– Pimmataaneq annertuumik ajornartorsiutaavoq, qujanartumilli qaangerniarnissaa anguniarlugu soqutiginnittut amerliartorput. Kisianni suliffinni sulisut akornanni avaanngunartumik pissusilersortoqartarnera pillugu nalunaarutit amerliartorput, Arnaq Grønvold Sullivinni Nakkutilliisoqarfimmi sulisoq oqarpoq.
– Suliffinni avaanngunartoqartarnera pillugu nalunaarutigineqartartut ilaat ingasattaqaat – suleqatigiit nilliallutik imminnut ajortinniullutik akerartuuttut, pisortat sulisuminnut ingasattunik suliakkiisartut imaluunniit akisussaaffiinik aarsaarinnittartut.
– Taamaattoqartillugu pisortaq suleqatillu amerlanersaat akuliunnissamut tunuarsimaartuuppata – tusaanngitsuusaartartuuppata taava pissutsit ajorsigaluttuinnartarput. Suleqatigiit akornanni malersuisoqarnera qaangerniarlugu siunnersortissarsiortunik Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut ullut tamassa saaffiginnittoqartarpoq.
– Siunnersorneqarusuttut tassaasarput pisortat, suleqataasut, sinniisut imalluunniit suliffiup isumannaatsuunissaannut sinniisut.
– Suliffiit ilaanni sulisut akornanni Suleqatigiinnermut Isumannaallissaanermullu ataatsimiitsitaliat iluamik ingerlanngillat. Suliffinni ataatsimiitsitaliat taamaattut tassaagaluarput suleqatigiinnerup ingerlalluarnissaa pillugu naapittarfiit aamma ajornartorsiutinik takkuttoqartillugu qaangiiniarnermi periarfissat. Sulisut, suliffimmi pissutsit pitsaasuunissaat aamma napparsimaneq pissutigalugu suliartortannginneq pillugit suliffiit ilaat politikkeqarneq ajorput.
– Qujanartumilli suliffiit tamakku pillugit eqiinganeruleriartorput, tassami suliffiup inuppalaartuullunilu nuannersuunissaa anguniarlugu ilitsersorneqartarneq nalilisoqartarneralu atorneqaleraluttuinnarput, saniatigullu pisortat sulisullu sulianut tunngasunik aamma inuttut ineriartornissamut pikkorissartinneqartarnerat nalinginnaanerulerpoq, Arnaq Grønvold oqarpoq.

Kingunipilui ilungersunartut
Arnaq Grønvold-ip oqarnera malillugu pimmataanerup – malersugaanerup kingunipiluisa malunniutai arlaliusinnaapput, soorlu stresserneq, nikallorujussuarneq, annilaanganeq, imminut tatigiunnaarneq aamma imminornissamik eqqarsarneq.
– Malunnaatit allat tassaasinnaapput paatsiveerutianeq, sinissaaleqineq, nukinik sukattoorneq, niaqorlunneq aamma naarlunneq.
– Pimmataasimasut ilarpassuisa kingunipilui ukiut arlallit nammatarisarpaat. Soorlu suliumassuseeruttarput, utaqqiinnartunngorlutik sunullu tamanut mianersorpallaalerlutik. Ilai imminnut matuttarput inoqatimik akornanniinnissaq qunugulerlugu. Allat qiimassuseeruttarput.

Pimmataanerup kingunerisinnaasai annertoorujussuusinnaapput – ilaat ilaqutariissutsimi ajornartorsiuteqalersarput, atornerluisunngortarput, sulisinnaassuseeruttarput kiserliortunngortarlutillu, Arnaq Grønvold oqarpoq.

Akerleriinneq malersuinerlu
– Ingutsineq, mamarliineq oqallisiginninnerlu aallarniutaasinnaapput. Aamma imaassinnaavoq pisortaq sulisup suliai pillugit nikassarluni oqaluttartoq, eqqunngitsunik ilisimatitsisartoq, ingasattumik nakkutilliisartoq imaluunniit sulisup pisinnaasai qaangerlugit suliakkiisartoq.
– Akerleriinneq ajornartorsiulernermut patsisitut nalinginnaanerpaavoq. Suliffimmi ajornartorsiut iluarsineqarsimanngitsoq akerleriinneq pissutigalugu maler suilernermut pissutaasarpoq. Suliassat agguarneqarneranni pissutit imaluunniit allanngortitsinerit suliffissaarunnissamik annilaangalernermik kinguneqartut aamma aallarniutaasinnaapput.
– Aamma pissutissaqanngikkaluarluni malersuisoqartarpoq. Akerleriittoqanngikkaluartorluunniit malersuineq aallartissinnaavoq. Immaqa malersugaq ilaminit allaanerusinnaavoq imaluunniit ikinnerussuteqartunut ilaasinnaavoq, immaqa sulisut akornanni sanngiinnerit ilagisinnaavaat, taamaattumi allat kukkunerinut pisuutitaagajupput.

Malersuisoqartarnera qanoq unitsinneqarsinnaava?
– Suliffinni sulisut akornanni ersarissumik politikkeqarneq pingaaruteqarpoq. Sulisut nalilittut misigissapput pisortaminnillu nersorneqartassallutik.
– Aamma suliffimmi nipip qanoq innissaata isummerfigineqareernissa pingaaruteqarpoq. Suleqatigiit akunnerminni qanoq periuseqarnissaat aamma qanoq periuseqartannginnissaat isumaqatigiissutigineqartariaqarpoq.

Malersuisoqalissagaluarpat akunniliuttussat – tassaasinnaapput pisortaq aamma sulisut arlaat – qaangiiniarnissamut tunuliaqutaqarnissaat anguniarlugu pikkorissarsimasuunissaat pingaaruteqarpoq.

Malersuisoqartarnerup qaangerneqarnissaa pingaarluinnarpoq. Eqqorneqartut inuttut ikiorneqartariaqarput, malersuisullu qanoq iliuuseqarfigineqartariaqarlutik, taamaasiunngikkaanni kingunerluutit annertusinnaapput, Arnaq Grønvold oqarpoq.

All.: Irene Jeppson
Ass.: Leiff Josefsen

Arnaq suliffimmini malersorneqarnermi kingorna napparsimalerpoq.

– Malersorneqarneq ulorianarsinnaavoq. Inuup inuuneranik aseruisinnaavoq, arnaq Nuuummi najugalik taama oqarpoq.

Taanna imminut ilisaritinnani saqqummerpoq maannakkut suliffeqarfini pissutigalugu. Kisianni Arnanut-ni kinaassusaanalunngilarput.

Arnap taassuma malersorneqarneq taassumalu kinguneri misillerfigisimaqai.

Piffissarmi sivisooq pisortaminit malersugaasimavoq.
– Inuuninni misilittakkanni malersorneqarneq ajornerpaavoq.
– Naalliuutigingaarakkumi napparsimaleraluarpunga, arnaq oqaluttuarpoq.

Taama pisoqarmat suliffimmi angisuumi sulisunut aqutsisutut sulivoq.
– Suliffitsinni pisortartaatta ingasattumik piumaffigisalerpaanga, tassa naammassisinnaanngisannik suliassittalerpaanga.
– Taamani aamma qarasaasiami programmi nutaaq suli pikkorissarfigisimanngissara atorneqalerpoq. Oqarfigaangalu sulisut allat programmip qanoq atorneqarnissaanik ilinniartissagikka. Uangali taanna pillugu ilinniartinneqarsimannginnama allat ilinniartissinnaanngilakka.
– Suliffitsinni suliassat assigiinngitsut qanoq suliarineqarnissaat pillugit malittarisassaqarpugut, tamakkuli aamma taassuma allanngortiterpai. Paatsiveerunnarpoq, tassami ilaanni periutsit nutaanngitsut maleqqusarpai ilaannilu periutsit nutaat maleqqusarlugit. Puullaaqitittaqaanga, taamaammallu toqqissisimajunnaarpunga.
– Taamaalluni aamma mailikkut allaffigaanga ataasinngornerit tamaasa allaffimmini nutaanik naasuliisassasunga, naasuninngooq nutaanik nassaarsinnaanngikkuma uanga nammineq allaffiani pinnersaataaginnassaanga.
– Allanngorartorujussuarmik pissusilersorfigisarpaanga. Pitsaasaarfigiguninga imaasiallaannaq nikassaarpasilluni oqarfigisarpaanga.
– Nikassaarpasilluni mailerfigisarpaanga qanoq iliuusikkalu isornartorsiortarlugit.
– Ilumummi pisortartaatta assut toqqissisimajunnaartippaanga.

Qanorluunniit iliornikka soorlumi tamarmik ajortut.
– Makitarpasilluni nikassarlunga oqaluffigisarpaangaa.
– Ullut arlanni allaffianut ornippara (namminermi oqarnikuuvoq allaffini ammappat taava sulisut kikkulluunniit tikilluaqquneqassasut). Iserama allamik oqanngilaq: Anigit! Tupangaarlunga naalakkannukarpunga, tassanilu allatut sapilerlunga qissasiinnarpunga. Taannalumi aamma assut annilaarpoq.
– Qiajasuararsuanngorpunga nuannaassuseerullungalu. Timmittalerpunga, sinnarliortalerlungalu. Kiisa ilaquttakka allallu qanitagut oqqattalerpakka.
– Namminerli qamuuna nalunngilara suliannut pikkorissuullunga. Suleqatinnimmi nersualaarneqartuartarpunga. Taamanili inuunera tamarmi aserorterneqartutut ippoq.

Nakorsarneqarpoq
Arlaanni arnaq taanna ajutuungajavippoq.
– Unnuat arlaanni aasiit sinissinnaajunnaarpunga. Unnuaq naallugu eqqarsaatikka kaavipput.
– Naamerluinnaq sinissinnaanngilanga. Sisamat tallimat missaanni makeriarlunga ineeqqamut iserama paatsiveeruppunga.
– Taannaqami nilliallungalu qiaatigalunga nalaasaarfik akisaasallu patittalerpakka, atuakkallu natermut eqqarlugit. Uiga itertissimasara annilaarsimaqaluni iserpoq. Eqqissisareermangalu ingilluta atukkakka pillugit oqaloqatigiilerpugut.

Arnap taamani paasivaa killissani tikissimallugu, ingerlaqqissagunilu maanna qanoq iliuuseqartariaqalerpoq.
– Ikinngutima arnap siunnersorpaanga suliffitta akiligaanik psykologimit katsorsarneqartariaqartunga.

Tamatuma nalaani malersuisua suliffiup pisortaatut asoorsimavoq, suliffillu allamik pisortartaarsimalluni.
– Pisortartaarput atukkakka pillugit paasinnilluarpoq, suliffiullu akiligaanik psykologimit ikiorneqarnissara akueraa. Paasinnissinnaasumik pisortaqalerluni tassa oqiliallannaq. Soorlumi suut tonserpassuit tuinniit nakkartut.

Sapaatip akunneranut marloriarlugu psykologimukartalerpoq, paasineqarporlu sianiutimigut qasorujussuarnermik aamma nikallorujussuarnermik nappaateqalersimasoq.
– Taamani uummatinnik kassutsitserujussuartarpunga, inuuniluttaqaanga, nukikka sukattooqqapput imminullu tatiginera samanersuarmiilluni.

Taamani arnap taassuma 20–riarluni psykologimit oqaloqateqarsinnaanera akuerineqarsimavoq.

Malersortini ilisimatippaa
Katsorsartereernermi kingorna qaammat ataaseq qaangiummat arnap pisortarisimasani sianerfigaa, malersuisimanerata qanoq kinguneqarsimane ranik ilisimatinniarlugu.
– Pisortarisimasama malersuinerata uannut qanoq sunniuteqarsimanera pillugu ilisimatinissaa pisariaqartippara.
– Normua pissarsiarigakku sianerfigaara. Taamani minuttit 30-45-t missaanni eqqissivillunga telefonikkut oqaloqatigaara. Isumaqaraluara nilliaffigalugulu akerartorniarlugu, tupinnartumilli assut eqqissisimavunga.
– Malersuinerata uannut qanoq kingunerlutsigisimaneranik oqaluttuuppara, akivaangali oqaluttuakka nammineq ilisarisinnaanangit. Oqarporli taamak sakkortutigisumik uannut tussimappata ajuusaarluni.
– Inuit allat uattulli aqqusaagaqarnissaat neriuutiginngeqaara. Akeraqaraluarumaluunniit taamak atugaqarnissaanik kissaassinnaanngilara.
– Soorunami taamaasiorsinnaanngilanga, taamanili naalliuleruttorama eqqarsartarpunga taassuma matuata silataani imminut qiminniarlunga, qanoq naalliutsitsitiginini paasiniassammagu.
– Taamanimi allamik suliffissarsiorsinnaagaluarpunga, kisianni ineqarfipput suliffinnut atagami. Aamma taamak naalliutsigalunga allamik suliffissarsiornissannut nukissaqanngilanga, arnaq nassuiaavoq. Arnaq ullumikkut peqqilluni inuuleqqippoq.
– Inuunera ilorraap tungaanut saatippara. Kisianni inoqatinnut mianersortunngorpunga, aalajangerpungalu inuutillunga inoqatinnit naqisimaneqaqqinniarnanga.
– Aqqusaarsimasakka arlaatigut iluaqutaasimapput, nukittunerulersippaannga.

Uummammiutit tatigisannut oqaluttuarikkit
Malersorneqaleraanni taava qanoq iliortoqassava?
– Ajornartorsiut siullermik suliffimmi qaangerniarneqassaaq. Sulisut sinniisaat imaluunniit isumannaallisaanermi sinniisoq saaffigiuk. Suleqativit arlaannut imaluunniit peqatigiiffinnut uummammiutit anikkit.
– Uanga taamani ikiortigisinnaasaraluakka saaffiginngilakka. Qujanartumilli suleqatiga ataaseq oqaluttuuttaqaara. Taannalu qujassutissaqarfi geqaara.
– Aallaqqaataanilli saaffiginnissimannginninnut pissutaavoq uanga inuttut ajortutut saqqummerusunnginnera.

Arnap taamani pisortami periusai ullorsiutimini allattarsimavai.
– Qanoq pisoqartarnera ullorsiutinni allattarpakka. Qanoq pineqarnera, allanik tusaasoqarnersoq, nalunaaquttaq qassinut susoqarnersoq il. il..
– Aamma taamani pisortama mailikkut allagaasa ilaai toqqortarpakka.

Malersuineq unilli
Arnap taassuma pilersaarutaasa ilagaat nittartagaliornissaq atserlugu: www.malersuineq unilli.dk
Nittartakkkap siunertarissavaa malersuisarnerup taassumalu kingunerluutaasa annikillinissaat.
– Aamma kalaallisut taamaattumik nittartagaqalernissa kissaatiginarpoq. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik suleqatigalugu immaqa taamaassiortoqarsinnaavoq.
– Isumaqarpungami nittartagaq taamaattoq pisariaqartinneqartoq.
– Malersuinerup unitsinneqarnissaa inuit tamarmik soqutigisaria qarpaat. Nalunngilara uangaannaanngitsoq taamatut misigisaqarsimammat. Malersorneqartut imminnut tatigiunnaarsinnaapput napparsimalersinnaallutillu. Taamaattumik unitsinneqarnissaa tamatta qanoq iliuuseqarfigisariaqarparput, arnaq naggasiivoq.

All.: Irene Jeppson
Ass.: Leiff Josefsen