuarlu malittarineqartarpugut. Nalilerneqartuartarpugut. Tamanna uanga avaanngunarnerpaatut isigaara. Tassami pinnguarnerujunnaarluni angusaqarluarnissaq kisimi eqqarsaatigineqaleraangat nuannersortaa tammartarpoq. Pinnguarsinnaaneq uannut pingaartuuvoq, Nukâka oqarpoq.

Ilinniaqatiminit angajullersaavoq ilinniaqatiminillu marlunnit ukiut qulinik angajulliulluni. Marlunnillu meeraqarluni. Ilinniarninili tamaat ilaquttani salliutittuaannarpai. Maannalu suli taamaappoq.

– Meerartaarnerma kingorna suliannut tunngasut salliujunnaarput. Taamaappoq, tamannalu allanngortinneqarsinnaanngilaq, Nukâka oqarpoq, angajoqqaalli tamarmik isiginnaartitsisartuuneri annertunerusumik eqqarsaatigineqartanngitsoq oqarpoq.

Imminut tatiginnginnermik eksemeqalerluni Kingusikkaluartumik ilinniartunngorsimanini Nukâka Coster-Waldaù- ip peqqissimissutiginngilaa. Inuusuttuaraajunnaarlunimi eqqissisimanarneruvoq.

– Inuusuttummi 20-nik ukioqaleqqammersut suli nalornisuu-sarput. Ukioqqortusilluni qanoq isikkoqarneq inuillu allat qanoq isumaqarneri soqutaavallaarunnaartarput. Ilaqutariinngorniarluni aaliangersimagaanni tamatuma piviusunngortinnissaa pingaarnerpaavoq, Nukaaka nassuiaavoq.

Oqaluttuarporlu nammineq inuusuttuaraanermini imminut tatiginngingaarami timini tamakkerlugu eksemeqartarsimalluni, tassa eqqarsaatigiinnarlu inuit allat nammineq pilluni qanoq isumaqarnersut.

– Qanormi isikkoqarneq inuunermi pingaarnerpaanngilaq. Siullermik taamak isumaqartaraluarpunga, maannali eqqarsaatigisaqaara panikka taama ilinniartinneqassanngitsut. Paniinnaqarpungami, taamaattumik qanoq isikkoqarnera pingaarnerutinnianngilara. Panikka inuusuttunngorunik imminuinnaq eqqarsaatigalutik imminnut tatiginngitsuunissaat kissaatiginngilara. Sunik atisaqassanerlutik namminneq aaliangertarpaat, Nukâka Coster-Waldaù taama oqartorlu nukarliliaa Safina iserpoq ujamippassuanilu takutissuutilerlugit. Ujamiisa ilaat tassaavoq tunumiut ujammiaat.

Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq
Igaffimmi iikkat ilaanni nivingapput niviarsiaqqat assingi, Nukâkap aamma Nikolaap meeraagallaramik assingi qalipaateqanngitsut, meeqqat qalipagaat, angutip igalikumiup utoqqaap assinga aamma kalaallit qisummik kiinarpaliaat marluk. Kalaallit Nunaat angerlarsimaffianni malunnarluarpoq, tassami Nukâkap uiatalu Coster-Waldaù-ip pingaartippaat meeqqamik anaanamik nunaannut tunngasunik ilisimasaqarluarlutik alliartornissaat.

– Sapinngisarput naapertorlugu Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarluartinniarpagut. Kalaallit Nunaat toqqissisimanartutut angerlarsimaffiusinnaasutut isigissavaat. Tamanna ullu manna tikillugu ajunngitsumik ingerlavoq. Filippap, panitta angajulliup nunani marlunni pinngorfeqarnini soqutigilluinnarpaa. Akuttunngitsunik kalaallisut sungiusaqatigiumasarpaanga.

Kalaallisut oqaaseqartuunissaat aallaqqaataani isumaqatigiissutigigaluarpaat. Filippalu mikinerugallarmat arnaata kalaallisuinnaq oqaluuttarpaa. Unittoorporli.

– Ajoraluartumik kukkusumik iliorpunga, oqaluttalermat dansk-isut oqaraangat danskisut akisalerpara. Kalaallisummi iluamik oqalussinnaalissappat ilungersorlunga kalaallisuinnaq oqaluuttartussaagaluarpara, Nikolaalli kalaallisut nalummat taamaaliornissaq ajornakusoorpoq. Nunatsinniikkaangamilli ilikkapallattarput, oqaasimininnguit nalunngisaat utertarput. Ilaqutariilli nunatsinnut nuunnissaminnik pilersaaruteqanngillat. Nunaqarfigisap nuannarinissaa pingaaruteqarpoq.

– Danskimimmi ueqarpunga, meeqqavullu Danmarkimi atuartuupput. Soorunami Nikolaj uangalu sumiluunniit najugaqarsinnaavugut. Nikolaj sumiluunniit sulisinnaavoq. Maannakkorpiaq Østrigimi sulivoq. Taamaattumik sumiluunniit angerlarsimaffeqarsinnaavugut. Kalaallit Nunaanni nunaqarsinnaanerput pilerigalugu eqqartortarparput, kisianni aalajangersimasuunavianngilaq. Suliffissaqarfitsinni najugaqartariaqarpugut. Kisianni suut tamarmik ammapput. Nuussagutta pilerigalugulu nukissaqarfigisariaqarparput.

Inuusaanngilanga isiginnaagassaq, isiginnaartitsisartuuvunga Nukâka Coster-Waldaù tassaavoq kalaaleq Statens Teater Skolemi ilinniarsimasoq siulleq. Naammassimmallu tamanna tusagassiutit arlallit maluginiarpaat. Tamanna Nukâkap tupaallaatigaa. Oqarpoq maligassiuisutut nalilerneqarnini ajorinagu, inuusuttunummi takutikkusuppaa piumassuseq nukiummat. Kisiannili suna tamaat akigineqartariaqanngilaq.

– Inuusaarusunngilanga isiginnaagassaq. Maanna isiginnaartitsisartuuvunga ilinniarsimasoq. Ilinniarsimasara taanna atorusuppara.

Aamma neriuppoq kalaaliinnartut inuttarineqartassanani. Tassami TV2-mi pinerluttulersaarummi nangittaqattaartumi ”Forsvar”-imi kalaaleq arnaq atortittartoq inuttaaffigaa. Taanna ajunngilaq kisianni aamma allatut ittuni inuttaasarneq milikkusuppaa.

– Kalaaliuvunga. Kisianni aamma ”kalaaliunngilanga”, aamma allanik inuttaaffeqarsinnaavunga. Soorlu aamma tyrkiamiu ilinni-aqatiga taamaattoq. Taassuma maanna Susan Himmelblå Kim Larsenip musicaliliaani, ”Midt om natten”-imi inuttaaffigaa. Misigisimavunga aamma allatut isiginnaartitsinissannut piginnaaneqarlunga.

Manna tikillugu inuttaaffigisami ilaanni atisaarutingajalluni atisaajartariaqartarsimavoq. Taamaattoqassagaangalu sooruna aalajangersimasumik siunertaqartariaqarsoraa.

– Atisaqarnani saqqummerneq killissamik qaangiinertut ingasa-gineqarsinnaavoq aamma isiginnaartunit. Atisaajartariaqassaguma sooq taamaliortariaqarnerma paasinissaa tikillugu ilitsersuisoq oqaloqatigissavara. Imaanngilaq timiga kanngusuutigigiga, taama oqarpoq arnaq timigeqisoq.

Naaggaartuaannarpoq
Atisaqarnani isiginnaartitsinissani nangaassuteqarfigigaluarlugu naaggaavikkusunngilaq. Kisianni aviisiliortut sunut peqataanissaasa sumut killeqarnissaa nangaassutiginngilaa. Pingaartumimmi aappariileqqaarneranni aviisit sapaatip akunnikkaarlugit saqqummertartut aviisiliortui aappariit Coster-Waldaù-ikkunnut iserusuttaraluarput, allaat meeqqat nissiaqqatut nasarlugit assiliniartaraluarlugit. Akuerineqanngisaannarpulli.

– Isumaqarpunga tunuarsimaallaqqissugut. Qaqutiguinnaq apersorneqarnissannut akuersisarpunga, tamanna nalunartikkakku, appaatigulli imminut nittarsaannissaq aamma pisariaqartarpoq, pingaartumik arlaanni inuttaaqataasimagaanni. Nikolaj ukiorpassuarni isiginnaartitsisartooreermat tamakkuninnga ilinniarfi gisaqaara, oqarpoq.

Nikolaj Coster-Waldaù uigalugu aamma imaannaanngilaq, tassami arlaleriarluni Danmarkimi angutit akornanni pilerinarnerpaatut toqqarneqartarpoq. Nukâka Coster-Waldaù-illi qanoq iliorluni uimi pigiinnarnissaa sinnarliuutigisanngilaa.

– Naamik, tamanna qaangereerpara. Qujanartumik. Eqqaamavarali peerariileqqaaratta qanoq misigisarnerlunga. Arnammi tamarmik nuannarilluinnarpaat. Ilumut tamanna inooqataaffigisinnaanerlugu nammineq aliajangertariaqarsimavunga. Taamani aamma inuusoqigama imminullu tatiginanga ningartarama.

Aamma uimi filmiliortilluni arnanik allanik kunissuisariaqartarnera naammagalu atussallugu aaliangertariaqarsimavoq. Immaqami aamma nammineq isiginnaartitsisartunngornera tamatumunnga akuersinissaanut iluaqutaasimavoq. Pingaartumik angummut nammineq misigissuseqarfi ginngilluinnakkaminut siullerpaamik tiingasuusaareernermi kingorna.

– Filmimi qanoq ilumoorpasitsigisoq takugakku toqqissiallaqaanga. Aamma Nikolaj tatigaara. Ningartarneq imminut tatiginnginneq assigalugu tassaavoq inuunitsiarsuarmik atornerluineq. Tamakku inuuninnut ilaassappata tassa suliffi ssarinngisara suliffi gaara inullu uissarinngisara uigalugu.

---

Nukâka Coster-Waldaù-imut ”nillaarissut” qulit
Viinni imerluunniit?
- Imeq.

Puulukimineq mattalluunniit?
- Soorunami mattak.

Kisimiillutit ilaqarlutilluunniit?
- Ilaquttakka ilagalugit.

Danmark Kalaallit Nunaalluunniit?
- Danmark Danmarkimiikkaangama, Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaanniikkaangama.

Qanorooq TV-Aviisiluunniit?
- Periarfissaqartillunga tamaasa.

ARNANUT ALT for damerne-luunniit?
- Arnat aviisii atuarpallaarunnaarnikuuakka, qinersissagumali soorunami ARNANUT qinissavara.

Nuuk Københavniluunniit?
- Sumiiffimmik mikinermik toqqaasinnaanngilanga? Illoqarfissuit qatsuppakka.

Qilaatersorneq imaluunniit Vild med dans?
- Qilaatersorneq Jesper Skibby peqatigalugu.

Piteraq imaluunniit seqinnersoq?
- Piteraq seqinnarissumik naggaserneqartoq.

Silamiut imaluunniit Det kongelige teater?
- Kalaallit isiginnaartitsisartoqatigiit tapersersortariaqarput, kisianni Det kongelige teater toqqartariaqarpara, taava meeqqakka qanissavakka.

All.: Inge S. Rasmussen
Ass.: Anne Bang

NAAMIK!

Kalaallit arlalissuit 1960-70-ikkunni inuusut kalaallisut oqalussinnaannginnertik ajornartorsiutigivaat. Tamassumunnga ilaatigut pissutaavoq atuarfeqarnermut inatsit 1967-imi nutarsarneqarmat. Taassuma kinguneraa atuarfeqarfinni qallunaanngorsaanerujussuaq, kalaallillu oqaasiisa kingulliunneqarneri erserput, kalaallisut ilinniartitsinerit 3, klassemiit aatsaat aallartissinnaalerneqarmata.

Paasisaqarfik: atuagaq ‘Qaannat alannguanni’, Tupaarnaq Rosing Olsen

Meeqqat ingerlaqqillutik ilinniaqqinniassappata qallunaatut pikkorissuunissaq assut pingaartinneqarpoq – kalaallisut oqaatsit puigorneqassappataluunniit. Naak ilaasa kalaallisut oqaatsit pingaartinneqarnis-saat sulissutigigaluaraat, amerlasuut isumaqarput qallunaat oqaasii pingaarnertut atorneqassasut.

Tamassuma kinguneraa kalaaliararpaaluit qallunaat klassiini atualermata, kalaallisullu oqaatsit ilitsoqqussarinagit perorlutik.
Ilaasali misigaat kalaallisut oqaatsit ilikkaqqittariaqarlugit – uani atuaruk sooq qanorlu.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Marti Sisimiuni inunngorpoq, arfinilinnik ukioqartoq ilaqutariit Nuummut nuupput – arnaa qallunaajuvoq angutaalu kalaaliulluni. Angerlarsimaffimminni qallunaatuinnangajak oqalupput – aammami atuarfimmi ikinngutimilu akornanni. Taamani Marti u-klassimi atuartuuvoq – qallunaatuinnaq oqaluttut klassii taamak taaneqartaramik – taamani 70-80-ikkunni.
Taamani kalaallisut oqalussinnaanissaq pingaartinneqanngilaq – suli. Ilinniaqqissaguit taamaallaat qallunaatut oqalussinnaasariaqarputit. Taamani pitsaasumik ilinniagaqarsimanissaq kalaallisut oqalussinnaanermit pingaarnerutinneqarpoq.
Martip oqarneratut: ”anaanagami danskiummat danskisut oqaatsit qaatuussaraakka”. Kisianni arlaannik ”amigaateqartutut” misigisimajuaannarpoq.
– Kalaaliuvunga, Kalaallit Nunaanni najugaqarpunga, kisiannili kalaallisut oqalusinnaanngilanga. Nunaginngisanni Danmarkimiikkaangama oqaatsit qaatuussakka tusaasarpakka – tassa paatsiveerunnaq, Marti oqarpoq.

Isikkuni ilaqutigisarpaa
ARNANUT Martin Chemnitz, Marti naapippaat Nuummi ukiarluni silageqisoq. Nuummiutut oqaluppoq – tassa qallunaatut kalaallisullu akuleriisillugit. Kalaallisuinnaq oqalukkusunnera malunnarpoq, itinerusumilli nassuiaaleraangami ingerlaannaq qallunaatut oqalulersarpoq, oqaatsimmi taakku qaatuussarai.

– Massakkut paasivara kalaallisut iternga tikillugu oqalulersinnaananga. Alliartorninni qallunaat oqaasii oqaaserivakka kalaallisullu aatsaat kingusissukkut ilinnialerlunga. Massakkut peqqissimisarpunga taamani ukiuni arlalinni Qaarsuniissimannginnama. Kalaallisulli oqalussinnaaneq kisiat soqutigisarinngilara - allanik aamma soqutigisaqarpunga ingerlakkumasannik – taamaattumik ukioq ataasiinnaq Qaarsuniippunga, Marti nassuiaavoq.

Marti kalaallisut oqallorilluinnarpoq – ARNANUT-ni taamak isumaqarpugut. Oqaasii tamarmik paasinarluinnarput, nalornileraangamilu qallunaatut sanguinnarsinnaavoq. Oqaatsinillli paasisimasaqarniarpallaat allatut isumaqarsinnaapput.

– Taamani 70-80-ikkunni kalaallisut oqqarlulaartut ikiorneqarneq ajorput. Kalaallisut oqalunniaraangama malugisarpara qallunaatut oqalunnissara kissaatiginerugaat. ”Kalaallisut iluamik oqalussinnaanngikkuit nipangerniarit” tassa taama oqartarput. 12-nik ukiulik taamatut tusagaqartoq susarpa? Soorngunami nipangertarpoq. Qujanartumik ullumikkut pissutsit allaapput. Kalaallisut 100 %-imik oqalusinnaanngikkaluarlunga akuerineqarnerusutut misigaanga. Kalaallisut kukkusaraluarlunga naqqiisartut ikinnerulerput. Soorlumi paasineqarsinnaasumik oqaluttarnera naammattutut akuerineqartoq, Marti oqarpoq.

Marti qallunaatuik isikkoqarpoq qamasumik ameqarlunilu tungujortunik iseqarami. Aamma timaa kalaalerpalunngilaq – salullunilu angisuujuvoq.

– Isikkora iluaqutigisaqaara. Qallunaatut isikkoqarnera pissutigalugu kalaallisut oqqarlunnera akuerineqartarpoq. Tassami ikinnguteqarpunga kalaallivittut isikkullinnik kisianni kalaallisut oqalussinnaanngitsunik – taakku uanniit ajornerusumik atugaqartitaasarput kalaallinit paasiuminaatsinneqarnerusaramik, Marti illariarluni oqarpoq. Tassami suli naapitaqartarpoq kalaallisut appikkaangat assut tupaallattartunik – aa sunaaffaana kalaaleq – isumaqarlunga qallunaaq.

Kamappoq
Marti 1987-imi kalaallisut ilinniariartorluni Qaarsunukarniarluni aalajangerpoq. Atuarfimmi suliffissarsiorpoq, suliffissarsigamilu Qaarsunukarluni. Kalaallisummi ilikkarsinnaassaguni ilaquttani ikinngutinilu qallunaatuinnaq oqaluttut qimattariaqarpai.

– Kalaallit oqaasiinik amigaateqarnera Qaarsunukarniarlunga aalajangerninnut pissutaavoq. UANGAMI nunanniiginnarsinnaanngilanga oqaasiilu nalullugit. Ilivitsutut misigissaguma, – imminullu paasisinnaassaguma kalaallisut ilinniartariaqarlunga misigaanga, Marti oqarpoq. Qaarsuniit aallarami ilivitsutut misigisimanersoq uterfigissavarput.

Marti aamma isumaqarpoq Kalaallit Nunaani kalaallisut oqalussinnaanneq tassaasoq kalaallit oqaasiinik paarsilluarneq aamma tatiginninneq. Nuulli qimallugu Qaarsunukarnera aamma allarluinnarmik pissuteqarpoq.

- Tassalu kamanneq. Aallartinnanga HF-erpunga. Kalaallisut inunnguutsiminik atuinngitsutut ilinniarpunga – qallunaatulli Kalaallit Nunaanni alliartorsimanngitsutut soraarummeerlunga. Taamani qallunaat ilaat uannit karakterigissaarnerupput, naak uanga taakkunaniit kalaaliunerungaaraluartunga – tassa kamannaq, taamaaginnarusunngilangalu, Marti oqarpoq.

Tassa Marti Qaarsunut aallarpoq. Qaarsunimi qallunaatut oqaluttoqanngilaq, Martilu paasineqassaguni kalaallisut pisinnaasannguani atortariaqarpai. Ilinniartitsisutut sulivoq, Qaarsormiulli oqaluttuuttariaqarpai kalaallisut ilinniariartorluni aggersimalluni.

– Soorunami ilaat ajuallakkaluarput, meeqqammi qallunaatut ilikkarnissaat pingaarnerpaatut kissaatigaat – aammai qallunaatut ilinniartippakka. Aamma oqaluttuupakka aggersimanngikkaluaruma ilinniartitsisussaqarnavianngikkaluartut - ukiormi taanna kisima Qaarsuni ilinniartitsisutut qinnuteqarsimavunga, Marti oqarpoq.

Qaarsuni danskit oqaasii - isariaqartinneqanngillat - taamaallaat kalaallisut oqalussinnaanngitsunik tikittoqatuaraangat – imaluuniit allatut qallunaat oqaasiinik pisariaqartitsisoqaraangat.

Tassa asanat
Marti nunarfimmi inuunermut akulerulluarpoq. Piniartut angalaqatigisarpai, pulaartarpoq, kaffisoriartortarpoq, sannavimmi qamutilioqataavoq – tassami Qaarsormiut akornanni inooqataalluarpoq.

- Kalaallisut iluamik oqaloqatigerusuttaqaakka, kisiannili saperpara. Taamaammat kalaallisut pisinnaasakka pitsaanngikkaluit atorpariaqarpakka. Ilaannilu ila tissinartaqaaq, Marti oqaluttuarpoq.

Ataatsimooraangatta arlaat oqassaaq: ”Qaa, Marti, oqaluasaalaarniarit!”. Taava tassa kalaallisut sapinngisannguaminik appissaaq – makkulu tusarnaartut soorlumi quinassaakkat - tamarmik illaleraraat qitutsilluinnarlutik.

- Soorunami illaatigitilluni ilaanni ajortarpoq – aamma qasunartorujussuusinnaavoq. Kisiannili atorsinnaasariaqarpoq. Kalaallisut ilikkassaguma kukkusarnikka paasisariaqarpakka – taamaasiunngikkuma ilikkarnaviannginnama, Marti oqarpoq.

Marti Qaarsuni ikinngutitaartorpoq – Qaarsormiullu qanoq asanartigineri apersorneqarnermini arlaleriarluni erseqqissartarpaa – ”tassa inuit asanarnerpaat – taavaniininnimi tapersersortaqaannga”. - Kisianni ilaasa ikinngutigerusunngilaat – tassamiaasiinngooq erniinnaq qimassammatik.

Marti arriitsumik kalaallisut ilikkariartuaarpoq. Kalaallisut paasinnissinnaanera pitsanngoriartorpoq – oqaatsillu ilikkagai amerliartorput. Naggataatigut aperineqaraangami ingerlaannaq akisinnaalerpoq.

- Meeqqat ilinniarfiginerpaavakka. Taakkumi oqaluukkaangakkit toqqissisimanerusarpunga – soorlumi naleqqatiginerusutut misigisarama, Marti ullumi taama nassuiaavoq.

Naligiinngitsoqarpoq
Marti inuusunnerugallarami ataataminut kamattaqaaq – aammami inuiaqatigiinnut nunaqqatiminut.
- Ataataga kamaappara kalaallisut ilinniartissimanngimmanga. Inuiaqatigiit kalaallit kamaappakka isumaqarmata danskit oqaasii kisimik atorfissaqartinneqartut – aamma nunanni Nuummi kalaallisut ilinniarnissammut periarfissinneqannginnama, Marti oqarpoq. Ullumikkut kamannini qaangersimavaa – ullumikkummi paasiva inuunerminut pingaarutilinnik aamma allanik naleqartoqartoq.

Nunatsinnili oqaatsit pillugit politikki eqqarsaatigisaqaa. 1960-70-ikkunni qallunaatut oqalussinnaaneq kisimi pingaartinneqarpoq – akerlianilli 80-90-ikkunni kalaallisut oqalussinnaaneq salliutinneqarluni.

- Oqimaaqatigiinngitsoqarpoq. Aatagigaluama qangarsuaq Danmarkimiinnermini postkorti ilaquttaminut nassiussimasaa pigaara. Allappoq qallunaatut oqaatsit arreeqisumik ilikkariartuaarusaarlugit. Kinguaariit marluk qaangiummata ernutaa nunamini killormut sammisumik ajornartorsiuteqarpoq. Inuiaqatigiit piffissap ingerlanerani taamatut aaqqissuunneqarsimanngikkaluarpata tamakku ajornartorsiutaalersimassanngikkaluarput – ajornartorsiutinngorpulli. Inuiaqatigiillu ikiorumanngimmatigut nammineq qanoq iliuuseqarpugut, Martin Chemnitz oqarpoq.

Aappaatigut Kalaallit Nunaanni mutiusumi inuussagaanni danskit oqaasiisa aamma pingaaruteqarnerat ilumoornerarpaa. Paasissutissammi pisortaneersut amerlanersaat qallunaatut allaqqaarneqartarput. Isumaqarporlu kalaalerpassuit nunaminni takornartatut pineqartutut misigisartut.

- Soorlumi aamma uanga kalaalisut oqalukkaangama allamiutut misigisartunga. Pingaartumik Nuummi inuppassuit allamiutut misigisassagunarput paasissutissarpasuit qallunaatuinnaq allassimasarmata. Nunarsuarmioqatigiit oqaatsit ataatsit atorlugit naappiffeqarnissaannik takorluugaqarpunga: Tassa tuluttut, taakkualu saniatigut nammineq nunagisami oqaatsit: Maani tassa kalaallisut – taava uagut qallunaallu tamatta allamiutut misigaluta tuluttut immitsinnut oqaluuttassagaluarpugut – tassa naligiilissagaluarpugut, Marti illariarluni oqarpoq.

Ilivitsutut misigilerpit? Aap naaggalu
Marti nulianilu pingasunik meeraqarput 3-10-nut ukiulinnik. Meeqqat mikigallarmata angerlarsimaffimminni kalaallisuiinaq oqaluttaraluarput. Maannali annermik qallunaatut oqaluttarput. – Angerlarsimaffitsinni qallunaatuinnangajak oqaluttarnerput uagut aamma kukkuneraarput. Taamaakkaluartoq isumaqarpunga Nuummi qallunaatuinnaq oqalunnersuaq ingasappallaartoq – børnehaveni – atuarfinni – sumiluunniimmi. Kalaaliararpassuuit qallunnaatut oqaluttaqaat – paasissutissarpassuimmi kalaallisuunut naleqqiullugit qallunaatut ajornannginnerusumik pissarsiarineqarsinnaapput, Marti oqarpoq.

Marti inersimasunngoreerluni aatsaat kalaallisut ilinnialerpoq, isumaqarporlu meeraalluni ilinnialersimasuguuni oqinnerusimassagaluartoq – isumaami malillugu meeqqat inersimasunit ilikkalertornerusarput.

Marti Qaarsuneereernermi kingorna ilivitsuunerusut misigilernerpoq – tamannami Qaarsunukarnerata siunertaraa?

– Hmm… aappi naaggalu. Ukioq ataasiinnaq Qaarsuniinnera uanga kalaallisuik oqaluttalernissannut naammanngilaq – ukiut arlallit taavaniissimassagaluarama, kisianni inuuninni aamma allanik soqutigisaqarama qimappara – oqaatsimmi kisiisa inuuninni pingaartitarinngilakka. Aamma paasivara kalaallisorluinnaq oqaluttaleraluarumalluunnit immaqa ilivitsutut misigilernaviarnanga. Kingusinnerusukkummi paasivara ilivitsutut misigilerneq tarnikkut peqqissuseqarnermut attuumassuteqartoq - sutut oqalussinnaaneq apeqqutaatinnagu. Qanoq ililluni ”ilivisutut” misigissuseqalissanerluni inuup nammineq aalajangertussaavaa – tassa anersaakkut kinaassuseqalerneq.

– Paasivarali inuiaqatigeeqataasutut misigissagaanni nunaqqatit oqaasiinik piginnaasaqarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq. Kalaaliuvungami – aakkut tarnikkullu – OQAATSIKKA atorlugit paasineqarsinnaasarama nuannaarutigisaqaara, Marti oqarpoq. – Qaarsuniinnerami aamma allarpassuarnut iluaqutigaara – inuttut ilinniarfigeqaara..

– Qaammatit arfineq marluk qaangiummata aatsaat iluamik uffarpunga. Inuuneq allatut naleqarluartumik ingerlanneqarsinnaasoq paasivara, Marti oqarpoq.

Periuseq uteqqippoq
Martip kalaallisut oqaatsit tammarnissaat annilaanngatiginngilaa – kalaallisulli ilinniarusuttut periarfissakinnerat ernummatigaa – aamma nuummiuaqqat oqaatsiminnik ingerlassiinnarsinnaanerat ernummatigaa.

– Qaa TV-kut radiokkullu oqaatsinut kanaleqalerniarta. Kalaallisut pitsaasunik soqutiginartunillu atuakkiorniarta aamma pinnguaatinik kalaallisut oqaasertalinnik pilersitsiniarta. Kalaallisut oqaatsit ataannarnissaannut aningaasat amerlanerususut atorniartigit, imaluuniit kalaallisut ilinniartitsinissamut – taamasiorutta isumaqarpunga inuit amerlanerusut – pingaartumik nuummiut amerlanerusut kalaallisut oqalulissasasut, Marti oqarpoq.

Tamakku tusareerlugit ARNANUT Martip aqqusaarsimasai eqqarsaatigilerpaat; nammineq angerlarsimaffimminni, atuarfimmi ikinngutimilu akornanni qallunaatuinnaq oqaluttarsimagami Qaarsunukartariaqarsimavoq kalaallisut ilinniariartorluni – pissutsit aamma ullumikkut taamaapput – meerai aamma Martitut iliortariaqassanerpat?

- Ilumut, pissutsit uteqqipput. Kisianni ullumikkut toqqissimaneruvunga. Meeqqavummi mikisuugallaramik kalaallisuinnaq oqaluunneqartaramik oqaatsit pigereerpaat, taammaattumik uanniit ilikkaruminartinnerussavaat. Aamma ullumikkut atuarfik isumalluarfigineruara – taamanimi 1976-mi atuarfinni pisutsit ullumilu pisutsut assigiinngeqaat. Ullumikkut kalaallit oqaasiisa atorneqarnissaat tunngavigalugit siornertaralugulu ilinniartitsipput – meeraagallarama Nuummi taamaattoqanngilaq, Marti naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff R.V. Josefsen

Naamik, Jensiuvunga!

Jens B. Frederiksen alliartorpoq kalaallimik ataataqarluni qallunaamillu anaanaqarluni. Jensip kalaallisut oqalussinnaanissaa pingaartumik arnaata aamma pingaartippaa. Taamanikkulli 70-ikkunni ilinniagaqarnissaq aamma pingaartinneqarpoq, ilinniagaqassagaannilu pinngitsoornani danskisut iluamik oqalussinaasariaqarpoq.

– Angajoqqaakka aperinikuunngilakka, kisianni isumaqarpunga tamanna pissutigalugu qallunaaqqat akornanni inississimagaannga taamani 1973-imi atualerama, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Jens B. Frederiksen nalunngilarput kinaasoq, tassa demokraatit sinnerlugit inatsisartuni ilasortat ilaat. Jens aamma taannaavoq nunatsinni oqalluttarfiit akimanersaanni - inatsisartut oqaluttarfianni kalaallisut oqaluttoqarnissaanik pingaartitsisoq, aamma nammineq kalaallisut oqaluttoq - naak aallaqaataani kalaallisut oqallorivinngikkaluarluni.

– Takussagaluarpat - naveersikkaangama. Ilaasa oqarfigaanga kalaallisut iluamik oqalussinnaanngikkuma qallunaatut oqaluttariaqartunga. Aamma atuartartut marlussuit aviisimi avoqqaaralunga allaseraannga, uangali nakkaannarusunngilanga. Kalaallisut oqalukkusunnera oqalunnissannullu sapiissuseqarnera takutikkusuppara, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Isummerneq
Jens B. Frederiksen ullumikut kalaallisut kukkuneqanngitsumik oqaluttarpoq. Sumiorpalussusaali suminngaanneernersoq eqqoriaruminaappoq. Apersorneqarnermini upernavimmiorpallattarnera malunnarluarpoq, kisianni akornatigut kujataamiorpallattarlunilu avannaamiorpallattarlunilu qeqqarmiorpallattarpoq. Tusarnaarlugu nuanneq.

– Oqareernittut Nanortalimmi qallunaatut oqaluttut akornanni atualerpunga. Tikisitat meerai qallunaaqqat atuaqatigaakka. Tamakku sivikitsuinnaq Nanortalimiittarmata, ukiut tamaasa nutaartaqartarpugut, taamaattumik kalaallisut ilinniartinneqarnermut ukiut tamaasa aallaqqaataaniit aallartittarpoq.

Soorunalimi uatsinnut nanortalimmiiginnartunut naggataatigut qatsunnarsivoq. Uagummi kalaallisut oqalussinnaalaareersugut immikkut ilinniartinneqanngilagut, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfianni naammassigami Jens Danmarkimi efterskolemukarpoq, ukiullu tullii arfineq marluk missaanni tassaniilluni. Ukiut taakku ingerlaneranni Jensip kalaallisut sapinngisatuani puigungajalluinnarpai. 1990 nunatsinnut uterpoq politiaspirantitullu ilinnialerluni. Ilinniarnermini pinerluttuliortoqarsimatillu takunnissimasunik apersuineq ilinniagaasa ilagaat.

– Kalaallisut apersuisinnaanerma qanoq killeqartiginera ingerlaannaq paasivara. Taama pikkorlutsigigama peqqusiileqisaqaanga, eqqarsarpungalu taamaaginnarsinnaananga. Apersortakkakka pillugit taama eqqarsartanngilanga imminuinnarli eqqarsaatigivunga. Kalaallit Nunaanni inunngorsimallungalu alliartorsimagaluarlunga kalaallisut pikkorlunnera kanngusuutigisaqaara. Taamaattumik Nuummiunngitsoq allamili praktikkissalunga aalajangerpunga, kalaallisut ilinniarnissannut periarfissaqarniassagama, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Imminut pinngitsaalivoq
Jens politiitut ilinniarluni nammassigami Upernavimmi sulilersinnaanerminik neqeroorfigineqarpoq. Akuersivoq nuullunilu. Upermavimmiissimanngisaannarpoq ilisimasaqarfiginagulu, tassa torrutiinnavillugu misilippaa, ukiullu pingasut affarlu tassaniilluni.

– Upernavimmiinninni kalaallisuvik oqalunneq ilinniarpara. Tamatuma kingorna Qasigiannguani Maniitsumilu najugaqarninni kalaallisut pisinnaanera pitsanngorsarpara – massakkullu Nuummi najugaqarpunga. Nuummut nuukkama kalaallisut oqalussinnaanerma pitsanngoriarsimanera aatsaat malugilluarpara, kisianni akuleraartorujussuarmik sumiorpalussuseqarpunga. Oqarusulluaraangama imaluunnit sukangagaangama upernavimmiorpalulersarpunga, Jens illarluni oqarpoq.

Kisianni qallunaatuinnarluunniit oqalukkaluarlutit Upernavimmi sulisinnaasimagaluarputit – suna pissutigalugu kalaallisut oqaluttaleqqinnissat pingaartissimaviuk?

– Soornguna taama oqartoqarsinnaagaluarpoq. Imminulli pinngitsaalillunga kalaallisut oqalunniartarpunga, taamaaliunngikkuma kiserliussaqigama. Soorunami illoqarfinni avinngarussimasuni qallunaanik politeeqarpoq – taakkuli naalliuperaartarput kalaallisut oqalussinnaannginnertik piassutigalugu. Aamma uanga imminut oqarfigereernikuuvunga imminut naammagilissaguma kalaallisut oqalussinnaasariaqarlunga, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Upernavimmut pigami ukiorluunniit qaangiutinngitsoq Jens nunaqarfinni innuttanik ataatsimiisitsisalerpoq.

– Taamani kalaallisut oqallorloqaanga, imminulli pinngitsaalillunga kalaallisut oqaluppunga. Ila aamma tissinartortaqartaqaaq. Oqqarliorluaraangama ataatsimiigiat tamarmik illartorsuanngortaramik – uangalu aamma illaqataaginnalersarlunga. Tassa ajunngilaq – malugissinnaavarami uanga nikassarlunga illanngitsut oqaatsimali tissinarneri pillugit, Jens oqarpoq – nassuiaavorlu inuit nammineq pilluni qanoq isumaqarneri soqutiginartingilluinnarlugit:

– Oqaatsinik ilinniartut tamarluinnarmik kukkunitik ilinniutigisarpaat. Taamaattumik kalaalerpassuit kukkussasoralutik qallunaatut oqalukkusuttannginnerat ajuusaarnarpoq, Jens oqarpoq.

Danmarkimi ”qallunaaqatini” ornikkusuppai
Jensi inatsisartunut qinigaagami nammineq aalajangersinnaavaa oqaluttarfimmi kalaallisut qallunaatulluunnit oqalussanerluni. Kalaallisut oqalussalluni aalajangerpoq. Ingerlaannarli malugaa Kalaallit Nunaata oqaluttarfiisa akimanersaannit kalaallisut oqalunneq qanoq nalunartigisoq:

– Oqaaserpassuimmi naluakka. Oqaatsit ulluinnarni atorneqartanngitsut. Isumaqaraluarama kalaallisut pikkorissisimallunga, tassanngaannarli ”politikeritut”- kalaallisut oqaluttussanngorpunga. Isummernerali aallanngortinngilara. Kalaallisut oqalunniarpunga.

Sooq?
– Uanga taamaaliorusukkama. Tusarnaartut eqqarsaatiginngilakka. Kalaallisut oqalunnissara uannut pingaartuuvoq. Kalaallisut oqalussinnaanera ima tanngassimaarutigitigaara oqaluttarfimmit kalaallisut oqalunngitsoorumananga. Nunami tassani inunngorlungalu alliartorama kalaallisut oqalunngikkuma imminut kanngusutsissaanga. Inuit amerlasuut oqaatsinik akornuteqarnanga oqaloqatigisinnaanissaat aamma pingaartippara, Jens B. Frederiksen oqarpoq.

Jensi meeraagallarami assut akutaavoq. Eqqaamavaalu ullut arlaanni Nanortalimmi illumik silataanni pinnguartilluni angut aalakoortoq imminut ima suaartarmaat: ”qallunaaq, Danmarkimut angerlarniarit!”

– Tassunga assingusunik arlaleriarlunga misigisaqartarpunga, inuusuttuaraanermalu nalaani kinaassusera pillugu ajornartorsiortaqaanga, soormi uanga uffa nammineq nunanni najugaqarlunga taama pineqassaanga? Taamaattumik Danmarkimi efterskolemukartussanngorama qilanaaqaanga ”qallunaaqatikka” nunaqqatigilissagakkit. Kisianni efterskolemiilerama oqarfigineqartarpunga ”Kalak puuluki Kalaallit Nunaannut angerlarniarit!” Taamani allaanngilanga apeqqussuaq, tassali paatsiveerunnangaarmat. Uangamiuna kinaasunga? Sumiuuvunga? Jens oqarpoq. Ukiullu arlallit nalornivoq.

Jensiuvunga
Kinaanini aamma sumiuunini pillugit nammineq aalajangernissamut piffissanngortoq Jensip malugaa.

– Affarmik kalaaliuvunga aamma affarmik qallunaajuvunga. Kinaassuseqara nalorniunnaarusuppara, taamaammat uanga tassa ”JENS”-iussallunga aalajangerpunga. Taava inuit namminneq isummerumaarput nuannarissanerlunga imaluunniit uumigissanerlunga. Kalaaliunerlunga qallunaajunerlungaluunniit isummerissannut nukikka atorusukkunaarpakka – aamma inuit allat tamanna pillugu isummertinniarnerannut nukikka atorusukkunnaarpakka. Tissinaqutaali: Kalaallit akornannikkaangama qallunaarpaluttut maqaasisarpakka. Qallunaallu akornanniikkaangama kalaalerpalaartut maqaasisarlugit, Jens oqarpoq.

Jensi nuliilu meeqqatillu sisamat angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaatsit atorneruaat. Meeqqat marluinnik oqaaseqarnissaat aappariit pingaartippaat – tassa kalaallisut danskisullu.

– Oqaatsinimmi marlunnik oqalussinnaaneq meeqqatsinnut tunniussinnaavarput akeqanngitsumik – taamaattumik periarfissaq taama ajunngitsigisoq atorluartariaqarparput, Jens naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Janus Chemnitz Kleist

– Nunaqarfimmi ukioq ataaseq nunaqarnissara ukiut qulit kingulliit kissaatigisimavara. Tamaasiorninni tunngavimma pingaarnersaraat kalaallisut oqalunnermik ilikkarusunnera, kisianni aamma inuiaqatigiit kalaallit eqqarsartaasaat paasinerorusuppara. Uanga kujataamiuuvunga, taamaattumik kaperlak qimussernerlu misilissimanngilakka, tassami seqineq 15. novemberimiit tarrikkallassaaq, ilami tassa pissanganaq, kisianni ajornaviarunanngilaq. Pinngortitarsuaq taama qanitsigigaanni seqineq takusinnaanngikkaluarlugu allanik takusassaqassaqaaq… Taamaattumik avannaani nunarfimmiinnissara qangali takorloortarsimavara.

– Nuugaatsiami timelærerimik amigaateqarmata tassunga pivunga. Kommunimmi allat misileqqaaraluarpakka, aperisakkali siulliit ilinniartitsisumik amigaateqanngillat imaluunniit illussaqartitsinngillat! Taamaattumik nalaatsornerinnakkut Nuugaatsiamut pivunga. Qujanaqaarli, tassami nunaqarfimmik nuannernerpaamik nassaarsimavunga, tamanna qularinngilluinnarpara.

– Ila kisianni oqaatsit tungaatigut nalorsartaqaanga. Kalaallit oqaasii danskit tuluilluunniit oqaasiinut assingunngilluinnarput - nalunaqaat.

Soorunami ilikkagaqalaarpunga. Kisianni oqallorissisinnaanissara takorloorsinnaanngilara, misilittariaqarparali imminut ajorsartutut misigilissanngikkuma. Minnerpaamik oqarsinnaasariaqarpunga »misilikkaluarparami«. Immaqa oqaasilerinermi arlaatigut tunngaviusumik pikkorissarlunga aallartissimasariaqaraluarpunga ingerlariaqqinnissannut iluaqutigisinnaasannik.

– Nuugaatsiarmiut qujanartumik naqqisorlunga ikiorluartarpaannga. Meeqqat atuarfimmi naqqittuaannarpaannga, pisiniarfiliaraangamalu aamma taakku ajoqersuuttarpaannga. Taamaattumik ikiortissaaleqinngilanga.

– Uannut pingaaruteqarluarpoq piginnaasamininnguakka atorlugit aallartissinnaanera. Nuummiitilluni kalaallisut oqalulluni aallartinniarneq ajornakusoortorujussuuvoq, kikkummi tamarmik danskisut oqalunnera sungiusimavaat uangalu allamik sungiusimasaqanngilanga. Taamaattumik kalaallisut oqalullunga aallartinniarnera ajornartorsiutigaara. Massakkut pissanganaqaaq, takussavarput 2007-imi junip qeqqata tungaanut ilinniarnissannut piffissaqarpunga, isumalluarpungalu, Janus allappoq.

Janusip Nuungaattiami (nuugaatsiarmiut namminneq taamma oqartarput) inuunera malinnaaffigisinnaavat nittartagaani uani: www.123hjemmeside.dk/januskleist

All.: Janus Chemnitz Kleist aamma Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass:: Janus Chemniz Kleist

Grethe Kramer Berthelsen ukioq manna arnatsialattut toqqarneqareermat ARNANUT ingerlaannaq uianut, Ove Karl-imut sianerput isumaqatiginiarlugu qanoq pitsaanerpaamik tupatsissinnaanerlugu. Sunaaffa Grethe Upernavimmiittoq, aatsaallu sapaatit akunneri pingasut qaangiuppata uteqqinniarluni. Sapaatit akunneri pingasut sivisugaluassusii! Piffissami tassani ukioq manna arnatsialattut toqqarneqarsimanera isertuunniarsarisimavarput. Taamatuttaaq Ove Karl, Grethe-p qatanngutaa, meerai, ataataalu isertuussiniarsarisimapput. Isumaqatigiippugulli suna tamaat angullugu isertuussiniarsariniarluta – ARNANUT-miit Grethe-p tupatsikkiartornissaata tungaanut.

Ateq: Grethe Kramer Berthelsen
Inuusoq: Aasiaat 1957.
Suliffik: Katsorsaasoq Nuummilu katsorsaavimmik namminersortumik piginneqataasoq.
Ukiut sisamassaat Ove Karl Berthelsen kateqqavaa. Grethe aamma Ove Karl ukiut 26-it aappareereerlutik katipput.
Pingasunik inersimasunik meeraqarput, Aqqaluk, Mudi aamma Naaja.
Marlunnik erngutaqarput, Navarana aamma Inutsiaq. Nukaqarpoq, Solveig.
Grethe-p meeraata qiterliup, Mudip, qularinngilaa ukioq manna Arnatsialammik toqqaaneq ajunngilluinnartuusoq:
– Ukioq manna Arnartsialammut unammineq aallartimmat anaanaga siunnersuutigerusussimagaluarpara. Kisiannili ulapissimavunga, ullorli tunniussiffissaq qaangiuppoq. Eqqarsaatigeqqinngilarali. Arnatsialanngorsimasoq tusarakku eqqarsarpunga toqqaalluarsimasusi – anaanagami inutsialassuuvoq.
Piginnaasarpassuaqarpoq; Assassorneq, qalipaaneq, erinarsorneq allarpassuillu. Ilaqutariit qiteraa, katersuunnissarput ajunnginnissarpullu isumagisarpaa. Nerisassiornissaq nuannarisorujussuuaa, kikkullu tamaasa qaaqqusinnaallugit – naatsumik oqaatigalugu; kinaluunniit angerlarsimaffimmut tikilluaqqusaavoq, immikkoortitsineq ajorpoq. Anaanaavoq asannittorujussuaq, ajunnginnerpaamillu kissaassiuaannartoq
– nuannaarlunilu qungujulajuaannartoq.
Ilutigalugu aamma piumassuseqarlunilu uteriitsuuvoq. Ataataga naapikkamiuk kalaallisut oqalussinnaanngingajappoq. Ukiulli ingerlanerini kalaallisut ilikkarpoq, ullumikkullu ajornartorsiutiginagu. Allaammi tassunga tunngatillugu kukkunianngitsunngorsimavoq.
Soorlu assersuutigalugu sapingajattarpaa oqartoqaraangat ”Qinngorpumut!” – Imatummi taasarpaat ”Qinngutsinnut!” Mudi illaatigaluni oqaluttuarpoq.

Oqaasissaaruppoq
Isumaqatigiippugut ulloq taanna Grethe Upernavimmiit uterpat, Ove Karl-ip Grethe-llu angerlarsimaffianni naapinniarluta. Nalunaaqutaq ullup qeqqanut ARNANUT, Arnatsialammik toqqaasut, assiliisorlu ilaqutariit matuanut kasuttorput. Ove Karl suli isertuusserpalaarluni matu ammariarlugu, nipaarsaarluta iseqquaatigut. Grethe-p takuaatigut oqarlunilu ”hej”. Ingerlaannartumik iseqquaatigut. ARNANUP naasunik tuneriarlugu ukioq manna Arnatsialanngorneranik pilluaqqummagu, soorlumi tassa Grethe silarsuarmi allamiittoq – susoqarnera paasinngilaa. Oqaluttuuteqqipparput sooq takkussimanerluta, illaatigalunilu sajulerpoq, assullu tupaallaqqarpasilluni. Oqaasissaaruteqqavoq, susoqarpiarneralu tusaqqittariaqarlugu. Oqaluttuunneqareeramilu susoqarnera aatsaat paasilluarpasippaa, qujallunilu.
– Tupaqqasorujussuuvunga, kisianni aamma nuannaaqaanga. Tamanna takorluunngisaannarsimavara, oqarpoq.
Arnaq Grethe-mik siunnersuuteqartoq, Grethe katsorsaasoralugu katsorsartinnikuulluni allassimavoq. Grethe inuttut ilisarisimanngilaa, naapinnerilli tamaasa Grethe inussiarnerlunilu nuannaartuaannarsimavoq. Aammattaaq arnap, Grethe-p katsorsaavimmik namminersortumik ammaaqataasimanera nersualaarpaa. Kisianniliuna oqaluttuassartaa qanoq aallartittoq?

Pileritsappoq
Grethe uimi imigissamut katsorsartinneranut atatillugu meeqqanilu ilaqutariittut katsorsartipput. Katsorsaanerup nalaani Qaqiffimmiikkajussimavoq, taamaasillunilu katsorsaasut arlallit naapinnerisigut suleriaasaat malinnaaffigilaarsimallugu.
- Pileritsappunga. Katsorsaasunngorusulerpunga. Uagullu ilaqutariittut katsorsartinnerput iluatsilluarsimammat ajornartorsiutigullu anigorlugit, misigisimasimavunga inuit allat ikiornissaannut nukissaqarlungalu kajumissuseqarlunga. Katsorsaasutut ilinniarnissannut periarfissaqalerpunga, allanngueqataasinnaaneralu upperilluinnarlugu – uagummi ilaqutariittut sapinngikkutta allat aamma sapernavianngillat, Grethe oqaluttuarpoq. Grethe-p upperaa inuit piumassuseqarluarunik inooriaasertik allanngortissinnaagaat.
– Soorunami inuttut kukkusarpugut – kukkussutillu pereersut allanngortinneqarsinnaanngillat. Kisiannili inooriaatsip allanngortinnissaa ajunnginnerusumillu inuuneqalersinnaaneq periarfissaajuaannarput. Uangali nammineq tamanna misigisimagakku, siunnerfik taanna aqqutigalugu suliffiga iserfigaara, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe Nuummi Qaqiffimmi ukiut arfinillit sulisimavoq, ukiut kingulliit pingasut pisortatut. Ukiut pingasut matuma siornatigut soraariarluni katsorsaasutut namminersortutut sulilersimavoq. Ullumikkullu piginneqatini, Aqqalukasik Olsen, peqatigalugu Katsorsaavik Nuuk, Nuummi katsorsaavik namminersortoq ammarsimavaa.
– Qangali namminersortutut sulerusussimavunga – arlaannik pilersitsillunga kingusinnerusukkullu ineriartortillugu. Taamaattuminguna katsorsaavimmik piginneqataalersunga, Grethe oqaluttuarpoq.

Meeqqat inersimasut qummut isigisarpaat
Katsorsaavik Nuuk-mi imigassamik, ikiaroornartumik, iisartakkanillu atornerluisut katsorsartissinnaapput. Taassuma saniatigut ilaqutariittut katsorsartittoqarsinnaavoq, atornerluisumut ilaqutaasut katsorsartillutik – katsorsaariaatsimik taassuminnga Grethe katsorsaavimmi ingerlatsivoq.
– Atornerluisumut ilaqutaasut katsorsartinnissaat atornerluisutuulli katsorsartinnissartik pisariaqartitsigivaat. Immaqaluunniimmi pisariaqarneruvoq. Naak nammineq atornerluisuunngikkaluarluni, atornerluisumut ilaqutaalluni misigissutsikkut misigisimasat itillutillu iluaassinnaasarput. Misigissutsit taakku sakkortoorujussuusinnaapput, kinguaariinnilu ingerlatinneqaqqissinnaallutik – maluginngisamik. Imaassinnaavoq ilaqutaasoq atornerluisuunngikkaluarluni katsorsartinnissaminik pisariaqartitsisoq, kinguaariit siulianni atornerluisuusoqarsimammat. Misigissutsimmi imminut naleqartinnermut imminullu tatiginermut tunngasut annertuumik aserorneqarsimasinnaapput, katsorsartinnissamillu pisariaqartitsillutik. Amerlanertigut ajornartorsiutit ittoornerujussuarmut, imminut uumissornermut, imminullu naleqartinnermut tunngasarput. Taamaattumik ajortut kinguaariit tulliinut ingerlateqqinnginnissaat anguniarlugu, pisariaqarpoq imminut tatigineq imminullu naleqartinneq pilerseqqinnissaat, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe malillugu iluatsilluartumik katsorsartereeraanni eqqissineq toqqissinerlu anguneqaqqaartarput. Imminnummi tatigisinnaalertarput.
– Ulluinnarni sumininnguit, soorlu; unnukkut nereqatigiinnerit, inuunermi ilaalersarput – naak siornatigut taamaassimanngikkaluartoq, anaanap ataatalluunniit imerajunnera peqqutaalluni. Siornatigut misigisimanngisat pingaartissimanngisallu misigineqalerlutillu pingaartinneqalertarput. Inuunerissigutta meeqqatsinnut maligassaallualissaagut. Meeqqat inersimasunik ilaarsisarput – inersimasutulli inooriaaserput allanngortinniarlugu aalajangerutta, tamanna meeqqatsinnut sunniuteqassaaq, Grethe oqaluttuarpoq.

---

Artornanngilaq
ARNANUT Grethe aperivaa suminngaanniit nukissaminik aallertarnersoq, suliaami artornartuupput?

– Inuit isumaqartarput artornartorujussuusoq. Taamaattoqanngilarli. Uannuunngitsoq. Misigisimavunga suliffima nukissannik tunisaraanga. Soorunami inuit ajornartorsiutitik inuunertillu artornaqisoq oqaluttuarigaat tusarnaartarpakka – kisiannili uanga inuunerinngilara, taamaattumik artorsaatigalugillu nukissaaleqiffiginngilakka, Grethe oqarpoq.

Sunaana suliffinni nukissamik tunisisartoq?
– Inuit pitsanngoriartornerisa malinnaaffigineri, Grethe oqarpoq
– naatsumik ajunngitsumillu.
Grethe oqaluttuarpoq inuit inuunerminnik allanngortitserusulluinnarnerat katsorsaanermut iluatsilluartumut aalajangeeqataasuusinnaasartoq.
– Uagut suliassaraarput inuit inooriaatsiminnik allannguinissaannut atortussaanik tunissallugit. Inuunerminnilu ingerlariaqqinnissartik nammineq akisussaaffigaat – atortut tunniussagut atorlugit, imaluunniit atornagit, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe-p ukiut qulingiluat katsorsaasutut sulinermini malugisimavaa inuit inooriaatsiminnik allannguinissaminnut soqutiginninnerujussuanngortut.
– Kisitsisaatiginngilakka. Kisiannili susoqarnera malugisinnaavara. Inuusuttut nutaamik inuuneqalerusuttut amerliartorput. Inuusuttuusinnaapput atornerluisut, kisiannili aamma angajoqqaat inuusuttut angajoqqaajulluarnerorusuttut katsorsartittarput. Namminneq peroriartornertik malillugu meeqqatik peroriartortikkusunngilaat – taamaattumik maligassaq illuatungiliuttoq kipiniarlugu tamanna aqqutigisarpaat, Grethe – Arnatsialak 2006 oqaluttuarpoq.

Tekst: Aminnguaq Dahl Petrussen
Foto: Leiff Josefsen

John Lynge ornikkatsigu matuata silataani naapipparput. Sunaaffamisilaannarissaasoq – tassami tipi naanngitsuugassaanngilaq. Sunaaffamisaarullik tipittuliortoq.

Arnanut-ni nerisassat pillugit allattartoq nammineq nerreritooq tipi naaginnarlugu nuakuulerpoq. Ilami tikka mamarunaq!

Aalisakkat nerisarineruai
John Lynge 2002-imi 67-inik ukioqarluni soraarninngorpoq, ullormi taanna tikillugu KNR-TV-mi nutaarsiassaqarfimmi Qanorooqmi sulivoq.

Aqqa: John Lynge
Ukiui: 71
Nuummi najugalik
Aviisiliortutut soraarninngorpoq 2002-mi

– Ullut arlaanni ataatsimeeqatiserineqarpunga, aggeramalu ilisimatinneqarpunga ukiup affaa qaangiuppat soraarninngortussaagama suliunnaassasunga. Takussagaluarpat kamakkama! Anisitaarusunngilangami. Kingornali eqqarsaatigeriarakku paasivara pisussaatitaanertik naapertorlugu ilisimatikkaannga – taamanimi aamma inuusuttuaraajunnaareersimavunga, John Lynge oqaluttuarpoq.

John Lynge taamanili soraarninngorpoq, massakkullu Nuummi eqqissilluni inuuvoq. Maannakkut Gustav Holmip ilisimasassarsiornera pillugu atuakkiaq kalaallisut oqaluttuareqqillugu allallugu ingerlappaa. Kisimiittuugami imminut nerisassiuuttarpoq – kisianni aatsaat piumalleraangami.

– Eqiasukkaangama illoqarfimmi neriartortarpunga – ullumikkummi Nuummi neriartorfissat akikitsut amerlaqaat, John Lynge oqarpoq.

John Lynge aalisagartornerusarpoq – neqinit aqinnerummata. Ujuut kigutit nappaataannik paradentosemik nappaateqarpoq, taamaattumik kigutai katagarusaarput.

- Soraarninngornerma kingorna kigutikka katagalerput – qujanaqaarmi sulinerma nalaani taamaalisimanngimmata, kigutikillinerami oqalukkaangama tusaaneqarsinnaavoq – tassami aviisiliortoq kiguteqanngitsoq atorsinnaanngilaq, Ujuut illarluni oqarpoq.

Ilaanni fiskefrikadellit 18-nit nerivai
Ujuup naatitat qaatuussarinnginnamigit mamarisorsuunngilai. Naatsiianngersuuvorli. Nillataartitsivia naatsiiaaqqanik ulikkaarpoq, sunaaffami Kapisillit eqqaanni naatitsisartumit pissarsiarisimasai.

Ujuut qatanngutiminit nukarlersaavoq. Qaqortumi Nuummilu alliartorsimavoq. Eqaamavaalu mikisuulluni anaanami nerisassiuleraangami nerriviusap qaanut ilisaraani - nakkutigineqannginnermini arlaannik perulluliornialeqimmat.

– Taamanernit nerisassiornermik soqutiginnilersimagunarpunga. Anaanamami nerisassiai mamarnerpaapput – pingaartumik fiskefrikadiililiai. Eqqaamavara ullut arlaanni 18-nit nerillugit, Ujuut illariakutsoorluni oqarpoq.

Misileraalluni nerisassiorneq nuannaraa – akuugaavallaanngitsunik. Ilaannili allatut akoorilaartarpoq – soorlu puisip neqqarinnera baconilersugaq siataq mamarilluinnarpaa. Aamma savat niaqui eertat sungaartullit.

- Kisianni savat niaquliussagaangama unnuakkut imermiiteqqaartarpakka – tassami kakkia minillu peerlugit saleqqaarlugit qalanneqartussaapput, Ujuut oqarpoq.

John Lyngep inassutai
Aalisakkanit frikadiililiassaq aalateriigaq pisiaq atussagukku qaleraliminermik blenderimi aserortikkamik akujuk, tassa suli mamarnerulertarput!

Puuluki pujuugaq – bacon – kalaaliminernut naleqqulluarpoq. Puisip neqqarinnersaa baconiminilersugaq siataq malarluinnarpoq!

Ujuut uuttuusersuineq ajorpoq – isumaqarpoq nammineq misileraalluni mamassusissaanik nassaarniartarneq pitsaanerpaasoq.

Naveersittarpoq
John Lynge 1971-imi aviisiliortunngorpoq – ukiut sisamat Qaqortup aviisiani Kujataamiumi ilinniarsimanngitsutut aaqqissuisooreerluni. Taamani KNR-ip radioavisiani sulilerpoq – namminerlu oqarpoq ”aallaqqaataani naveersittaqaanga, kalaallisut allannermut pikkorluppallaaqigama” – taamanikkummigooq oqaatsit nipaat maliinnarlugit allattarami. Taamaattumik allattaasitaaq atulermat ilurisimaaqaa.

- Allattaasitoqarmi ajornartorsiutaannaavoq – nutaaq kukkuneqanngitsumik allakkuminarnerujussuuvoq, Ujuut oqarpoq. 1984-imi Qaqortumukarpoq KNR-ip Kujataata Radioa aallartikkiartorlugu. Kingornalu 1990-imi Qanorooq aallartinneqalermat Nuummut uterpoq. Taamanikkulli aviisiliortutut nutaarsiassanik saqqummiussisartutut sulilerpoq soraarninngornissani tikillugu.

Aviisiliortutut suliunnaareeraluarluni nunatsinni aviisiliortut silarsuaannik suli malinnaalluarpoq.

- Maluginiarpara aviisiliortut inuusunnerusut ilaat takoqqusaaginnarlutik aviisiliortunngorsimagunartut. Tamanna ajuusaarnarpoq – isornartorsiuinissarmi puigortarpaat, oqarpoq.

Tassalu taamaalilluni uialeq naavoq – ualeq pisariitsunik nerisassiornermik sammisaqarfik – eqqarsaatissanillu pissarsiffik.

Tullianik igasuusussaq
Pisarnerput malillugu massakkut igasuusup tullissani toqqartussaavaa. John Lyngep toqqarpaa nunaqqatini Niels Motzfeldt, Nuup Kangerluani naatitsisarfimmik nunaatilik.

Igasuusussaq: John Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Ammassat
Naatsiiat
Persille (nutaat imal. qerisut)
Margarine
Taratsut qasilitsullu
Immuk
Qajuusat
Imeq
Sukkut

• Qajuusat, taratsut, qasilitsullu plastik puussiami mikisumut ikeriarlugit, puussiaq matulluariarlugu aalaterluakkit.
• Ammassat niaquiarlugillu erlaviiakkit.
• Ammassat puussiamut ikeriarlugit qajuusat akuukkat akornanni aalaterluakkit.
• Ammassat margarinami naasunit sanaami pitsaasumi kajortoq taartunngortillugit siakkit (uuliamut siassallugit naleqqutinngillat).
• Immuk igaaqqami qalatsiguk.
• Imeq qajuusallu annertoqatigiit aalateriarlugit immummut qalattumut arriitsumik aalaterukkit – miseraq kinertilluarnissaa tikillugu qalatsiguk.
• Itummat ulikkaarlugu persiilit alussaateerarlu sukkut ilanngutikkit (tarajulernagu!)
• Ammassat ilivitsuutillugit saarngi paperuilu ilanngullugit nerikkit. Tassa mamaq!

Igasuusussaq: John Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Saarulliit tipittut:
Saarullik panertinniarlugu nivinngarneqartarpoq. Qaava panerpat iluatungaali suli aqialuttoq, saarullik qalanneqassaaq 20 minutsit missaanni.

Saarullik tipittoq (tippassarluagaq nerpia aqitsuinnaq nippussaartuinnaq)
Naatsiiat
Fiskesennepsmel (alussaateeqqat 3 missaat)
Qajuussat
Imeq
Taratsut qasilitsullu

Saarullik uuguk sivisunerpaamik 20 minuttit.

Qajuata ilaa miseqqiassaq igaaqqamut nuuguk.

Qajuusat imerlu annertoqatigiit aalatikkit (soorlu alussaatit marluk imeq, aamma alussaatit marluk qajuusat), alussaateeqqat pingasut fiskesennepsmel ilanngullugit aalateriarlugit saarulliup qajuanut qalattumut arriitsunnguamik aalaterutikkit.

Miseqqap kinertinnissaa tikilluguaalateruk.

Naatsiiat ilanngullugit sassaalliutigikkit.

Takanna!

Eqqaamajuk: Ini neriffigisat nerereeruit silaannarissarluariuk!

Igasuusussaq: John Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen