Arnanut

Aalisagaq ooqanngitsoq citroniusap issinganik kinitaq
Inunnut sisamanut

400 gr. aalisagaq qaqortumik nerpilik ooqanngitsoq (qeeraq uani atorneqarpoq – saarullik aamma atorneqarluarsinnaavoq, suluppaagarli orsoqarpallaarpoq)
3 dl citroniusap lime-p issera (citronip isseranik akuneqarsinnaavoq)
Naatsiiat uutat nillertut
Uanitsut
Chili
Kuannit (peqaraanni)

Nereqatigiinnissaq aqaguppat:

• Aalisagaq saattunnguakkaarlugu kitseruk,
  kitseriikkat skålimut ikeriarlugit citroniusap limep isseranik kuikkit.
• Naatsiiat uukkit.
• Aalisagaq piareersariigaq naatsiallu ooriikkat nillataartitsivimmut ilikkit.

Aqaguani sassaalliutigitinnagit:

• Uanitsut ilivitsuutillugit saattunngorlugit kitsikkit
• Naatsiiat kitsikkit
• Chililu aggoqqissaarlugu

Aalisakkap nerpii kinitat puugutarsuarmut iliorakkit, qaavanut naatsiiat iliorakkit uanitsunillu kitsikkanik qalleriarlugit chili aggoqqissaagaq qaavinut nakkalatsereriarlugu aalisakkat marinadeannik kuerakkat.

Kuanniuteqaruit taamaasiinnarlugit illugisinnaavasi hvidvinimik pitsammik iggiserlusi.
Bon appetit!

Igasuusussaq: Mikisoq Hove Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Aqqa: Mikisoq Hove Lynge
Ukiui: 28 (78-imeersoq)
Århusimi kaospilotitut ilinniarsimavoq (kaospilot pillugu uani paasiniaasinnaavutit)
Namminersorluni suliffiutaa – suliassanik ineriartortitsinermik suliffik – ateqarpoq: ”3w”, isumaa ”win, win, win!” (”ajugaa, ajugaa, ajugaa”) (Nittarsagaa alakkarukku sunik ingerlassaqarnersoq takusinnaavat).
Nuummi kisimiilluni najugaqarpoq.

ARNANUT aviisiliortuat Mikisup Nuummi inaanut iserpoq naamasaqareerluni. Uhm - hvidløgit siatarsun, pujuugarsunnialaaq – ininngua anginngitsoq mutitut iluarsaassaq alutornaq, iikkamilu aasiliaatai tamarmik eqqumiitsuliaviupput. REM sallaatsumik nipilersorpaluppoq, Mikisorlu uisakajaalaaraluarluni nerisassiorusaarpoq.

– Oqaluutigalunga agguisinnaanngilanga, Mikisoq taama akivoq ARNANUT aviisiliortuata nerisassat pillugit aperimmani. Mikisorli nipanginngilaq sunalu tamaat oqaluuseralugu. Oqaluttuarpoq siullermik igasunngorniarluni ilinnialersimagaluarluni kisianni uniinnarsimalluni. Naamigooq imminut tulluanngimmat. Nerisassiornerli nuannaraa, ingammik ataatsimoorluni iganeq. Kisimiilluni nerisassiorneq eqiagigamiuk kisimiissagaangami anaanaminut uianullu imaluunniit ataataminut neriartortarpoq.

– Ataataga utoqqaavoq nuannersoq, Mikisoq unnersiorpoq, taannaavorlu normumi tullermi igasuusussaq.

– Saarullik tipaartuliullaqqeqaaq, Mikisoq illarluni oqaluttuarpoq.

Mikisup misileraaneq nuannarisaraa – ingammik nerisassioraangami. Ataatsimoorluni nerisassiorneq nuannarilluinnarpaa. Inuit amerlasuut najugaqatigalugit inuusuttuaraasimavoq, taamanigooq Juaaka naatsialiortuusarpoq – najugaqatigiillu ataatsimoorlutik nerisassiortarlutik.

– Tassa nuanneq, oqarpoq.

Bøffit iganeqarnerat nammineq misileraanermini nassaaraa, suilequtillu piareersarnerat Amerikami Kujallermi ilaquttani ilagalugit angalanermini ilikkarsimavaa.

– Misileraasarnikkut paasivara aalisagaq sorleq taamaattuliornermut naleqqunnerpaanersoq. Tassa saarullik. Suluppaagaq orsoqarpallaaqigami piukkunnanngilaq, Mikisoq oqarpoq.

Mikisup siulequtiliani Seviche seqinnersumi, kiattumi nerineqarnissa tulluartinneruaa.

Allatut eqqarsarsinnaasariaqarpugut
Mikisoq kaospilotitut ilinniarsimavoq – suliassanik sunilluunniit isumassarsinermiit ineriartortitsinermut aamma suliassanik aqutinermut ilinniarneq nunat assigiinngitsut akornanni sumiluunniit atorneqarsinnaasoq aamma namminersortutut aallartitsinissamut tunngavigissallugu piukkunnartoq. Nammineq suliffiuteqarpoq - 3w – isumaa: ”win, win win!”. Isumassarsinermiit piviusunngortitsisinnaanneq - allallu isumassarsiaminnik piviusunngortitsiniarnerannik ikiuineq – tassa suliffiata tunngavia.

– Suliatsinni suugaluartuni tamanut iluaqutaanissaa pingaartittarparput, tassa win-win. Imaanngilaq suliassaq aallartitsisut kisimik iluaqutigissagaat, kikkulli tamarmik, tassa inuiaqatigiit – illit uangalu aallartitsiniartullu tamarmik iluaqutigisinnaasariaqarpaat, Mikisoq nassuiaavoq.

Mikisoq nammineq isumassarsianik ulikkaarpoq. Isumaqarporlu isumassarsiat tamarmik piviusunngortinneqarsinnaasut.

Animation atorlugu filmilioqatigiinnut ilaavoq, filmiliaraallu nukappiaraq kalaaleq ateqartoq Mikisoq. Aamma Nuummi pitsammik skateboardertarfiliorniarnermik suliaqarpoq, illoqarfimmi skateboardersinnaaneq pitsanngorsarniarlugu. (Nammineq ukioq manna skateboardertartutut ukiut 20-iliivoq). Maannalu Nuup kommunea Nuuk festivaleqarnissaannut piareersaassullugu sulliseqqammerpaa.

– Isumassarsiarpassuit piviusunngortinneqarnissaminnik utaqqiinnarput. Kisianni aamma inuppassuaqarpoq susoqarnissaanik utaqqiinnartunik. Tamakku nammineernissamik qunugisaqartuugunarput. Kukkuluttornissartik annilaangaginermik namminneq aallartitsinissartik qunugaat. Nunatsinni inuit akiliisinnaajunnaarsimasut imaluunniit aallartitaminnik iluatsitsinngitsut isiginerluttarpaat. Eqqarsartarput ”kukkuluttorsimapput – tassa kanngunaq!”. Uffa ima oqarsinnagaluarluta: ”Wow, misiliisimagami kakkaqaaq. Tassa qunusuik! Misiliigamimita suna ilikkarpaa?”. Kukkusinnaanerput qunusuiffigisariaqarparput – taamaasiunngikkutta ilikkagaqarnavianngilagut, Mikisoq oqarpoq.

Ilumut, maannali igaavi qalammata nerisinnaanngorpugut. ARNANUT aviisiliortuat ajorusuuteqarnani siulequtitorpoq, taakkumi orsunik akoqanngillat, mamaqangaaramillu uniffiunatik. Tulliilu aamma mamaqaat - bøffit iluanni immussuamineq feta alutornaq, tassa nerisassat mamat – Mikisoq qaarsillavilluta nereqatigereerlugu inuulluaqquarput.

- Neriuppunga nerisassiannik anusinngortissimanngikkissi, Mikisoq anileratta oqarpoq. Naamerluinnaq, uereqaagut nerisassiullaqqeqaatimmi, akivarput.

Tullianik igasuusussaq
Ileqqoq malillugu igasup tullianik igasuusussaq toqqartussaavaa. Mikisup ataatani toqqarpaa, tassa aviisiliortoq soraarneq John Lynge.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Aqqa: Rasmine Geisler
Ukiui: 28
Ueqarpoq marlunnillu meeraqarluni

– Ajunngeqaanga, Rasmine akivoq – taannalu uterfigissavarput. Taamani inooriaatsi allanngortileramiuk Rasmine 175 centemeteritut takitigisoq 93 kiilutut oqimaatsigaaq timersussaavissimallunilu. Aappassaa ernertaaqqammerpoq – misigisimavorlu maanna qanoq iliuuseqartariaqalerluni.

Inuuninilu annertuumik allanngortinniarlugu pilersaarusiorpoq – nerisani allanngortinniarpai timersortalerniarlunilu. Inooriaatsiminik allanngortitsinera ARNANUT malittaraat – assigiinngitsunillu siunnersorlugu. Taamaaliornitsinni suleqatigaagut Nuummi timigissartarfimmi Fit og Fun-imi piginnittoq Allan Juhl – nerisassanillu paasisimasalik Kirsten Høg. Taamanili Rasmine arriitsumik sanigoriartulerpoq.

Anguniagaqartuaannarpoq
Ullumi Rasminap oqimassusaa tassa 68,5 kilo. Suli nerisassaminik mianersuussivoq timersortaqalunilu. Sapaatip akunnerani ullut arfinillit arpattarpoq – tassami ukioru New Yorkimi Marathonernermi ilaanissaminut sungiusarpoq. Aasaq Nuummi arnat affarmik marathonerneranni ajugaasuuvoq, ukiorlu Sisimiuni Arctic Circle Racertunut ilaalluni.
Mamartukujuttunngisaannarpoq – sukkoqanngitsuinnarnik tyggegummitortarpoq taamaallaallu Coca Cola Light imertarpa, tungusunnitsuguleraangamilu inerititatorluartarpoq. Orsukitsunik nerisaqartarpoq – qaqortarissat eqqaassangikkaanni, taakkumi peqqinnartunik orsoqarput.
Qallunaaq arpannermik paasisimasalik suleqatigalugu New Yorkimi Marathonernissaminut sungiusarpoq.
– Inooriaasitaara attatiinnassagukku anguniagaqartuartariaqarpunga. Taamaasiunngikkuma unittoornissamut ussernartorsiornermut nakkaannarsinnaavunga. Tulliullugu anguniagara tassa ukiaru New Yorkimi Marathonertunut peqataanissara, Rasmine oqarpoq.

Imminut naalakkerneq
Sanigorsartariaqartugut tamatta nalunngilarput inooriaatsimik allanngortitsinissaq qanoq ajornakusoortigisinnaasoq. Rasminemut aamma taamaassimavoq.
– Inooriaatsinnik allanngortitsininni ARNANUT malinnaasimanngikkaluarpata suli ajornarnerussagaluarpoq. Suleqateqarnerup ajornannginnerulersippaa. Kisimiillunimi ingerlalluni kiserliornarsisarpoq, Rasmine oqarpoq.
Rasmine suli arnanit allanit saaffigineqartarpoq, immisulli iliorusuttunik – aamma saaffigineqarnissaminut ammavoq siunnersuisarusullunilu.
– Tassa imminut piumaffiginissaq ajornakusoornerpaavoq – uangali aallarteriarama unissinnaajunnaarpunga. Tassami inuum marissinera malugisinnaalluarpara. Timera tamarmi sukanneruvoq sanigoriartulerpungalu, Rasmine ullu mikkut allatorluinnaq inooriaaseqartoq nutaanillu anguniagaqartuartoq nassuiaavoq.

Timigissarneq
Timigissartarfimmi fit og fun-imi piginnittup Allan Juhl-ip taamani Rasmine ima siunnersorpaa:
– Anguniagaqartuartarit. Imaassinnaavoq kiilut ima imalu amerlatigigut katakkusukkitit, imaluunniit qarlitit kusanartut tattulikkatit naammagilerusukkitit, imaluunniit piffissaq aalajangersimasumi marathonertuni arpaqataarusuttutit. Anguniagaqarneq piumassuseqalersitsisarpoq, puallarnanngitsunik nerisaqartaleruit minnerunngitsumillu timigissartaleruit anguniakkatit angusinnaalissavatit.
– Nukiit orsumiit oqimaannerupput. Taamaattumik oqiliartulerneq angujuminaaqqaartarpoq, piffissarlu sivisujaaq atorlugu timigissartareernikkut aatsaat oqiliartortoqalersarpoq. Tamaattumik qitit, nissutit talitillu centemerilersorlugit uuttortartakkit. Timit manngernerulissaaq iluserinnerulerlutillu, piffissallu ingerlanerani aamma oqiliartulissaatit.

Nerisassat pillugit pilersaarusiorneq
Rasmine taamani inooriaatsiminik allanngortitsilerami nerisassanik ilisimasalik Kirsten Høg ikiortigalugu ullup ingerlanerani nerisassat pillugit ima pilersaarusiorpoq.

Ullaakkorsiutit: 2 dl. issingigassat sukkulilaarlugit immulerlugillu.
Ullaap tungaani: Pisariaqarpat iffiaq qaqortoq kilitap affaa. Naatitat arlaat ataaseq.
Ullup qeqqanut: Iffiat kilitat affai pingasut orsoqanngitsunik qallersuutillit.
Ualikkut: Knækbrødit marluk imaluunniit nagguteeraq ataaseq imaluunniit iffiaq kilitaq ataaseq.
Unnukkut: Nerisassat puugutaq ataaseq - naatitalerluarlugit (naatitat qerisut qerinngitsutulli pitsaassuseqarput)
Unnukkut kingusissukkut: 1 stk. naatitaq. 2 knækbrød imal. iffiaq kilitap affaa.

Rasmine timigissaqatigalugu

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Inuiaqatigiit ineriartornerannut soqutiginninnerit sumit tunngaveqarpa?
- Uanga uersagaallunga inuuvunga, alliartorpungalu ningiunni ittunnilu anaanaga illoqatigalugu. Inunnik isumaginninneq pillugu soqutigisaqarnera tamatuminnga tungaveqarsoraara. Pingaarnerpaatippara meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaasunik atugassaqartitaanissaat. Taamanikkut pissutsit (1955-imi Agnethe politikeritut saqqummeqqaarpoq, aaqq.) pitsaanerpaanngillat. Suli itsartut inuuvugut nunatsinnilu tuberkulose atugaavoq. Inuuniarneq oqitsuunngilaq, sorsuutigisassallu amerlaqaat.

Aqqa: Agnethe Nielsen
Inuuia: 13. maj, 1925 Qassimiut eqqaanni Qeqertarsuaaqqami
Najugaa: Narsaq
1987-imi uillarpoq, pingasunik meeraqarpoq.
Narsami ukiorpassuarni borgmesteriuvoq, inatsisartuni kommunalbestyrelsimilu ilaasortaasimavoq. Soqutigisaqaqatigiiffinni arlalinni siulersuisuni ilaasortaasuusimavoq, soorlu ukunani: Kræftens bekæmpelse Danmarkimi, KANUKOKA-mi aamma AG-mi. Inunnik isumaginninnermut tunngasut pingaarnerpaatut soqutigisarai. Maanna politikimi siulersuisutullu suliat tamaasa qimappai – utoqqarnut tunngasut kisiisa suli suleqataaffigalugit.
– Utoqqaat Nipaasa Kattuffianni siulittaasumut tulliuvunga, tassami aamma inuusukkunnaarama. Isumaqartuaannarpungami inuusuttut politikkimi sulianilu allani salliusariaqartut. Taakkumi tulliupput, Agnethe oqarpoq.

1955-imi arnaalluni politikeritut suliniarneq qanoq ippa?
- Taamani immikkoortitsisoqanngilaq.
- 1955-imi qinersisoqalermat angutip qineqqussaartup aperaanga sinniisussarisinnaanerlunga, sunaaffalumi qinigaasussaq. Siullermik naaggaarpara, pinangiiserporli oqarluni inuusoqigami politikeritut suliassani sammilluarsinnaagamiuk sinniisussatut suliassaqarnavianngitsunga, immikkorluinnaq ittumik pisoqanngippat – imaluunniit toqunngikkuni. Eqqortorli unaaoq; sunaaffa taamanili Narsamit aallarnissani piareersalereersimavaa. Taannalu aallarmat Narsami kommunalbestyrelsemi ilaasortanngorpunga.

Taamani kommunalbestyrelsemi kisima arnartaavunga, taaanikkummi arnat politikerit qaqutigoorput. Ukioq siulleq assut tunuarsimaarpunga – tunuarsimaartussatummi perorsagaagama. Angutinut akerliusutut saqqummersinnaanngilagut taamani itsaq. (Agnethe illariarluni oqarpoq.) Taamanili inunnik isumaginninneq pillugu assut soqutigisaqarama pissutsit malinnaaffigilluarpakka - nipangersimaannarsinnaanangalu. Arnaanera pissutigalu asattuunneqarnangalu immikkoortinneqanngilanga aamma sanngiitsutut isigineqanngilanga. Kommunimi ilaasortaqatima tusaaniarluartarpaannga soorlumi aamma angutit ilaasortaqatitit tusaaniarluartaraat. Uangalu oqaatigiumasakka tamaasa anissinnaavakka. Ukiut marluk qaangiummata kommunalbestyrelsemi siulittaasup tullinngorpunga, 1960-imilu siulittaasunngorlunga. Tamannalu taamani immikkoortitsisoqannginneranut uppernarsaataavoq.

Suna nukittoqutigaajuk?
- Inunnik oqaloqatiginnissinnaanera nukittoqutigaara – pingaartumik inuusuttunik. Suli tassa inuusuttunit saaffigineqartaqaanga, soorlu soraarummiileraangamik pissutsit nalunngisakka pillugit paasiniaaffigisarpaannga. Ilisimasannik ingerlatitseqqissinnaagama nuannaarutigisaqaara. Isumaqarpunga oqaloqatigisanik ataqqinnissinaaneq pingaartorujussuusoq. Isumaqatigiinngissinnaavugut, aamma oqallissinnaavugut. Allalli isumaat ataqqikkit – taava taakku aamma isummatit ataqqissavaat.
Ukiorpassuarni inuiaqatigiit ineriartorneranni suleqataalluareerluni – pingaartumik inunnik isumaginnermi – Agnethe Nielsen maanna Narsami nipaatsumik inooqataavoq. – Ineriartorneq maanna ungataaniit malinnaaffigiinnarpara, kisianni ilaanni toqqaannartumik akuliussinnaannginnera ilungersuutigisarpara. Ukiukikkunnaareerpungali, Agnethe oqarpoq.

Suna sanngeequtigaajuk?
- Taamani suligallarama angalasaqaanga. Ilaquttakka qimallugit angalasarnera taamani sanngiillisaaigaara. Taamanikkulli uima, maanna qanganngoreersup, tapersersorluartarpaanga imminut meeqqatsinnullu ilerasoqqunanga. Aallaleraangama tikikkaangamalu nuannaartarput. Ilanngullu oqaatigisariaqarpara inunnik isumaginnermik suliaqartuusugut inuppassuit ajornartorsiortut naapittarpagut. Soorunami tamaku pillugit aliatsannartarpoq, ilaannilu pissutsit pissusissamittut ingerlanngikkaangata kamaammernartaqaluni. Pissutsit taamaattut nalaakkaangakkit sanngiilliortarpunga. Misigissutsilli taamaattut passulluarnissaat pingaaruteqarpoq.

Suut pilluaatiginerpaavigit?
- Meeqqakka uigigaluaralu pilluaatiginerpaavakka. Taakkumi pilluarnermik annerpaamik tunivaannga.

Anguniakkatit qanoq iliorlutit angusarpigit?
- Inoqatinut ataqqinninneq takutissallugu pingaaruteqarpoq – aamma anguniakkat anguniartillugit. Nammineq inoqatinnut ataqqinnittuuguit taava aamma inuit allat ilinnut ataqqinnilersarput - tatigineqarsinnaalersarput – taamaasioaannilu anguniakkat angujuminarnerulersarput. Sorsuutigisaqarsinnaavugut uteriiserluta – inoqatinulli ataqqininngikkaanni angusaqartoqarsinnaanngilaq.

Angutinik arnanillu ikinnguteqarneq ilinnut qanoq pingaaruteqartigaa?
- Assorsuaq pingaaruteqarpoq. Utoqaligaluarlunga inuusunninniit ikinngutikka suli ikinngutigaakka. Sivisuumik oqaloqatigiissimanngikkaangatta immitsinnut sianerfigisarpugut, imaluuniit naapeqatigiittarpugut misigisimasatsinnilu immitsinnut oqaluttuuttarluta. Ikinngutit tassa tarnikkut nuannaartitsisartut – pingaartumik utoqqalinermi.

Massakkut suliunnaarninni sulerisarpit?
- Nunatsinni pisut tamaasa malinnaaffigaakka. Pingaartumik politikkimut nunattalu qanoq aqunneqarneranut malinnaavunga. Radio tusarnaartaqaara aviisinillu atuarluartarlunga. Isumaqatigiuaannanngilakka, ilaannilu nutaarsiassat tusaagaangakkit kamattarpunga. Illua’tungaatigulli ingerlalluartoqaraangat nuannaaqataasarpunga.
- Nunamik aqutsisuuneq ajornaatsuinnaanngilaq. Politikeritut sulinermi pingaarnerpaavoq innuttanik sullissilluarnissaq – partiip ilaasortaaffigisap qanoq inissisimanera kisiat tunngavigisariaqangilaq. Maanna qineqqusaartunut tusarnaartuinnanngornerma kingorna ilaanni nukillalaartaqaanga politikerit pingaartitatik tunullugit partiitit kisiisa eqqaarsatigalugit oqaluleraangata.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: John Rasmussen

inuunerluunniit pilluarneraajuk?

Louise Broberg Olrik-ip inuunera aserorpoq taamani ernutatuaa kræfterluni toqummat - sisamaannarnik ukioqarluni.

Louise inuusulluni angajulliaminik ernertaarpoq. Ernera aamma inuusulluni panissaarpoq – tassa Louisep ernutaa, Niviaq. Niviaq inunngorami ilaqutariinni nuannaarutaaqaaq, Louisellugooq uini Ole erngutserileraangat aatsaat taamak asannippasitsigitillugu takusarpaa. Niviap aataani aanaanilu akulikitsumik pulaartarpai. Aatani pinnguaqatigisarpaa aamma qitaasarluni niperujoorlunilu Olsen Kids-ikkut isiginnaartarpai. Ilaqutariinni aanaa Louise ernutaalu Niviaq immikkut ittumik imminnut ataqatigiittuupput.

– Immitsinnut paasisinnaalluta migisimavunga. Immitsinnut piffissaqarfigaagut. Immikkut ittumik immitsinnut ataqatigiippugut. Niviap ataqqisorujussuuvaanga, uangalu aamma Niviaq ataqqivara. Niviarsiaraavoq piuminartorujussuaq, assut inequnartoq asanartoq, Louise oqaluttuarpoq. Niviaq aanaakkuminut pulaartuartarpoq – illoqarfeqatigiippummi - Qeqertarsuarmi.

Nakorsiartaqattaartuarpoq
Niviaq inunngorpoq den 18.april 2001. Niviarsiarannguaq nuannaartoq. Pingasunik ukioqarluni qasujasillunilu qiimajunnaarpoq. Januar 2005-imi anersaartornera allanngorpoq, assullu nikallungasalerluni.

– Ukiup affaata ingerlanerani angajoqqaavisa uagullu aanaakkuusugut amerlasoorpassuariarluta nakorsiuttarparput. Aallaat aanavikkuisa aamma nakorsiuttarpaat. Qeqertarsuarmi nakorsat nikerartuarmata nakorsiarnerit tamaasa nakorsaq nutaaq naapittarparput. Nakorsiarnerillu tamaasa angerlartiinnarneqartarpoq, Louise naalliuppaluttumik nipeqarluni oqarpoq. Tamatigullu assigiinngitsunik nassuiaasoqartarluni; Niviaq nakasumigut aseruuttoorpoq – eqqarsartaatsimigut ajoquteqarpoq. Kingullerpaamik nakorsiarfiata takusinnaavaa Niviaq assut peqqinngitsoq – Nuummullu ingerlateqqippaat. Taamani Niviaq sanigoreerpoq naavilu manngertumik pullalereerlutik.

Juni 2005-imi sisamanngornerusoq Niviaq angajoqqaavilu Nuummut aallarput. Tallimanngornikkut unnuakkut Niviaq tuaviortumik Rigshospitalemut timmisartuunneqarpoq. Aanavia anaanaminillu aanaa arfininngornikkut malinnaapput. Louise uinilu ernertik nukarleq ilagalugu ataasinngornikkut aamma malinnaapput. Niviaq misissorneqarpoq, tallimanngornikkullu paasineqarpoq Niviaq kræfteqarpoq – alliartupiluulereersumik. Louisep angajuni marluk sianerfigai, taakkulu arfininngornikkut tikipput. Nakorsat Niviaq misilillugu kemoterapeerpaat, pitsannguallalaaraluarpoq – kinguninnguali ajorseqqilluni. Ammarlugu suliarineqassasoq aalajangerneqarpoq – taava 29. suliaritippoq. Ulloq taanna unnukkut qulinut qitequttoq Louise ilaqutaalu nalunaarfigineqarput Niviaq toqusoq. Nakorsat Niviap naava ammarsimagaluarpaat – ikiorneqarsinnaajunnaareersimavorli.

Inuuneq naleeruppoq
– Taamani misigaanga inuunera aserorneqartoq. Nilliavunga »Sooq?« Takusaratsigu kiinanngua isigisinnaanngingajappara – taamaallaat isigai isigaakka. Isikkavummi assigiikkamik.

– Isigai kunissorpakka - uppernarsarniarlu ilumut taannaanersoq. Angajoqqaavi paarlaattaarlutik sanianut innartarput – soorlumi ivallugu nillertinnaveersaaraat. Aanavikkuisa tigullugu aalateraluarpaat oqaluutigalutik: »Niviaq iterit«. Niviarli aalarianngilaq. Eqqissisimavoq, qarsungavoq naavalu pullakkunnaarsimavoq. Uagullu susoqarnera paasisinnaanngilarput.

– Taamani eqqarsarpunga uanga aamma toquguma immaqa pitsaanerussasoq. Tassali toqunera artornangaarmat. Pisimasoq uppernanngilaq – soorlumi filmimik isiginnaaginnartugut, Louise tusarsaanngingajattumik nipeqarluni oqarpoq.

Louise qasseriarlunimita imminut aperisarpoq sooq ernuttani toqunersoq. Soormi uanga toqunngilanga? Niviaq meeratuaavoq, allanik qatannguteqanngilaq – sooq taanna toqua? Sooq meeraq alla – allanik qatanngutilik toqunngila? Aamma Louise ernuttami toquneranut assut imminut pisuutippoq.

– Arnaavunga erseqqissuliortartoq, akineqarnissara qunuginagu isumaga saqqummiuttarpara. Sooq Niviaq napparsimaleqqaarmalli nakorsat piumaffigisimanngilakka angerlartiinnarnagu iluamik misissoqqullugu – sooq angerlartiinnarneqartarnera naammagiinnartarsimavara? Niviarmi ammarlugu suliarineqalermat nakorsat ajornerpaamik pisoqarsinnaaneranik ilimasaareeraluarpaatigut, uagulli Niviap pilatsinini qaangerluassagaa neriuutigilluinnarparput – toquvorli, Louise oqarpoq. Ilanngullugulu nasuiarpaa Niviaq Rigshospitalemi ajunnginnerpaamik pineqarmat – taamanili timinngua akiuussutissaarutereersimavoq.

Imminut salloqittarnianngilaq
Niviap timaa Qeqertarsuarmut timmisartuunneqarpoq – tassanimi ilisaassaaq. Taamani aasarissuuvoq. Qeqertarsuaq ileqqumisut aasarimmi alianaaqaaq – seqinnarik, nuna qorsooqqik, sila kiak. Louiselli sunaluunniit nuannersussaqartinngilaa. Qiajunnaarneq ajulerpoq inoorusukkunnaarlunilu. Malugilerpaalu imminut ikiortariaqarluni.

Allaaserisap uuma qulequtaa Louisep nammineq toqqarpaa, taannaavorlu erinarsortarlunilu nipilersortartup Ole Kristiansenip taalliaasa ilaat:
Pilluarneq inuuneraajuk inuunerluunniit pilluarneraajuk. Uangali inuuneq pilluarnertut isigaara – inuuneq pilluarneruvoq – qaqugumi toqunissarput naluarput, Louise oqarpoq.

– Ikinngutikka arnat ilagalugit asimi pisuttuarujussuartarpugut. Inuit akornanniikkaangama paasineqanngitsutut misigisarpunga – aaliasunnera paasineqarsinnaanngitsoq. Asimiikkaangamali soorlumi kamannera aliasunneralu pinngortitarsuarmut tunniussinnaagiga, tassungalu qimallugu angerlarsinnaallunga – oqiliallallunga. Naasortarluartarpunga tamakkulu aliasunninni tupparlersaatigilluartarpakka, Louise oqarpoq.

Ilinniartitsisoqataata oqarfigisimavaa sulineq eqqarsaatimigut allamut sangusaatigissagaa. Iluaqutaavormi – kisiannili ulloqartarpoq saperfinnik, qiajunnaarnerlu ajuleraangami angerlaannartariaqartarpoq.

–Niviap toqunera akuerinngilara. Akuerisinnaanngilara. Kamassuaq suli tassa qamaniippoq – imminullu kamaattarpunga – sooq inuunera illersorlugu sorsuuteqarsimannginnama. Kisianni qanoq iliorsinnaasimanngilanga – taamaattumik kamaga peqqinnissaqarfimmut tutsittarpara. Misigisimavunga ernuttama toquneranut arlaannik pisuutitaqartariaqarlunga. Misigisimavunga illoqarfitsinni peqqinnissaqarfiup sumiginnarsimagaatigut. Meerarmi asuliinnaq nakorsiunneqarneq ajorpoq! Nakorsiartarfimmi allagartaani takuneqarsinnaavoq ukiup affaata ingerlanerani amerlasoorpassuariarluni nakorsiunneqartarsimasoq. Sooq arlaannaataluunniit ajortoqarnera pasitsaassimanngilaa? Nalunngilara oqartoqartartoq isumakkeerfiginninneq pissutsinillu akuersineq eqqissinartuusut. Kisianni uanga Niviap toqunera akuerisinnaangivippara – aamma misigisimavunga akueriinnartariaqarnagu. Misigisutsikka tusaaniartorujussuuakka – aliasukkaangama qiasarpunga, nuannaaraangamalu illartarpunga. Taamaattumik Niviap toqunera akueriinnassagukku imminut salloqittassanga, Louise oqarpoq.

Arriitsunnguamik inuuneq pissusissamisut iliartorpoq
Niviap ilisaanerata kingorna Louise assut isumakuluuteqartutut misigaaq. Aviaq pillugu isumakuluppoq. Unnuit tamaasa ilerranukartarpoq sinilluaqujartorlugu. Malugaali ilerriaraangami sulialiasunnerulersarluni. Niviap maanna sumiinnera eqqarsaatigisalerpaa. Isumakulunnermik. Ullulli arlaanni nassuiaatissaqanngitsumik misigisaqarpoq. Ilumini nipi tusaalerpa oqarpallattoq: Aanaa, ajunngilanga. Isumaaluttariaqanngilatit.

– Niviaq niviarsiaraavoq piuminartoq. Naveerneqaraangami akineq ajorpoq – nipaatsumilli qiasarluni. Taamaattumik isumaalugisarpara – aamma toqoreernerani. Upperaara arlaanik paasisinnaanngisatsinnik peqartoq. Isumaqarpungalu tassaniittoq. Aliasuppallaaleraangama imminut oqarfigisarpunga ummatima qeqqaniippoq, Louise oqarpoq – arriitsunnguamillu ernuttami toqunera pillugu aliasunnini oqinneruleriartornerarpaa.

Niviap angajoqqaavi januarimi meerartaaqqittussaapput.

– Aallaqqaataani eqqarsarpunga – »Niviaq uternialerpoq, inunngoqqissaaq«. Taamaattoqanngilarli, inuarannguaq arnaata naartua inuk allaavoq immikkut kinaassusilik – inunngornissaalu qilanaareqaarput, Louise naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: privat

Kuka uinilu Otto nakorsaanermit taama oqarfigineqarput, Kukap naartuata uummataata nipaa tusarnaareerlugulu.

Ulloq 1999-mi piinsi aallartiffigeriartigu. Ulloq taanna Kuka uinilu neriartoqqusisimagamik ulapaarput, qaaqqusaraat Kukap angajoqqaavi ikinngutertillu. Kukap eqqumiigilaaraluarpaa ulloq taanna naartumi aalaneranik malugisaqannginnami – eqqarsarporli immaqa ulapinnermik malussarsimanani.

Unnukkut nere qatigiillutik nuannisaleruttorlutik tassanngaannaq aalariarnera malugaa – assullu eqqissiallappoq aalanera malugeqqikkamiuk. – Ullumikkut isumaqarpunga aalariarnera taanna tassa anerningernera, Kuka oqarpoq.

Ernivoq – kisianni Malinnguaq toqungavoq
Taamani Kuka perngarluni naartuvoq, naartuneralu imaannaanngilaq. Qaammatit pingasunngulerlugit katatsingajappoq, naartuninilu tamaat aaqalaartaqattaartarluni kuutsilullunilu. Aqaguani annikitsuaqqanik nalliisaqattaarpoq erningajalerlunilu malugisinnaavaa. Meeqqap atisai attartukkatik errorpai piareersaatissallu allat isumagalugit. Aqaguani iterpoq nalliisarnini sakkortunerulersimasut, marluullutillu Nuummi Sanami ernisarfimmukarput. Kuka siullermik ernisussiortumut ikiortimit misissorneqarpoq, taassumalu juumooq tuaviinnaq aavaa.– Ajortoqarnera erniinnaq malugaara. Eqqarsarpunga ”naartora immaqa arlaatigut innarluuteqarpoq”, Kuka oqaluttuarpoq.

Juumuup kiina ilungersorpasippoq nakorsaanerlu aggeqqullugu.

Nakorsaanerup Kuka misissorpaa naartuatalu uummataata nipaa tusaaniarsaralugu.

– Oqarpallappoq pissusissamisuunngitsoqartoq.Uangali qanoq oqalunnera tusaarusunngilara, allamullu sangusarlunga uiga oqaluutiinnarpara, Kuka oqaluttuarpoq.

Juumuup nakorsaq qinnuigaa erseqqissumik oqaqqullugu sumik ajortoqarnersoq, nakorsarlu oqarpoq uummataa tusaasinnaanagu – meeraq toqungavoq.

– Qanoq iliussallunga nalulerpara. Qiavunga soorunami, allatummi iliorsinnaanngilanga, Kuka oqarpoq.

Aalajangerneqarpoq Kuka nammineq ernissasoq, tamannagooq pitsaanerpaammat.

– Taamaasimmat aatsaat susoqarnera paasilluarpara, annilaaqaangalu. Naartora toqungasoq erniarigukku aamma uanga toqussaanga, tassa taamatut eqqarsarpunga. Aallatulli iliorsinnaanngilanga, Kuka oqarpoq. Malinnguaq erniuvoq 25. maj 1999, ilisaavorlu 29. maj.

Tamatuma kingorna
Ernereerami Kukap meeraq attorusunngilaa. Malinnguup siggui qernalaartuinnaapput, arnaatalu attornissaa ersigaa. Tigorusunngivippaa. Taamaallaat assanngua attulaarpaa.

– Tuaviinnaq angerlarusuppunga, eqqarsarpunga qiallungalu aliasuinnaleruma ilumut toqunganera immaqa paasissavara – uangalu niaqulaalissaanga – tamannalu saperpara, Kuka oqaluttuarpoq.

Kuka uinilu Kukap angajoqaavinut angerlarput. Angajuni Danmarkimiittoq sianerfigaa ernisimalluni - kisianni erniani nukappiaraq toqungasoq. Angajua assut sakkortuumik qissaserpallappoq – ilaqutariillumi tamarmik qissatilerput.

Aallaqqaataani inoqatiminnit najorneqartuaannarput – juumoorlu akuttunngitsunik oqaluuttarlugu.

– Ilaquttatta ikinngutittalu misiginneqataanerat uatsinnut tuppallersaataaqaaq. Ulloq unnuarlu qimannata ilagiuarmatigut assorsuaq nukittoqutigaagut, Kuka oqarpoq. Aamma ilaquttat orniguttartut qamuuna killitsinnarnerarpai, minnerunngitsumillu arnaq ikinngutaa naak nammineq qaammat ataaseq sioqqullugu erneqqammeraluarluni ikinngumminut tuppallersaajartortarsimavoq.

Taamaattorli aamma inuit ilaat pakatsiffigisimanerarpai piffissap kingunitsianngua soorlu susoqarsimanngitsutut oqaluttarsimammata – soorlugooq qanoq pisoqarsimanera puigoreersimagaat.

– Malinnguup toqungalluni inuunera qaammamik ataatsimik qaangiutiinnartoq arlaata oqarfigaanga: Puallarsimangaaravit! Qanoq akissallugu naluara – taamanikkummi inuunera sussaanngilaq! Kuka oqaluttuarpoq. Kuka isumaqarpoq toqusoqartillugu inuit qanoq iliornissartik nalugunikku namminneq siulliullutik saaffiginnissinnaasut, aliasunnermi ima sakortutigisarpoq allaat aliasuttoq nammineq inunnut saaffiginnissinnaajunnaartarluni.

Aputsiaq inunngorpoq
Ullumikkut Kuka uinilu Otto Hendriksen Sisimiuni najugaqarput ernertik Aputsiaq sisamanik ukiulik ilagalugu. Aputsiaq naartorigamiuk Kuka aamma assut ilungersorpoq, aappassaa taamaattoqaqqissasoralugu annilaanganini akiorniartariaqaramiuk. – Aputsiaq inuummat misigissutsikkut qanillivallaarnaveersaarpara. Annaassasoralugu annilaangagama – uffa meeraq peqqilluartuusoq. Taamaattumik Aputsiaq piffissaq siulleq angumminut ataneruvoq – uanga inuttut imminut passullunga aallartinnerma tungaanut, Kuka oqarpoq.

Kukap aliasunnini suliaraa - paasivaalu Aputsiaq ilumut nammineq erneralugu, suliassaannaanngitsoq.

– Ullumikkut tamanit asanerpaavara, Kuka naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Carsten Lind

– Inuit tamarmik immikkut aliasoriaaseqarput – aamma tamarmik immikkut alisunnerminnik passusseriaaseqarput. Kamannerlu aliasunnermut ilaalluarsinnaavoq pingaarutilik, tamannalu aliasunnerup suliarinerani malunnarajuttarpoq, cand. psyk. PPR-imi Nuummi atorfilik, Lena Stefansen taamak oqarpoq.

Meeqqap toqunera sooq utoqqaap toquneranit alianarnerusutut misigineqartarpa?
– Isumaqarpunga inuit tamatta utoqqaap toqunera pissusissamisoornerusutut akuerisaripput – taannami inooreersimavoq. Meeqqalli toqunera paasiuminaatsittarparput – tassami angajoqqaat meerartik pillugu siumut eqqarsaateqartarput takorluugaqartarlutillu alliartornissaa siunissaalu pillugit. Tassa suli inuunngitsorli misigissutsitigut attaveqalereersarpugut – taamaattumik meeqqamik annaasaqarneq oqimaannerusarpoq. Aamma misiliisimanngitsut naluaat naartumik katatsineq qanoq artornartigisinnaammat. Tassami naartuliinnarluni atassutit takorluuinerillu aallartittarput.

Meeqqamik annaasaqarnermi misigissutsit suuppat?
– Kamanneq aliasunnerup imaasa annersaraat. Imminut pisuutinneq ilaasinnaavoq – imaluunniit allanik pisuutitsineq. Pisimasormi nassuiaatissaqartikkusunnartarpoq. Nassuiaatissaqanngitsoq isumaqanngilaq paasiuminaallunilu, aliasunnerlu soorlu nikallorujussuarnermik kinguneqarsinnaavoq – kamak aliasunnerup anigorniarnerani sakkugineqarsinnaavoq.

– Kamak pingaaruteqarpoq toqup nassuiaatissaqarnissaa pisariaqartinneqartarmat. Nassuiaatissaqartikkaanni paasiuminarnerulersarpoq – aliasunnerlu aqukkuminarnerulersarluni.

Meeqqap toqunera qanoq qaangerniarneqarsinnaava?
– Annernartua maluginngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik inoqaqatinik attaveqarluarneq pingaaruteqarpoq. Immikkut ilisimasalinnik oqaloqateqarneq periarfissaasinnaavoq – inoqatilli ilaquttallu aamma taamatorluinnaq iluaqutaasinnaapput. Meeqqamik annaasaqartoq imminut pisuutippat qanittumik ilisarisimannittaasa soorngunami nalunngilaat imminu pisuutittariaqanngitsoq - taamatullu oqaluttuutissavaat. Tamanna arlaleriarujussuarluni tusartareeruniuk nammineq pisuunani paasiartulissavaa. Aliasunnerup suliarisinnaanera aliasunnermik minnerulersitsisinnaavoq – kisianni aliasunneq peersinnaanngilaa.

Meeqqamik annaasaqarsimasumut qanoq pissusilersortoqartassava?
– Inuit tamarmik assigiinngitsumik aliasoriaaseqarnerat ataqqineqartariaqarpoq. Pisimasoq puigortuusaarneqassanngilaq, ammaffigineqartariaqarpoq. Oqaluuserineqarnissaa paqumigineqassanngilaq. Annaasaqartup qanoq innera paasiniarlugu sianerfiginissaa qunugineqassanngilaq. Tuppallersarniaannarlugu oqartoqassanngilaq erniinnaq qaangissagaa, aliasunnermut piffissaqartariaqarpoq – tamanna pissusissamisoorpoq. Qanoq oqassallutik nalugukku taamak oqaannarit. Najorukku naammappoq. Illuatungaanili aamma annaasaarsimasut erseqqissumik nalunaarnissaat inoqatinut pingaaruteqarpoq, pisimasoq eqqartorusunnerpaat – imalluuniit naamik.

All./Ass.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Angajoqqaarsiaalluni nuannersorpassuaqartarpoq, kisianni aamma artornartut ilaanni nalaattariaqartarpagut, qujanartumilli nuannersut amerlanerupput. Uanga nammineq misigisimasakka kisiisa tunngavigalugit oqaaseqarsinnaavunga.

Meeraq naalungiarsuk imalunniit allilaalereersoq arlaatigullu ajortunik aqqusaagaqartarsimasoq tigussallugu unammillernartuuvoq. Taamaaliussagaanni ilaqutariit tamarmik meeqqamut pitsaasumik ikiuunnissaminnut paasinnillutik piareersimasariaqarput. Meeqqammi pisariqartippai paarineqarnissaq, toqqissisimanissaq asaneqarnissarlu. Meeqqap angajoqqaavimminit sumiginnagaasimasup malugisinnaasariaqarpaa inuit tamarmik taamaattuunngimmata. Inoqatinik tatiginnissinnaaneq ilinniartariaqarpaa.

Meeraq tiguneraniit piffissap ingerlanerani malittaralugu nuannersorpassuarnik misigisaqarnartarpoq, takuneqarsinnaasarmat meeraq toqqissiartornini ilutigalugu ineriartulersoq nuannaarnerulerlunilu tatiginninnerulersoq – meeraq tigoqqaarlugu nipaqarani malinnaaginnartoq illartalerluni nuannaarnerminik takutitsisinnaaleraangat pilluaammernangaartarmat allaasseriuminaappoq. Meeqqap tigusimanera peqqissiminartanngeqaaq. Meeraq qungassikkut eqillunga oqaraangat: asavakkit, pilluaammernangaarmat soorlumi uummatiga qaaginnalersoq.

Meerarsiaq nammineersinnaasunngortissagaanni suliassaq angisoorsuuvoq. Imminummi tatigineq ilinniaqqaartariaqarpaa - imminut tatigaluni inoqatimi akornanni torersumik inooqataasinnaalissaguni. Meerarsiat ilaat ineriartornerminni unittooqqasarput mikisuunerminni sumiginnarneqarsimanertik pissutigalugu imminnut tatigisinnaasannginnamik, taamaattullu ikiorniassagaanni naammagittartuuneq pisariaqarluinnarpoq.

Meeqqap angajoqqaavinik attaveqarneq imallunniit attaveqannginneq aamma angajoqqaarsiat misilittagaasa ilagaat. Soorngunami angajoqqaat ilaasa namminneq pisinnaannginnerminni meeqqamik paarineqarnera qujamasuutigisarpaat. Ilaasali angajoqqaarsiat unammillertitut isigisarpaat, tamannalu meeqqap ineriartorneranut akornutaasarpoq meeraq toqqissisimajunnaartarmat.

Soorngunami suut tamarmik nuannersuinnaanngillat. Soorlu pisortanut ”aporaattarneq” ilaanni nikallornartoqartarpoq, eqqarsalernarluni: Sussa taama pisariutigippat angajoqqaarsiaaqqinnianngilanga. Aporfissammi amerlaqaat. Pisortat naammattunik sulisussaqannginnamik pisariaqalernerani angajoqqaarsianut naammaginartumik ikorfartuisinnaanngillat. Inatsisartut peqqussutaanni allassimasoqarpoq meeraq pillugu ataatsimiittoqartassasoq minnerpaamik ukiumut ataasiarluni, ataatsimiinnermilu peqataassapput angajoqqaat, angajoqqaarsiat, kommunimi sullissisoq ilaqutariinnullu pisortaqarfimmi sulisoq. Aamma allassimavoq angerlarsimaffik pulaarneqartassasoq minnerpaamillu ukiumut ataasiarluni siumut ilisimatitsissutigeqqaarnagu angerlarsimaffik takusarneqartassasoq. Ukiut 19-it ingerlanerini angajoqqaarsiaasarninni ataatsimiigiaqquneqartarnikka pulaarneqartarnikkalu qulit missaanniipput. Meeraq angajoqqaarsianut inissinneqaraangat susoqarsimaneranik ilisimatinneqartanngilagut taamaattumillu meeqqap oqariartuutiginiagai paasiuminaassinnaasarput.

Meeraq sivisuumik angajoqqaarsiaminiitariaqassappat imaanngilaq tunuliaqutai puigorneqassasut, aamma puigorneqartariaqanngillat. Meeqqammi mikinermini pisimasut tunuliaqutani ilaanni oqimaatsorsuusartut puigorsinnaanngilai, ilikkarsinnaavaali taammatoqaraluartorluunniit ajunngitsumik ingerlaqqissinnaalluni. Meeqqap angajoqqaaminut attaveqarnissaa aamma angajoqqaamimut attaveqarnerani ajunngitsortai eqqaamatissallugit angajoqqaarsiat suliassaraat. Angajoqqaaminut pitsaasumik attassuteqarsinnaanissaa isumaginiassavaat, sumit pinngorfeqarnini puigussanngimmagu. Meeqqap kinaassuseqarnerminik ineriartortitsinermini kikkut angajoqqaarinerlugit ilisimasariaqarpai qanga angajoqqaarsianut inissinneqarsimaneq apeqqutaatinnagu.

Eqaamasariaqarparput meeqqat angajoqqaarsianut inissitat meeraqatiminnit allaanerunngimmata, meeqqatut angajoqqaaminni toqqissisimallutik alliartortutut naleqartigimmata. Toqqissimaneq, asaneqarneq isumagilluarneqarneq minnerunngitsumillu ineriartornermi iluatsitsisarneq meerarsiat aamma atorfissaqartippaat. Inuunermimmi sinnerani aamma ineriartortuarsinnaasariaqarput. Meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnakkat tapersersorsigit pisariaqartippaasi. Angajoqqaarsiaaneq nuannersoqarlunilu artornartoqarpoq Angajoqqaarsiaalluni nuannersorpassuaqartarpoq, kisianni aamma artornartut ilaanni nalaattariaqartarpagut, qujanartumilli nuannersut amerlanerupput. Uanga nammineq misigisimasakka kisiisa tunngavigalugit oqaaseqarsinnaavunga.

Ellen Sofie Chemnitz, meeqqanik paaqqutarinnittoq
Ass.: Knud Josefsen