Arnanut

Savaaqqat paarnallu naligileruttorpaat. Neriniartarfik Napparsivik-mik attartortup Edda Lyberthip ukiaaneranut nerisassiai uku mamarsaatigikkit

UKIARIARTORNERANI SAVAARAQ

Savaaqqap quttoraa pisiareriarlugu ulluni pingasuni nillataartitsivimmi aasseruk -Arfininngorneq sulinngiffeqarfigaat.
Quttoraq mikivallaanngitsumik uulliuk.
Uanitsoq aamma hvidløg mikivallaanngitsunngorlugit aggukkit.
Ruuat gulerodillu mikivallaanngitsunik aggukkit.
Uulia (oliven)
Uanitsoq, hvidløg naatitallu ataatsimoortillugit sivikitsumik siakkit.
Neqi taratserlugu qasilitsulerlugulu siaguk.
Tomatpure immannguaq akuliuguk.
Imeq 1 liter igamut kuillugu nalunaaquttap akunnerani ataatsimi qalaartilaarlugu.
Mamarsaasiutissavatit fløde, taratsut qasilitsullu, minutsit qulit qalaartilaarlugit.
Nerisassat piareerput. Salaatilerlugu iffiamilluunniit nerissavat.

PAARNAT, PAARNAT, PAARNAT
Paarnat salikkit, mamartuummata 1 kg missaanni atussavatit.
Sukkulaaq kipparissoq ataaseq marlulluunniit aatsiguk flødeminermillu akulaarlugu.
Sukkulaaq paarnallu akuleriillugit aalatikkit, nal. ak. ataaseq qerititsivimmiitissavatit.
Piskeflødemik akullugit sassaalliutigineqassapput.
Mamarsarluarisi.

TUTTU SAANIIJAGAQ RATATOUILLE-LERLUGU:
Inunnut sisamanut
800g neqi saaniijagaq
50g uanitsuaqqat skalotte
50g peberfrugt aappaluttoq
50g peberfrugt qorsuk
50g peberfrugt sungaartoq
2 hvidløg-ip avinneri
400g tomater
100g aubergine
100g squash
1 dl hvidvin
1dl neqip qajua
uulie
taratsut
qasilitsut
- Tuttup neqqarinnera siatsivimmut uuliamut kissartumut kajortiguk taratsunik qasilitsunillu nakkalataarlugit, Tupaarnaminuteqaraanni akussaqqissorujussuupput.
- Siannera iffiorfimmi naammassineqassaaq 175 gradimut 25-35 minutsit missaanni, siataq nioriarlugu mumiguk, qillaalasumik erruinermilu allarterummik qallerlugu sivikinnerpaamik 20 minutsit kitserlugu.

RATATOUILLE:
- Skalotteløg, peberfrugt, aubergine aamma squash kipparissunngorlugit agguakkit.
- Uuliamineq kissalaaruk uanitsullu qillarissunngorlugit siaasakkit. Peberfrugt aamma hvidløg (mikisunngorlugit aggukkat) akulerutikkit.
- Minutsit 5-it missaanni qalipaataarunnagit siaasakkit.
- Tomatit kipparissunngorlugit aggukkit (naatitatut allatut mikitippallaarnagit), “ilormiuata” pernissaa eqqaamallugu. Kigutai peeriarlugit naatitanut akulerutikkit. Kissartilluariarlugit hvidvin akulerutissavat.
- Qalaartinneqassapput imaarutingajallugit, neqip qajua akulerunneqassaaq.
- Minutsit 10-t missaanni qalaarteqqinneqassapput, taratsunik qasilitsunillu mamarsaaserlugit. Tassanissaaq Tupaarnamineq akorineqarsinnaavoq.
- Neqi 1 cm miss. issutigisunngorlugu kitseruk ratatouille-lerlugulu sassaalliutigiuk.

NEQIP QAJUA:
Ajornaatsumik qajuliortoqarsinnaavoq, taamaallaat saanikut iginnagit atuinnarsinnaapput. Iffiorfimmi 200-225 gradimut sivikinnerpaamik 30-40 minutsinni kajortilluakkit, orsua kueriarlugu igamut angisuumut ikikkit. Imileriarlugit nal. ak. 6-12-it igassavatit (qalaartipiloornagit qalaartilaaginnarlugit). Sukujuit orsorlu qajup qaavaniittut piiakkit, pisariaqassappat taamaaleqqissaatit.
Saanikut piffissap affaani qalaareerpata ikitunnguanik akulerutissapput uanitsut, porre, selleri aamma gulerod, ilanngunneqarsinnaallutik mulequtit marlussuit (laurbærblad) aamma hvidløg. Malugissavat selleri aamma gulerod amerlavallaassanngimmata, taamaakkaluarpat qajoq tungusunnitsumik sakkortuallaamik mamaqalissammat. Saarngit naatitallu nakkartitsivikkut piikkit, qajorlu kissaatigisatut mamassuseqalernissaata tungaanut qalaartillugu.
Nerisassiorluarniarisi!!!

All.: Edda Lyberth
Ass.: Karsten Heilmann

Nuummi thailandimiiusut neriniartarfimmi, Charoen Porn, nerisassat tunineqarnersaraat raajanik suppaliaq sakkortuunik akuugaq, Tom Yam Gung. Suppat sakkortuut nudle-rtallit nerisassat alutorineqarnerpaat ilagilersimavaat, nerisassallu nudlertallit pisiniarfinni pisiarineqarsinnaapput sassaalliutiginnginnerini minutsinni marlussinnarni qalaattariaqartut.
Suppali una nudlertaqanngitsoq eqqortuuvoq, Guinness Rekordbog-imi nalunaarsorneqarsimalluni. Ulloq 18. november 1999 Thailandimi Patty Strand-imi Tom Yam Gung 5.000 literit iganeqarput. Suppa aatsaat taama annertutigisoq iganeqarluni.
Igasup thailandimiup Khemporn Praphosri-p ilitseruusiaa aanna, taanna neriniartarfimmi ukiut arfineq marluk sulinikuuvoq.

SIUNNERSUUT:
Raajanut taarsiullugit aalisakkat assigiinngitsut akorisinnaavatit: qeeraq, suluppaagaq, qaleralik saarullillu. Taamattaaq mattak atorsinnaavoq imaluunniit kukkukuuaraq.

TOM YAM GUNG
Inunnut marlunnut
1/2 liter kukkukuuaqqat naatitalluunniit qajua
7 stk. tigerraajat papillit
5 stk. pupiit (champignon) ilivitsut nutaat
1 stk. upernaap uanitsua ilivitsoq
1 stk. koriander
4 kilitat galangal (im. Ingefær)
6 piluttat kaffir lime panertitat
1 kanaartaq citrongræs nutaaq (im. Qillertuusaq affaq)
2 alussaateeraq thailands aalisakkap miseraa
1/2 alussaateeraq citron imaluunniit lime juice
1/2 alussaateeraq Nam Prik Phao Paste (miseraq chili)

Kusassaatit:
2 chili aappaluttut mikisut aamma koriander nutaat

Piareersarnera minutsit 20-t missaanniippoq
1. Qajoq qalaartiguk
2. Champignon qeqqatigut avikkit. Upernaap uanitsui citrongræs-illu aggukkit 2 cm-isut takitigisunik. Galangal saattunngorlugit aggukkit. Raajat errortukkit.
3. Citron juice, chili sauce, citrongræs, galangal aamma aalisakkat miseraa qajumut akulerutikkit, qalaarnissaa tikillugu aalatikkit.
4. Champignon, upernaap uanitsui raajallu akulerutikkit minutsinilu qulini qalaartilaarlugit
5. Kissarnera sakkukilliuk kaffir-lime-imillu akullugit.
Sassaalliutiginnginnerini citrongræs aamma galangal piikkit. Qummuattaasani mikisuni sassaalliutigineqassapput, kusassaatigitillugit chili aamma koriander.

All.: Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen. Ass.: Knud Josefsen

Ukiut tamaasa inuppassuit kræftertut paasineqartarput. 1994-imit 1999-imut ukiut tamaasa inuit 130-t missaat toqussutigisinnaasaminnik taama nappaateqartut paasineqartarput. Ilaqutariippassuit nappaat peqqutigalugu annaasaqartarput, annaasaqarnermilu aliasunneq inuunerup sinnerani atuussinnaavoq. Inuk taama nappaateqalersoq siunissamut eqqarsaatit pillugit aliasulersinnaavoq. Kræftilersimagaluarluni inuuneq qanoq ingerlaqqissinnaava, aliasunnerlu qanoq suliarineqarsinnaava. Tamakku nappaat aliasunnerlu immikkut samminerini atuarsinnaavatit.

Siorna tunniutiinnarpoq. Kræftimik nappaatip ajugaatinnissaa aalajangiullugu toquinnarusutsallunilu. Ukiut tallimat ingerlanerini 46-nik ukiulik Karo Olsen-Jensen nakorsanit ilisimatinneqarpoq pingajussaa kræftimik nappaateqalersimasoq. Tamatumuuna peqqissinissani upperinngilaa, puammigullu kræfternermini katsorsarneqarnissamik periarfissinneqarnini itigartitsissutigalugu. Soriarsinnaajunnaarneq angusimavaa.

Tinnersaarineq iluaqutigaara
– Ilaquttakka arlallit assigiinngitsunik kræftimik nappaateqartarsimapput, ilsimasakkalu malillugit tamarik toqqutigisimavaat. Pingajussaa toqussutissat, eqqarsarpunga. Artornartorsioqqinnissaq saperpara, Karo ilumoorsaarluni oqaluttuarpoq.
– 45-nik ukioqalerninni, inuuninni inuuissiornerma kingullersarisassaatut eqqarsaatigisanni, ilaquttama ikinngutimalu sakkortuumik ataatsimoorlutik tinnersaarpaanngilaq, aalajangiutigaaralu katsorsarneqarnissannut periarfissiissut akueriniarlugu. Aammalu nassatarisussaagaluaraa arnarpalussutsima sinnerinik piiaaffigineqassallunga. Ullumikkuttamanna nuannaarutigaara, maannami isumalluarsinnaavunga upperalugulu kræfti qaangersimassallugu, Karo Olsen-Jensen qungujulalluni oqaluttuarpoq.
Isumaqarnanngikkaluarpoq arnaq taanna samungarujussuaq nikallorsimasoq, arnaavormi arnaassutsiminik ataqqinnittoq. Piumassuseqartoq, sapiitsoq ammasuusorlu.

Sooq uanga
Karo ukiuni marlussunni Danmarkimeeriarluni Nuummut uteqqissimavoq, suliffeqarfimmilu namminersortumi soqutiginartumik suliffimmini sulilerutorluni 1998-imi siullerpaamik kræftertoq paasineqarmat.
– Ivianginni kræftiuvoq sakkortooq,iviangiga saamerleq peersittariaqarlugu. Piffissap pilatsereernerup kingorna ar-tornarnersaavoq. Toqunissamik annilaanganeq misgeqqaarpara, aliasunneq, kiserliorneq, arnaassutsinnik atoqatigiinnermillu nalornineq, minnerunngitsumillu kamannerujussuarmik eqqorneqarpunga. Kamassutigaara nappaammik amiilaarnartumik uanga eqqorneqarsimanera, sooq alla taamaalisimanngitsoq.
Dronning Ingridip Nappasimmavissuani kemoterapi-mik nakorsarneqarpunga, nakorsartinneqarnermalu kingorna ulluni arlalinni qasusaraluaqalunga nikallortanngilanga. Suliartortarpunga, taamaaliornikkut imminut siumukartittarama. Suliffinni paasinnittorujussuupput tapersersorneqaqalungalu.

Kinaluunniit iluatsitsisanngilaq!
Kamassarli qaffariaannaavoq, ilaquttaminullu qaninnernut tutsittarlugu.
– Annaassasoralunga imminnut nalligimmata kamaffigaakka. Saperpara. Nammineq nallinnassusera nammineerlunga takujuminaatsippara, avatangiisinnullu utoqqatsertoruusisarpunga kræfternera peqqutigalugu. Tamatumunngali peqqutaanersaavoq peqqissaasup oqarfiginikuummanga kræftertunut allanut naleqqiullunga uanga iluatsitsisimagama. Taamanernilli ilisimasaqarnerulersimavunga. Oqarusuppunga kinaluunniit taama nappaateqalersoq iluatsitsisutut isigineqarsinnaanngimmat, Karo aalajangersimarpasissorujussuarmik oqarpoq.

Tillittutut pasisaasoq
Karo suli inuusutsilluni nutaamik iviangertaarnissaminik neqeroorfigitippoq, ajorluinnartumilli kinguneqarpoq.
– Iviangip nutaap ikkuffissaanut imermik tarajulimmik kaporneqarpunga, aminnik siaartitsisussamik, akerlianilli qungatsima eqqaani pullannerujussuaq pinngorpoq. Ajorluinnarpoq. Taanna kusanaatsoq toqqorsimaniarlugu ullut tamaasa ilungersuutigaara, atorfinnimi avammut sammisussaavunga inuppassuarnik naapitaqartarlunga. Ullut ilaanni pisiniarfimmiitillunga allaat tillittutut pasineqarpunga, pisiniartitsisormi isumaqarpoq jakkima iluani toqqorsisimasunga. Ugguunannguaq puigugassarinngisaminik saassutarineqarpoq. Nallinnakassak, Karo qungujulalluni oqarpoq.

Asaneqartariaqanngilanga
Iluatsinngitsumik iviangimigut nakorsartippoq, tunniutiinnarusunngilarli. Ilisimavaa iviangip nutaap arnaassutsiminik annaasami ilaanik utertitsisinnaasoq, tamannalu isumakuluutigeqalugu.
– Taamani aapparisannut asanninnermik misigissuseqarfigiunnaakkannut Danmarkimut nuukkusuppunga. Isumaqarpunga atisama iluani taama isikkoqartillunga kialuunniit asasinnaanngikkaanga. Kukkorujussuarpungali. Suliffinni angut naapitara sivisuumik pequeqatigisarpara. Unnuit ilaanni neriartoqatigiumallunga qaaqquaanga, asannilersooqaangalu. Asaneqartariaqanngitsutulli misigisimaneq sunniuteqarnersaavoq. Asannilersoornerali tunuppara, Danmarkimullu nuullunga taamani angutaatigisanni najugaqalerlunga. Imminuinnarli eqqarsaatigivunga, qaammatillu pingasut pisussaaffeqarnanga inuullunga. Nuummili angut eqqarsaatigiuarpara.
– Qaammatini pingasuni ungasianit tiingavugut, oqarasuaatikkullu pingasoriarluni avittareermanga Nuummut uterpunga. Atugarissaarfinni atugarliorfinnilu aappariippugut, maannalu ukiut marluk katissimareerpugut.

UATTUT EQQORNEQARSIMASUNUT KAAMMATTUUTIKKA:
• Tunniutinngisaannarit, asasatilli sorsuutigiuakkit
• Suut tamaasa naammagittaatiginagit, iluarinngikkaangakkit akerliliisarit
• Apersortarit, nalornissutitit akissutissarsiukkit, allattuigit
• Qaffakaatitsiffigisinnaasat oqaloqatigiuk
• Pitsaasumik iliorfigineqarnissat piumasaqaatigiuk
• Qiagit, suaartarit, nilliagit, naveersigit, minnerunngitsumillu piffissaqartillutit illartarit
Ilissilu allat:
• Immikkoortitatut iliorfigissanngilatsigut
• Toqu navianartorsiornerpullu kisiisa pinnagit allanik eqqartuigitsi
• Igalaaminiunngilagut
• Ilissitulli illarsinnaallutalu qiasinnaavugut
• Nukittorsimanissatsinni pisariaqartippatsigit
Inuuneq ulloq kingullertut inuuneriuk. Aqagussaq qanoq issanersoq ilisimaneqanngilaq. Kræfti tamanik eqquisinnaavoq.

Ulloq eqqartuunneqarfissaq toqumullu aqqut
Kiisami december 2000 Karo aappassanik misiliiffigineqarluni nutaamik iviangertaarpoq.
– Pilattartinnera iluatsippoq naatsorsuutigisamillu inerneqarluni. Iviangik pitsaanerpaanngikkaluartoq iviangimmilli nivingaannartumik anillattuartumit iluarneruvoq. Pisunilli illarnartunik pilersitsiuartarsimavoq, Karo illarpoq. Suulli tamarmik pissusissamisuunngillat, iviangilertereeramilu Rigshospitalimut nakorsamik oqaloqateqariartorluni aggersarneqarpoq.
– Ulloq eqqartuunneqarfissatut taasarpara. Iviangertaara qanoq pinersoq nalunaarfigineqartussaallunga nakorsaq peqqissaasorlu ilumoorsaarpasittorujussuupput. Qileqqunni kræftimik nassaarsimapput. Taama ilisimatinneqarnermi qarasaq uummallu uningajattarput. Isumakulunnerujussuarmik tikinneqartarpoq soriarsinnaassuseqanngitsutullu misigisarluni, Karo eqqarsarpaseqaluni oqaluttuarpoq.
– Ullumikkut toqumut aqqummik taasartakkannik ingerlaalerpunga. Napparsimmavissuuup isaariaani Maniitsormiut angutit naapippakka, imerniartarfinnullu assigiinngitsunut
naasaalluta. Unnuaq eqqumiitsorujussuuvoq. Angutit taakku aliasunninnik oqaluttuukkitsik tusarnaarpaannga, nipilersuutit qangarnisat tusarnaajutigalutigik. Naasaareeratta napparsimmavissuarmut uterpunga silataanilu issia-vimmut takisuumut ingillunga juullip orpia isiginnaalerlugu. Puigunngisaannassavara. Angut eqqiluisaanngitsoq saninnut ingippoq, oqaluttuassartaralu alianartoq pillugu oqaluttuuppara. Tusarnaarpaanga arlaleriarlunilu assaga tigullugu saammarsarpaanga. Anigussaqqaarpara, malugisinnaavaami inuusunga nukittooq, oqarfigaanga. Arlaatigut uannut taanna iluaqutaasorujussuuvoq, Karo oqarpoq.
Iluatsipporlu. Karo qinnguartartilluni nakorsarneqarpoq, katsorsarneqarninilu ajoqutigivallaanngilaa, taamaallaat amia uutsitilaarsimalluni. Toqqissilluni nuannaarlunilu Nuummut angerlarsinnaavoq.
Nuannaarnerli sivikippoq, tikinneranimmi nalunaaquttat akunneri pingasut qaangiutiinnartut ania alianartumik ajunaarnermi toqukkut qimaguppoq.
– Sioqqullugu takoqqinngitsoorpara. Aliasunnera annertoqaaq, uanga »ajutoorlunga « aliasunninnit annertunerujussuaq. Sunali peqqutiginerlugu aliasunnerup allisittarpaanga, makeqqeriarlunga ingerlaqqittarpunga. Suulluunniit unitsissinnaanngilaanga, aamma kræfternerup, Karo aalajangersimarpasilluni oqarpoq.

Ikorfartoqatigiinneq iluaqutaavoq
Ikorfartoqatigiilluni inuunerissarnerup piffissat atugarliorfiusimasut anigornissaannut iliuaqusersimavaa. Siullerpaamik kræfteqaleqqaarami Asii Narup Chemnitz aamma Conni Gregersenip ikorfartoqatigiivini peqataanissaminut periarfissinneqarpoq.
– Misigissutsit eqqarsaatillu nappaatima pilersitai paasissallugit ikorfartoqatigiinnerup tupinnaannartumik iluaqusersimavaanga. Toqunissamut annilaanganinni, atoqatigiinnissaq, arnaassuseq kamannerlu pillugit eqqarsaatersuutigisartakkama aniatinnissaannut iluaqutaalluarsimaqaaq.

Inuunermik nuannarinninneq
Karo-p inuunermik imminullu isiginninnera kræftimik nappaateqarnerup allanngortissimavai.
– Tulluusimaartuullungalu malartaatsuuvunga, imminullu isumaginiartuullunga. Ikiorfissaqanngitsutut isumalluuteqartussatullu misigisimaneq nuannarinngilakka, imminullu qunuffeqanngitsutut isigerusunnerullunga. Kræftip inuunermik nuannarinnittunngortivissimavaanga, inuunermik asanninneq, isumaqanngilangalu arajutsisaqarsimallunga toqussallunga.
– Tamanna ikinngutima ilaquttamalu ilisarisinnaavaat. Toqup ersiortinngilaanga, upperaarami toqu immini eqqissiallannartuusoq, asasamalu toqoreersimasut aassagaannga silarsuarmut allamut alianaatsumut isertillunga.
– Arriitsumilli naalliunnartumik toqujartuaarnissaq ersigaara, sanngiilliartuaarluni. Uangaanngitsoq, toqu sukkasuumik takkuttariaqassaaq, taamaattumillu imminornissamik eqqarsarneq aamma atuallassimallugu. Taamanili sakiatsiama uiatalu paariniarlunga neqeroorfigisimavaannga, kræftimik toqqujartuaassaguma, katsorsartarfimmili toqujartuaarnissara eqqarsaatigineruara, akornutaasutut misiginanga. Toquli qaninngilaq, maannami Karo Olsen-Jensenip puammigut kræfternini nungukkiartuaartoq takusinnaavaa, ullullu tamaasa nuannaarfigai, soorlu ulloq kingulliussasoq.

All.: Inga Dóra Gudmundsóttir Markussen
Ass.: Knud Josefsen

Vivi Schmidt, 40, marlunnik 20-nik marlunnillu ukiulinnik ernilik, Sermitsiami allaffimmioq. 162 cm-inik angissusilik, 70 kg-nik oqimaassusilik, atisanillu str. 40-nik atuisartoq.
– Assigiiaaginnarneq atisaqartarneq qatsuppara. Taamaattumik allatut atisalersoriaaseqalernissannut ikiorneqarusuppunga, Vivi Schmidt oqarpoq. Taamaaliornissamullu periarfissaqalerpoq, Arnanut-llu ilitsersuisartuata siunnersuutai atuakkit pilersaaruteqarluni.

Arnanut »Arnamik allanngortitsinialermata « Vivi Schmidt erngerluni peqataajumalluni nalunaarpoq. Kasserminiillu putukkuminut allanngorluni.
– Allanngornera nuannareqaara, siunnersuutigineqartullu malinniassavakka. Nutaanik misilitaqarluni eqqarsarnartorujussuullunilu nuannersorujussuuvoq. Arnaqatikkalu nutaanik misilitaqartaqqullugit kajumissaarumavakka, Vivi Schmidt oqarpoq.

Atisat
– Ulluinnarni nalinginnaalluinnartunik, soorlu sunngiffimmi angalaarnermiluunniit atorneqarsinnaasunik atisaqartarpoq. Suliffimminili taamaattunik atisaqartariaqanngikkaluarpoq, Arnanut atisat pillugit siunnersuisartuat Louise Lynge Petersen, Columbine Internationale Designskolemi ilusilersuisartutut ilinniaqqammersoq oqarpoq. Taanna ullumikkut Nuummi pisiniarfimmi In Fashion-imi piffissap ilaani sulisarpoq ukiarulu ilusilersuisarfimmik ammaanissamik pilersaaruteqarluni.
– Vivi angisuujunnannginnami titarnernik sanimoortunik »killuisinnaasunik « atugaqarnaveersaartariaqarpoq. Taamaattunik atoruni suli mikerpalunnerulissagami. Titarnerit takisuut soorlu timip ilusaanik malinnaasut qalipaatillu eqqissisimasut qalipaateqatigiiaakannersut atortarunigit pitsaaneruvoq, Louise Lynge Petersen siunnersuivoq.
– Vivi niorissuugami qulaatungaalu ataatungaaninngarnit anginerugami, ataatungaatigut qalipaatinik qaamasunik qulaatungaatigullu qalipaatinik taarnerusunik atugaqartaruni pitsaaneruvoq, soorlu assuutigisartakkaminut eqqaanartunik. Arnaagami iluserissoq tamanna iluaqutiginerusariaqarpaa, Louise Lynge Petersen siunnersuivoq.

Nutsat
Vivi nujalerivimmut Salon Puk-imut isermat nujalerisoq Maik Carretero nutsanik suliassaqarpallaanngilaq, taamaattorli suliarineqarsinnaapput.
– Vivip nujai naareersut taamaatsiinnassavakka. Nutsanilli ilusilersueriaaseq nutaaq malillugu kipilaarlugit illaarluarsimarpasinnginnerulaalersissavakka. Tamannalu anguniarlugu torsorpalunnerusutut isikkoqalersissavakka, Maik Carretero oqarpoq.
– Vivip kiinaa ersarinnerulersinniarlugu nujai ersarissumik Wellameersumik qalipaaserpakka. Sinai taarnerutillugit iluatungaalu aappaluarnerutillugit.
Nujaasa illaarluarsimanngippaluusarnerat ataavartikkumallugu atorpara D:fi voks, assannut tagiartuullugu kissatsilluaqqaarlugu nutsanut tagiunneqartussaq, taavalu nujai tigusakkuutaarlugit ilusilersorlugit.
Maik Carretero ukiup affaani Salon Puk-imi sulisimavoq. Siornatigut nutsanut atortuleriffimmi Sebastianimi ilitsersuisartuusimavoq aammalu TVqarfimmi Spaniamiittumi ilitsersuisartuusimalluni.
Nujaasa illaarluarsimanngippaluusarnerat ataavartikkumallugu atorpara D:fi voks, assannut tagiartuullugu kissatsilluaqqaarlugu nutsanut tagiunneqartussaq, taavalu nujai tigusakkuutaarlugit ilusilersorlugit. Maik Carretero ukiup affaani Salon Puk-imi sulisimavoq. Siornatigut nutsanut atortuleriffimmi Sebastianimi ilitsersuisartuusimavoq aammalu TVqarfimmi Spaniamiittumi ilitsersuisartuusimalluni.

ILITSERSUUTIT:
Qimerissanik najunngarsaatit eyecurler-it atortarukkit qimerissatit ulloq naallugu najungatikkumallugit mascara imermik peerneqarsinnaanngitsoq atortarsinnaavat. Taava qimerissatit allanngujaannerussapput.

Kiinnamik amerissaatit
Marina Vejlø, Hudplejeklinikken og Solcenterimik piginnittoq kiinnamik amerissaasartutut ilinniarsimasuuvoq. Magasin-ip Bioterm-eqarfiani Matasinilu arlalinni suliffeqartarsimavoq. Taassunalu Vivip kiinaa amerissarpaa, kiinnamilu amiata qanoq paarinissaanut siunnersorlugu.
– Vivip amia issimit ajoqusersimavoq, taamaattumillu anorlertillugu ukiuutillugulu cremenik illersuutaasunik atorluartariaqarpoq. Amerluuteqarami amia aappalorujuppoq. Tamanna qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanngilaq, siunnersussavarali amini ullut tamaasa amerissarnermut atortunik salittassagaa, Marina Vejlø oqarpoq.
– Qarlui voks atorlugu suliaraakka, kakkiviaalu meqquiarlugu. Voksip nutsat nutsuutituulli sorlangerlugit piiartarpai. Taamaalimmat isai ersarinnerulerput. Aamma oqaatigissavara taamaaliorneq annernassanasorinaraluarluni annernanngimmat, Marina qungujulluni oqarpoq.
– Ullormut amerissartarnissaa eqqarsaatigalugu siunnersussavara puddit kajortut qaamasut atortassagai, sigguni malunnarnerulersinniarlugu lipgloss qaamasoq atortarlugu, mascarartarlunilu. Isumaqarpungalu piffissap ingerlanerani sapiinneruleriartuaartariaqartoq, Marina Vejlø oqarpoq.

Isarussat
Dora Thomsenip Synoptik-imi administratoriusup Vivi isit eqqaannik ersarissisitsinerusussanik isaruaqaqqullugu siunnersorpaa.
– Isaruaasa isai malunnarunnaarsippallaartarpaat, tamannalu ajuusaarnarpoq, kusanartunimmi iseqarami. Taamaattumik isarussanik marlunnik, inuttaanut naleqquttunik tunivara. Arlaat Versus stellt, ulluinnarni atisaminut atugassai. Kiinaa malunnarnerulerlunilu ammarpasinnerulerpoq. Isarusalli arlaat Chanel briller uanga kusagineruakka. Inuttaata tulluarisorujussuuai. Isarussat sinai aappaluttoq-kajortunik qalipaatillit nujaasa qalipaaserneqarsimanerannut tulluarluinnarput, qiimarpasinnerulerpoq, Dora Thomsen oqarpoq.

All. Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen
Ass. Knud Josefsen

Naggasiillunga oqaaseqaqqusaavunga. Qanoq oqaatigissavakka? Eqqarsarnaqaaq, eqqarsaatillu sarsuapput. Uummammioqaqaanga. Inuunerup iluatinnaatai pillugit apeqqutit eqqarsaatillu, inuuneq toqqarsimasara inuunerissallugu qanoq naleqarsimatiginersoq. Qitornannut kalaaliusunut islandimiuullunga anaanaanera qamuuna tulluusimaarutigeqaara, naak oqaasii ilaatigut paasisinnaasanngikkarluarlugit. Maani Inuit Nunaanni iluaqutaalerniassammata nuannaarutigalugu pilliuteqarpunga.

Taamattaaq nakorsiarninni akileerusussinnaavunga, maanna aaqqissuussaanermut taarsiullugu kiffartuunneqarusukkama.

Namminersorlunga inuussutissarsiortutut pilliutigisakka annertuallaarput. Ilaqutariittut inuuneq annikinnerpaaq, ikinngutit peqatigisinnaanagit inuuneq, akissarsialunneq piffissallu suliffiusut tulluutinngilluinnartut.

Soorli taamaaliorpunga?

Namminersortuuneq naleqanngitsuuvoq. Nuannaralugu aallussaq inuuninni pinngitsoorsinnaanngisara. Qanoq iliussanerlunga nammineq aalajangersinnaallugu. Avaqqukkuminaallunilumi nunamit aggersuugama, anaanap immualusooq aqqutigalugu ilitseqqussaralugu, nunap namminersortuunissaa qanoq pingaartigisoq.

Qitornamalu namminersortutut inuussutissarsiorluni inuuneq qanoq ittuunersoq aamma ilinniarpaat. Taamaalillutik ilinniarpaat suliassat nammineq ingerlanneqarsinnaasut akuerineqarnissamik apereqqaarnani.

Edda Lyberth islandimiuuvoq 1986-imili Qaqortumi najugaqarsimavoq, Kaj Lyberthimut katissimavoq katillugillu tallimanik qitornaqarput. Restaurant Napparsivik attartugaraa.

Tamanna pilliutigisat naleqassuseraat.

Maani Kujataani inuunermut tunngasunut apeqqutit eqqarsaatinni kaavipput. Sooq aqqusinniornianngilagut, arnat uattut ittut bussiliuteqatigiinnik aallartitsisinnaanngortilluta, takornarianut innuttaasunullu iluaqutissatut. Aasaagaluarpat ukiuugaluarpat Narsamut Igalikumulluunniit ingerlasinnaalluta.

Imaluunniit nuna tamakkerlugu politikerini pisut. Isertuussaanngilaq inuit nalinginnaasut ilinniagaqarsimanngitsut – imaluunniit ilinniagaqarsimasut, maana pingaartinneqarpallaanngitsut – SIK’p namminersornerusunik isumaqatigiissutaat pitsassuaq pissarsiarinngitsoortariaqalerpaat, ilinniagartuut akissarsiarissaartorsuit kisitsisinnaannginnerat peqqutigalugu.

Augusta-galuaruma tunuaqqussagaluarpakka meeqqallu atuarfianni atuaqqilaarnissaannik qinnuigalugit. Augusta akisussaaffimminik sapiissuseqalaaraluaruni imminullu illersorluni nuannaarutigissagaluarpara.

Nuannaassagaluarpungalu innaallagissamut Royal Greenlanditut akiliisinneqartaleraluaruma. Suliffeqarfiutinni ullut tamakkiallugit immap pisuussutaanik nerisassiortarpunga. Namminersornerullutilli oqartussat qitornani kisiisa paaqqutaralugit nukatsitarai. Allat silami qerinikut nereqilisigik.

Namminerisamik isumagisat tatiginissaanut sapiissuseqarneq pilliutigalugu akeqarpoq.

Inuuneq taama nalilerneqassappat – inuuneq taama nuannertigisoq – qanorluunniit
akileerujussuartigissagaluaruma piareersimavunga.

Qaqortumit ukiarsariaqartornerani inuulluaqqusillunga Edda

All.: Edda Lyberth
Ass.: Karsten Heilmann