Justine GudmundsenJustine Gudmundsen kajumissaarneqarsimavoq orsussaqarfimmi pisortanngoqqullugu. Sapinnginerlugu nalornilerami eqqarsarfissaqarumasimavoq. Namminneq oqarpoq suliassamut tasssunga nutaraavallaaqigami nangaasimagaluarluni, qujanartumilli ilaquttaminit ikinngutiminillu kajumissaarneqarami angersimavoq.

Taamaasilluni Justine Gudmundsen 1. maj 2007 tankforvalterinngorpoq arnat kalaallit akornanni siullersaalluni.

Orsussaqarfiup ulluinnarni ingerlanne - qarneranut allaffissorneranullu akisussaasuuvoq. Taamatuttaaq atortussat siumut inniminnerneqartarneri aamma ukiut tamaasa nioqqutissat orsussallu naatsorsorneqartarneri kiisalu orsussaqarfiup aserfallatsaaleqartarneri akisussaaffigai. Justine sulisunut pingasunut pisortaavoq, taakkunanngalu pisortatut tikilluaqquneqarluarsimalluni.

Justine Gudmundsen 28-nik ukioqarpoq Qaqortumilu peroriartorsimalluni.

Ukiut arfineq marluk Pisiffik A/S-imi suliffinni assigiinngitsuni sulisimavoq 1. december 2004-mi Qaqortumi Polaroil-imi atorfininnermi tungaanut.

Justine tankforvalteritut ilinniarsimavoq, ilinniarninilu 2005-mi naammassisimallugu. Taamanikkulli Polaroil-ip Qaqortumi orsussaateqarfiani sulilerpoq.

Siunissami arnat amerlanerusut orsussaateqarfinni sulisalernissaat Justinep ilimagaa. Arnat amerlanerusut pisortanngorniartarnissaat kissatiginerarpaa: – Ullutsinimi arnat suliffinni pisortat amerliartorput, tamannalu ajunngeqaq arnammi pisortaalluarsinnaanerannik ersersitsivoq, Justine Gudmundsen oqarpoq.

Atuisut nunaqqatillu tamatumunnga qanoq isumaqarnersut apeqqutigigakku
Justine akivoq: – Atuisut ilaasa orsussaqarfimmi pisortaanera upperinngilaat, allalli akuersaarpaannga sinnerlungalu tanngassimaalaartarlutik, tamannalu nuanneqaaq.

Atorfimmi tassani suut pitsaaqutaappat suullu ajoqutaallutik?
Arnat angutit suliarisartagaannik suliaqartalernerat ajoqutitaqanngilaq, suliassammi suleqatigiinnikkut naammassineqartarput.
Suliassat suulluunnit misilitsinnagit ajornartutut taaneqarsinnaanngillat, – taamaattumik suliassat naammassineqartarput, Justine Gudmundsen oqarpoq.

Suliffivit assinganik misileerusuttunut siunnersuutissaqarpit?
Suliffik pissanganartuuvoq – unamminartuuvoq ullullu tamaasa assigiinngitsunik pisoqartarluni. Ilikkagaqarnaqaaq, naak ulluinnarni eqqarsaatigineq ajoraluarlugit.

Justine Gudmundsen– Neriuppunga arnat allat aamma pisortanngorniartassasut, Justine Gudmundsen oqarpoq.

All. Leif Ravnbak

Anita Søndergaard Pedersen– Suliffiga nuannareqaara, nutaaliorsinnaatitaavunga, inuppassuit naapittarpakka suliakkalu assigiinngiiaartuullutik.

Anita Søndergaard Pedersen meeqqat atuarfianni 11. klassemiit naammassigami Samsø efterskolemi atuaqqaarpoq. Tamatumalu kingorna Nuummi ilinniarnertuunngorniat ilinniarfianni atuarluni.
– Ilinniarnertuunngoreerama sulinermik misileraavunga. Ilinniarnertuutut atuarnerma nalaani tagiartuisartunngorniarlunga aalajangerpunga Århusimilu taamatut ilinnialerlunga.
– Ilinniartuuninnili semesterit pingajuat aallartikkaluarlugulu taamaatiinnarniarlunga aalajangerpunga, uannut naleqqunnerusumik ilinniarusullunga.

Anita Søndergaard Pedersen kammalaatiminit marlunnit pilerisaarneqarami Illuliornermi konstruktøritut ilinnialerpoq.

Illuliornermi konstruktørinngorniat sanaartornermut tunngasut ilinniartarpaat, sanaartornerup aallartinneraniit naammassinerata tungaasut qanoq pisoqartarnersoq ilikkartarlugu. Taamatut ilinniarneq ukiut 3 ½-nik sivisussuseqarpoq.
– Meeraallungalimi tamanna eqqarsaatigisimannguatsiarpara. Taamanimi meeqqat atuarfianniitillunga suliffinnik misiliigatta illuliornermik titartaasartut suliffianni sulivunga.

Uangami kisitsisinut tunngasut oqaasilerinermut tunngasuniit nuannarineruakka. Isumaqarpungalu illuliornermi konstruktøritut ilinniarneq arkitektitut aamma ingeniøritut iliniarnerit akornanniittoq.
– Ataataga sanasuuvoq, meeraagallaramalu aammami massakkut ataatama anaana uangalu sulinngiffeqarnitsinni suliffimminukaattarpaatigut, Anita Søndergaard Pedersen qungujulluni oqarpoq.
– Naluara tamanna sutut ilinniarnissannut aalajangeeqataasimanersoq.

Anita Søndergaard Pedersen december 2007-imi Odense Byggetekniske Højskolemi bygningskonstruktøritut naammassivoq ingerlaannarlu Nuummut suliartorluni uterluni.
– Suliffissannik arlalinnik neqeroorfigineqarpunga qinerparalu ingeniørit siunnersuisuisartut suliffiutaat INUPLAN A/S.

Soorlu suut suliarisarpigit?
– Illuliassanik titartaasarpunga, sananeqarnerinut tunngasut suliarisarpakka, U-værdier aamma kiassarneqarneranut tunngasut naatsorsortarpakka ilaallu ilanngullugit. Sanatitsisunut siunnersuisuuvunga, immersugassallu assigiinngitsut immersortarlugit aamma ilaanni sanaartorfiit ornittarpakka suliat qanoq ingerlaneri takusarlugit.
– Inatsisit sanaartornermut tunngasut malinneqarnerinik nakkutilleeqataasarpunga.

Illuliornermi konstruktøri makkunani sulisinnaavoq:
Illunik titartaasartuni, siunnersuisartutut ingeniørit suliffiutaanni aamma tassaasarput sanaartornermut titartakkat suliallu ingerlanneqarnissaanut pilersaarusiat najoqqutaralugit naatsorneqartariaqartunik naatsorsuineq.

Illuliornermi konstruktøri aamma illuliassap qanoq akeqarnissaanut tunngasunik naatsorsuisinnaavoq sanasunullu pisortaasinnaalluni.
– Angajoqqaama ingammik ataatama taamatut ilinniarsimanera tanngassimaarutigeqaat. Kisianni suleqatiginissara ataatama kissaatiginngilaa. Suleqatigissagukkumi ataatannut pisortaasussaavunga, Anita Søndergaard Pedersen illarluni oqarpoq.
– Sanaartornermik suliallit sakkortuunik oqaaseqartartuupput, tamannalu uanga ajornartorsiutiginngilara. Akiumagaanni akisoqarsinnaavoq aamma tusaanngitsuusaarneqarsinnaapput.
– Uanga suli nuanniitsunik tusaatinneqarsimanngilanga. Isumaqarpunga kalaallit sulisartut kalaallisut oqalussinnaanera nuannaarutiginerugaat sutut ilinniarsimanera eqqarsaatigivallaarnagu.
– Suleqatikka amerlanertigut perorsarsimasutut uannut saaffiginnittarput aamma arnaanera pillugu assigiinngitsumik pineqanngilanga. Suliassanut tunngasut pillugit arnaanera eqqarsaatigineqarneq ajorpoq, immaqa aallarterlaajunera kisimi.
– Anguterpassuit akornanni kisima arnartaavunga, taamaattorli arnatut misiginera allanngunngilaq. Suliffitsinni arnatut atisaqartarpunga, sanaartorfinnukassagaangamali soorunami suliffinnut naleqquttunik aamma malittarisassat malillugit isumannaatsunik atisaqartariaqarpunga, isumannaatsunik nasaqarlungalu kamippaqartarpunga.
– Imaanngilaq niviarsiaq nukappiarpalaartuusunga, taamaallaat meeraagallarama naatsunik nujaqarnikuuvunga, illarluni oqarpoq

Anitap angutaataa Ib Falck-Petersen timmisartortartuuvoq.
– Anguterpassuit akornanni arnartuaallunga sulisarnera angutaatima ajorinngilluinnarpaa. Isumaqarpoq sumiluunniit suligaluaruma nuannarigukku ajunngitsoq, Anita Søndergaard Pedersen oqarpoq.

All. Irene Jeppson

Inissiaqarfinni nakkutilliisut suliatik pillugit oqaluuttut tusaallugit tamakkuninnga ilinniarsimasuunani paasiuminaattarput. Ukuli arnat Anso, Kristine aamma Margrethe tamakkuninnga paasisimasaqartuugamik paatsuunnguassanngillat.

Tamarmillu isumaqatigiipput amerlanertigut suliassat taamaattut angutinit suliarineqartaraluartut aamma arnanit suliarneqarluarsinnaasut.
– Arnat atuisartut saaffiginnissutaannut tusarnaallaqqinnerusarput aamma kiffartuussillaqqinnerusarput. Angutimmi imatorsuaq nassuiaaneq ajorput, Kristine oqarpoq nangillunilu:
– Atuisunik naammagittaalliortoqaraangat angutit ingasattumik neriorsuilersarput. Uagulli arnat suut neqeroorutigisinnaanerlugit ilisimanerusarpagut.

Aamma arnat angutillu suleriaasaat assigiinngissuseqarput:
– Arnat sulianik arlalinnik ataatsikkut ingerlassaqarsinnaanermut pikkorinnerupput, angutilli suliaq ingerlatartik naammasseqaarlugu aatsaat tullia aallartikkusuttarpaat!

Kristine J.H. Christensen
Kristine oqaluttuarpoq kingullermik taartaalluni Maniitsumiikkami namminneq sianiginngisaminik sunaaffa suleqatini tupigusutsissimallugit:
– Inissianik attartortut 30-it naliliiffiginissaat allaffimmi qarasaasiarlunga ulapputigileruttorikka sulisut ilaat iserpoq.

Oqaaseqarani matup saniani qeqaannarpoq sunaaffa allakkunnaarnissara utaqqigaa.

Allaatigalunga oqarfigaara »takanna oqalunniarit«. Tassami allaatigalunga oqaluttumik tusarnaarluarsinnaavunga. Sunaaffa tamanna sungiusimanngikkaa angutinngooq taamaanneq ajormata.

Inissiaqarfinni nakkutilliisutut sulineq ulapaarnartuuvoq. Mobile sianertuartoq, ineqartut, sulisartut kommunemilu sulisut tamarmik assigiinngitsunik saaffiginnissuteqarlutik allaffimmukartuartarput. Ataatsikkoortoqartillugu angutit malinnaasinnaajunnaartarnerat nalinginnaavoq, arnalli tamanna ajornartorsiutigivallaartanngilaat, tulleriiaarlugit oqaloqatigilluarsinnaavaat.

Margrethe Ane Rosing HegelundATAQQINEQARUSUKKUT SULLISSILLUARTARIAQARPUTIT
Paamiuni inissiaqarfimmi nakkutilliisutut sulileqqaarnini Margrethep eqqaamalluarnerarpaa. Arnaalluni angutit suliffigisartagaannik sulileqqaarneq imaannaanngissinnaavoq.
– Aallaqqaataani sulisartunit ataqqineqassagaanni angutit suliarisartagaasa marloriaataannnik annertussusilimmik sulinissaq pisariaqarpoq. Ilaanni quianaattaqaat nikassarpalullutik oqartaramik »tamakkumi arnat naluaat«. Taamaasiortoqaraangat eqqarsartarpunga »Utaqqilaaritsi pisinnaasaqarnera takussavarsi«. Takutittarparalu!

Qujanartumillu Margrethep malugaa arnaq qanoq pisinnaasaqartigisoq takugaangamikku nalimittut isigilerlugullu ataqqilersaraat.

Ulapaarnerup nalaani uisakajaarnani sulisinnaaneq malugigaangamikku suleqatit tamarmik piuminarnerulersarput.

Margrethep misigisani nuannersoq oqaluttuaraa, taamanigooq kommunimi aqqusinerni sulisut formandiat arnat angutitulli sulisinnaanerannik paasinnimmat. Taannaana Margrethe aallarteqqaarmat arnanik nikassaasut ingasannersarisimagaat, allamilligooq suliffittaalermat ugguarnersaavoq.

Margrethe oqarpoq eqqortumik oqassaguni angutit suliffigisartagaannik arnaalluni suliaqalerneq oqitsuinnaanngitsoq. Ilaannigooq atugarliornartarpoq.

– Qujanartumik inuunerma ilaa Pituffimmi sulinikuugama angutit nikassaasinnaanerinut manngertinnikuuvunga. Nakkaannangitsummi nukittuunngortarput! Pituffimmi tamanna ilikkarsimanngikkaluarukku qaangali asoorsimassagaluarpunga. Taavaniittummi ila ingasat. Tassa angutit silarsuaat killeqanngitsoq.

Imaanngilaq arnanut ajorinnittuusut, arnanilli suleqateqarneq sungiusimanngiinnarpaat. Qulliuniarnersuartik takutissallugu nuannaraat, arnallu arnaanerat piinnarlugu malersuisarput.

Anso akuliuteriasaarpoq:
– Angutit tamarmik taamaanngillat, taamak oqarmat Kristine aamma Margrethe isumaqataapput. Angutit ataasiakkaat taamaattuupput, amerlanersaalli inussiarnersuullutillu ikiuukkumatuujupput. Ajoraluartumilli uagut taamakku ajortut eqqaamanerusaratsigit.

ARNAQ SAAMASOQ SUKANGASSINNAASOOQ
Inissiaqarfinni nakkutilliisoq anguterpaluttunik ipertuunik atallaalerluni sulisariaqanngilaq.

Margrethe Ane Sofie (Anso) ReimerAnso arnarpalulluinnartunik atisaqarluni suliartortarpoq pinnersaaserluni kiinnilu tanissimallugu.
– Angutit ikiuukkumatoorujussuusarput anguterpaat akornanni arnartatuaq susinnaanngitsutut isigisasaramikku, Anso oqarpoq.

Angutilligooq aalajangersimasut ingalassimaniarpai:
– Tassaapput arnerituut isumaqartut arnat tamarmik pilerigigaatsik. Taamaattut ingerlaannaq malugisarpakka. Suleqatigissariaqarukkillu imminut pallitsaaliortarpunga.

Arnat taakku tamamarmik viceværtinit uingiarsorfigitittarneq misigisarsimavaat, ilaannilu tusaatillugit isikkuisa qanoq inneri oqaluuserineqartarsimapput. Taamaasiorfigitikkaangamik angutit pissusilersornerisullu akisarpaat. Taamaattumimmi suliffeqaraanni akisinnaaneq ilikkartariaqarpoq. Margrete oqarpoq arlaleriarluni arneriniarfigitittarsimalluni.
– Taamaasioriaraluartut toqqarlugit oqaluffigisarpakka.

Toqqartaarfigineqaraangamik paatsiveeruttarput. Toqqartaarineq ilikkarnikooqaara!

Nalunngilara eqqarsartartut: Ila una arnaq ingasak oqaasipiluttartoq. Toqqartaarfigitinneq saperpaat.

PISORTAQ MISIGISSUSILIK
Nakkutilliisut inissiaqarfinni sulisunut allanut pisortaapput. Ansop, Margrethep aamma Kristinep pisortaanertik nalunngilluarpaat.

Anso isumaqarpoq suleqatini pisortaaffigisani namminnersorsinnaasariaqartut, soorlu suliaminnut tunngasut pillugit apeqqutissaqalerunik nammineerlutik akissutissanik ujarleqqaartariaqarput.
– Piaaralunga sianiippasissunik aperigaangama namminneq akissutissarsisarput. Inuit ilinniartissinnaanngilagut, kisianni nammineq eqqarsarsinnaalersissinnaavagut, Anso oqarpoq.

Arnat angutiniit inoqatiminnik tusarnaallaqqinnerunerat Kristinep pingaartippaa.
– Misigissutsit tamatumunnga attuumassuteqarput. Inoqatit qanilaarluta oqaloqatigisinnaagatsigit pisortatut iluarisarpaatigut.

Suliffimmut tunngasuinaanngitsunik inuunermili aqqusaartakkat suulluunniit pillugit oqaloqatigiissinnaavugut. Ajornartorsiutaat tusarnaartarpagut – sulisullu pissutsit taamaattut iluaralugit maluginiartarpaat.

Saqqummiussaat tamarmik akineqartariaqanngillat – tusarnaarsinnaaneq iluaqutaanerusarpoq.

Taamaasioraanni ataqqeqatigiittut misigissuseqarneq takkuttarpoq, tamannalu nuannertaqaaq.

Pisortarli pisariaqartillugu sulisunut sukangasuuliorluni inissiisariaqartarpoq – tamanna pinngitsoorneqarsinnaanngilaq.

Kisianni pisariaqalersillugu sukangasuumik pissuseqarsinnaavunga, Anso qungujulluni oqarpoq. Taamaattariaqartillunga saamarpalunngivillunga arnaqquassaanngortarpunga.

Allatut ajornaqaaq saamajuaannartoqarsinnaanngilaq.

Margrethe arlaanni misigisutsiminit tiguartittuungajassimavoq:
– Ullut arlaanni anisitaasimasut utaqqiisaasumik ineqarfianni sarfaq qamittariaqalerparput.

Taamaasisoqartillugu misigissutsikkut assut atortittarpunga. Ilaqutariit utaqqiisaasumik ineqartut nallinnartarnermik.

Isumaqarpunga angutit misigissutsimikkut uagutsinniit sunnertiannginnerusut.

Sungiunneqarsinnaavorli. Suliap misigissutsillu immikkoortinnissaat maanna pikkoriffiginerulerpara, pinngitsoornatami immikkoortissinnaasariaqarpagut.

ILAQUTTAT QAFFAKKIARTORNERMIT PINGAARNERUPPUT
Margrethe siornatigut kommunimi tenikeqarnermut immikkoortortaqarfimmi ukiorpaaluit pisortaasimaluarpoq, massakkulli atorfimmini qaffakkiartunini unitsillugu INI-mi inissiaqarfinni nakkutilliisutut suleqqilerpoq. Taamaasiorpoq ilaquttani pingaarnerutikkamigit:
– Meeqqama pisariaqartinnerummannga taamaasiorpunga.

Arnat taakku arlaannaalluunniit suliffimminni qaffakkiartornissaminik pilersaaruteqanngilaq. Imalu nassuiaapput:
– Arnat atorfimmi qaffakkiartornermut angutitulli soqutigisaqartiginngillat. Arnat salliuniarpallaartanngillat. Pingaartumik meeraqaraangamik angutiniit allaanerusunik pingaartitaqartarput. Ilaqutariinneq ingammillu meeqqat pingaartinneruagut.

ARNAT QAANIARITSI!
Ansop, Kristinep aamma Margrethep maluginiarneqartarnertik sungiusimavaat, teknikimummi tunngasunik ilinnialeramilli anguterpaat akornanni arnartartuaasimapput, tassa ikinnerussuteqartuusimapput.

 Arnaanerat maluginiarneqartuartarpoq.

Aammami ajunngitsortaqarpoq. Teknikimummi tunngasunik ilinniarsimanerat pillugu alutorineqarlutillu ataqqineqartarput:
– Teknikimut tunngasuni suliassat assigiinngiiaartuupput, anguterpassuillu oqarfigisarpaatigut arnartaqalernertik eqeersaataasoq.

Ataatsimut isigalugu anguterpaat akornanni arnartuaanerup pitsaaqutai ajoqutaanniit amerlanerupput, arnat taakku pingasut taama isumaqarput.
– Angutit suleqatigalugit nuannarineruara. Arnat arnaqatiminnut oqaluppallaartaqaat, Kristine oqarpoq, Ansolu isumaqataalluni nangippoq.
– Taamatut ilinniagaqarumavunga angutinik suleqateqarniassagama.

All. Christine Stampe Frøsig

Kristine J. H. Christensen

Ukiui: 43
Maniitsumi inuuvoq, 1985-imiillu Sisimiuninajugaqarluni.
Ilinniagai: Ikastimi Handelshøjskole aamma Sisimiuni Sanaartornermik Ilinniarfimmi teknisk assistentitut
Atorfia: INI-ni inissianik nakkutilliisoq
Misilittagai: Illuliassanik titartaavimmi (Sanati) ukiut 15-it, Pisiffiup sanaartornermut immikkoortortaani ukiut pingasut, INI-mi ukiut pingasut.
Ilaqutai: Ueqarpoq pingasunillu meeraqarluni
Sooq teknikimut tunngasunik ilinniarsimava: Teknisk assistentimut ilinnialertinnga Sanatimi ukiut qulit allaffimmiutut sulivunga. Taava teknisk assistentitut ilinniarnissannik Sanatimit neqeroorfigineqarama akueraara. Peqqissimissutiginngilara, tassami suliaq unammillernarlunilu assigiinnitsorpassuarnik sammisaqarnarpoq
Atorfiup nuannersui: – Suliassat assigiinngiiaartut unammillernartut. Inunnik attaveqarluarnartoq, tassa ineqartut, sulisartut aamma kommunimilu sulisut. Taakkulumi suliatta pitsaanerpaamik ingerlanneqarnisaat pillugit oqaloqatigiittuartarpugut.

Margrethe Ane Sofie (Anso) Reimer

Ukiui: 41
Uummannami inuuvoq, Nuummi alliartorpoq
Ilinniarsimanera: Teknisk tegner
Atorfia: INI-mi inissianik nakkutilliisoq
Misilittagai: Illunik titartaasartut – ingeniørillu titartaasarfianni sulineq, kommunep teknikimut immikkoortortaqarfiani sulineq aamma qisuerniarfimmi mikisumi formandiuneq.
Ilaqutai: Ueqarpoq pingasunillu meeraqarluni
Sooq teknikimut tunngassunik ilinniarsimava: Teknikimut tunngasut pissanganartuummata.
Atorfiup nuannersui: – Atuisunut, sulisartunut suleqatinullu allanut attaveqartarneq, suliassanik pingaarutilinnik naammassisaqartarneq, ullullu tamaasa immikkuullarissunik misigisaqartarneq.

Margrethe Ane Rosing Hegelund

Ukiui: 38
Paamiuni inunngorlunilu alliartorpoq
Ilinniarsimanera: GU aamma byggetekniker DK-mi
Atorfia: INI-mi inissianik nakkutilliisoq
Misilittagai: INI-mi ukiut marluk nakkutilliisuuneq, kingorna Paamiuni ukiut marluk kommunep teknikimut tunngasunut immikkoortortaqarfiani sulineq, kingorna immikkoortortami tassani pisortaaneq ukiuni 3½ -ni, massakkut INI-mi inissianut nakkutiliisuuvoq
Ilaqutai: Ueqarpoq pingasunillu meeraqarluni Sooq teknikimut tunngasunik ilinniarsimavaa: Siullermik ingeniøritut ilinniarluni aallartikkaluarpoq, semesterilli aappassaa taamaateriarluni teknikeritut ilinniarpoq
Atorfiup nuannersui: – Unammillernartuuvoq, allanngorartuullunilu nuannersuuvoq. Soqutigisaqaqatigiit assigiinngitsut attavigisarpakka, ingammik sulisartut. Naammassisaqartartutut misigisarpunga soorlu sanaartornermut tunngasunik.


Naja Petersen– Angutitut sulineq uanga qangali nuannaraara. Taamaakkaluartoq arnarpiaavunga. Arnaanera nuannareqaara. Imminut pinnersarneq, atisarissaarneq, nujarinneq, eqqiluinneq aamma tipiginneq soqutigisarilluinnarpakka, 39-nik ukiulik Nuummiu Naja Petersen oqarpoq.

Naja qanittukkut parnaarussanik sullissinermik ilinniarluni aallartippoq. Suliaq taanna nuannaralugulu soqutigilluinnarpaa.
– Suliaq tassa pikkunaq. Uannut naleqqulluinnarpoq.
– Inoqatinik sullissineq nuanneqaaq.

Ilinniarnera 2010-mi naammassissangavara, Naja Petersen oqarpoq.

Parnaarussanik sullisisussatut ilinniarneq ukiut marlunnik sivisussuseqarpoq, sapaatip akunnerini qulingiluani atuagarsornertaqarpoq aamma qaammatit pingasut Herstedvesterimi parnaarussivimmi sulineq misilinneqartussaavoq, ilinniarnerullu sinnera nunatsinni isertitsivinni ingerlanneqartussaalluni.
– Allaffimmi oqaluttaaneq misilikkaluarnikuuvara, kisianni taamatut sulineq uannut itinngunarluinnarpoq, Naja illarluni oqaluttuarpoq.
– Timiga qarasaralu atorlugit sulineq iluarineruara.
– Aamma Ilulissani Hotel Arctic-imi biilertartutut sulinikuuvunga, taamanilu immiaaqqat viinnillu kiilorpassuit kivittariaqartarpakka, tamannali soqutiginngilara nukikka atorlugit sulineq nuannarinerugakku.

Naja Petersen qatanngutigiinni sisamani arnartatuaalluni alliartorpoq.
– Angutit qatanngutikka tamarmik angisuujullutillu nukittuujupput. Meeraagallarama imminnut paallutik unammiuaaleraangata ungataanniit isiginnaartarpakka.

Niviarsiaraagamami pinnguarneranni akuliuttanngilanga.

Naja PetersenSAKKORTUUMIK TIMERSORTARNEQ
Naja Petersen-ip inuusuttuaraalluni Taekwon Do misileqqaarpaa.
– Assigiinngitsunik timersortuaannartuuvunga. Soorlu arsaanneq, badmintonerneq aamma Taekwon Do. Aatsaalli inersimallualereerlunga Taekwon Do iluamik sammilerpara.
– Timersortarnerma imminut tatigisunngortippaanga, aamma imminut aqqussinnaaneq qasusuissuserlu ilikkarpakka.

Timersortartuullunimi aamma inuppassuit akornanniinnissaq ilikkarnarpoq.

Taekwon-Do-rnermi qernertumik qiterutitaarneq Najap angusimavaa arlaleriaqalunilu ujamittaartarsimalluni.
– Anguterpalaartunik suliaqarnermik nunnarisaqarnera aamma sakkortuumik timersortaatsinik soqutigisaqarnera nukappiaraannaat akornanni alliartorsimaninnik tunngaveqarsoraara.
– 2004-mi nunatsinni pissartanngorniunnerni kingullermik peqataavunga. Tamatuma kingorna timersortuarneq qatsuppara.

Soorlumi naammatsittutut misigigama timersoriaatsit assigiinngitsut unitsikallarusulerpakka. Misigisimavungami eqqissimanerusumik nipaatsumillu inuunermik atorfissaqartitsilerlunga.

Kingullermik pissartanngorniuttunut peqataanermini timersoriaaseq power yoga ilinnialaarpaa.

Nukit tasinneqarsinnaanerisa nukittorsarnerup aamma anersaartornerup ataqasigiisissinnaaneri power yoga-mi anguniarneqartarpoq.
– Massakkut timersornernik allanik misiliisariaqalerlunga malugisinnaavara. Naggueqatigiit INUIT pinnguaataannik ilikkagaqarusuppunga. Timersoriaatsit assigiinngitsut akornanni taakkuussagunarput tulluanik misilitassakka.

AJUGAANERIT PIKKUNARNERSAAT
Naja PetersenTimersoriaatsini assigiinngitsuni ajugaasarsimanini Najap imatorsuaq persuarsiutiginngilai.
– Qatanngutikkali angutit kiisami ajugaaffigigakkit – tassa ajugaanerma pikkunarnersaat.
– Siorna juullimi ataatsimooratta immitsinnut unammisaqattaalerpugut. Uangaana assaannannik imminut kivissinnaaneq ilikkarnernikuugakku qatanngutikkalu angutit taamaaliorsinnaanatik. Tamarmik uanniit anginerullutillu nukittunersuugaluarput. Taamaattumik assaannannik imminut kisivissinnaanermi ajugaanera inuuleramali ajugaasarninni pikkunarnersaavoq, Naja Petersen tanngassimaarpasissumik qungujulluni oqarpoq.
– Kiisami ajugaaffigaakka.

All. Irene Jeppson

Naja Petersen ilinniarnerminut atatillugu Nuummi pineqaatissinneqarsimasunut isertitsivimmi sulivoq. – Suliara nuannareqaara, Naja oqarpoq.

Johanne Thorning Hansen (foto: privat)Uummannami tunisassiornermut pisortaallungalu ajoqimut paarlatsiusunga tusaraangamikku amerlanerit tupaallattaqaat, Johanne Thorning Hansen oqarpoq.

Johanne Thorning Hansen 40-nik ukiulik qanittukkut Uummannami eqqaanilu nunaqarfinni sisamani aalisakkerivinnut pisortatut toqqarneqarpoq.

– Aamma ajoqiusunga tusaraangamikku arlallit qiviaqqipallattarpaannga, Johanne Thorning Hansen aamma taaneqartartoq Nuka illarluni oqaluttuarpoq.

Nuka Qasigiarmiuuvoq, sinerissamilu illoqarfinni allani aamma najugaqartarsimalluni.

– Maanna panigalu Aima Uummannami nuannareqalugu najugaqarpugut.

Panini 11-nik ukiulik illoqatigaa. Illu type 69 Nukap uikuatalu qaammatit sisamat ingerlaneranni namminneq sanasimavaat.

Johanne Thorning Hansen meeqqat atuarfianni 10. klasse ilanngullugu atuarsimavoq.

Qaqortumilu 1986-imi nukarlersaalluni ATImi ilinniartunngorpoq (Aalisakkanik Tunisassiornermi Ilinniarfik).

– Taamani ilinniartoqatima akornanni nukarlersaavunga angajullersarpullu uanga anaanannit angajulliuvoq. Ukiutsigut nikingarrateqaagut, taamaakkaluartoq matematikileraangatta fysikkileraangattalu uanniit angajulliit ikiortariaqartarpakka.

Aalisakkanik Tunisassiornermi Ilinniarfimmi fiskerindustriassistentitut naammasivoq 1988-mi 20-nik ukioqarluni.

– Taamani Aasianni laboratoriami suliffittaarpunga, kingunitsianngualu laboratoriemi pisortamut tullinngorlunga.

1991-imi Uummannamut nuuppoq Royal Greenlandillu qaleralleriviani sulilerluni.

– Laboratoriami sulilerpunga, taamanili aalisakkerinermik misilittagaqanngilanga siornatigummi raajalerineq kisiat misilittagaqarfigigakku.

Sulillunga aallartivitsinnanga qanoq iliornissara pillugu ullut pingasut eqqarsarluaqqaarpunga.

Johanne Thorning Hansenilli aalisakkerineq sungiutilertorpaa 25-iinnarnillu ukioqarluni

Royal Greenlandip avannaani suliffissuaqarfiisa laboratoriaqarfiinut nakkutilliisunngorpoq.

– Sinerissami laboratoriani suleqatinnit tapersorneqarluarpunga, taakkumi arlaannaalluunniit Uummannamukarusunngilaq

– uanga kisima, Johanne Thorning Hansen illarluni oqarpoq.

2000-mi tunisassiornerup pisortanngorpoq qanittukkullu suliffissuup ingerlanneqarneranut qullersanngortinneqarluni.

Ukiumut qalerallit 4-5.000 tonsit Uummannami, nunaqarfiinilu tunineqartarput.

NANGAANANI MISILERAASOQ
Johanne Thorning Hansen inuk utaqqiinnartuunngilaq unammillernartulli misilissallugit nuannarai.

Taamaalluni qullukkiortalersimavoq pisiniarfimmi pisiarissallugit akisuallaaqimmata.

– Ukiut pingajussaa qullukkiorpunga, kisianni taamaallaat uagut namminneq nerisassatsinnik qullikkiortarpunga. Qullukkiorneq ilikkartukassanngorpara, qungujulluni unnersiorpoq.

Aammagooq ilaquttani arlallit puisit amiinnik qaatiguussaannik mersuuttarpai.

– Siornatigut puisit amiinik mersorsimanngisaannarama arnaq utoqqaq apersortarpara. Oqaluttuutereermanga aallartippunga.

– Angajoqqaakka, angajora panigalu amernik qaatiguuliuuppakka. Uanga namminneq amernik atisaqarneq ajorpunga.

Uanga taamaattunik atisaqartuunnginnama, Nuka oqarpoq.

– Aamma nannup amiinik qarliit perngarlunga misilippara. Misiliisanngikkaannimi qanoq pisinnaasaqartigineq paasineqarsinnaanngilaq.

Johanne Thorning Hansen-imi arlalinnik ingerlataqartarpoq.

– Illora namminneq amerpara. Qanittukkullu anartarfitta naqqa nutaamik taarsertussaavara. Nalunngilara sapernagu.

Taamaattumik allanit ikiorteqartariaqanngilanga.

– Sulininnut atatillugu biileqanngilanga, kisianni nammineerlunga amerikamiut biiliannik pisivunga. Ajoqaarli biili ajoquteqalissagaluarpat nammineq iluarsaassinnaannginnakku.

Sunngiffimmini ululiorlunilu amernik atisaliorlunilu allanik sanaluttarpoq.

– Tuttut nassuinik pissarsiniarniarpunga tamakkuninnga sanalunneq misilinniassagakku. Suliassammi assigiinngitsut misilerassallugit nuannareqaara, Nuka oqarpoq.

Johanne Thorning Hansen suliaminut atatillugu 30-eriarluni pikkorissartarsimavoq.

– Pikkorissartarnerpassuakka inuttut peroriartorninnut iluaqutaapput. Siornatigummi ittoortuullungalu tunuarsimasuugaluarpunga.

Tamannali qaangernikooqaara.

– Siornatigut inuttut sanngeequtikka sakkortusartaraluarpakka, maannali inuttut nakuussu t sikka sakkortusartalerpakka.

– Suliffissuarmi sulisut attaveqarfigilluartarnissaat pingaartippara. Sulisut arlaat arlaannik ajornartorsiuteqarpat kisimiitillugu oqaluuttarpara. Imaassinnaavoq inuttut allanilluunniit ajornartorsiuteqartoq. Eqqissilluta ingilluta oqaloqatigiittarpugut ajornartorsiutaasut qaangerniarlugit.

ILAGIINNI SULLISSINEQ
Johanne Thorning Hansen uppertuujuaannarsimavoq aatsaalli inersimasunngoreerluni tamanna ammasumik saqqummiuppaa.

– Meeraagallarama ataatarpoortarpunga kisianni taamaallaat nalliuttuni naalagiartarlunga.

– Arlaanni 2005-mi naalagiarpunga, naalagiarnerlu ingerlanerani palasi aperivoq ilagiit sinniisaannut ilaasortassatut sassartoqarusunnersoq.

– Tamakku sulerisarnersut nalugaluarlugit pilerit takkama sassarpunga. Taamani inuit arfineq marluulluta sassarpugut tallimaannaallu qinigaasussaallutik, uangalu qinigaasunut ilaavunga.

– Tamatuma kingorna piffissaq ilinniarnermut atorpara.

– Kingorna palasi sulinngiffeqarluni aallaraangat taartaasalerpunga. Siornaak nunaqarfiit ilaanni palasi katititsisoq ajoqiuffingaara. Siorna meeqqat marluk kuivakka, toqusunik annissineq aamma misilippara.

Ullumikkut pilluartutut inuuninnillu naammagisimaarinnittutut misigivunga.

– Uummannamiiginnarnissara ilimagaara. Maanimi illoqarpunga, paniga maanippoq angajoqqaamalu tapersersorpaannga.

Aammattaaq nuannarisannik atorfigippunga,Johanne Thorning Hansen naggasiivoq.

All. Irene Jepson
Ass.: privat