Nunatsinni kræfteqalersartut kisitsisinngorlugit
Uku kisitsisit 2003-imeersuupput, ukiup taassuma kingorna kisitsisit suli saqqummiunneqanngillat.

Iviangikkut kræfteqartut kisitsinngorlugit
1995-1998 = 50
1999-2003 = 54

2000 = 15
2001= 5
2002= 15
2003= 12

Paasisaqarfik: Embedslægens årsberetning 2003

Iviangikkut kræfteqarneq nappaataavoq arnaniunerusoq pisartoq. Qaqutiguugaluaq angutini aamma nappaatinngussiinnaavoq. Hormonit iviangikkut kræfteqalertarnermut apeqqutaagunavipput. Nakorsap oqaatigisinnaanngilaa sooq inuk iviangimigut kræfteqalersimasoq. Tassami peqqutaa naluneqarmat.

Nalunnginneqarporli suut nappaateqalersinnaalermut ineriartortitsisinnaaneri, soorlu: ukiukilluni aaqartalerneq, ukioqqortulluni meerartaaqqaarneq, kingusissukkut overgangsaldererneq, ukiorpassuit hormonitorsimaneq, pualavallaarneq.

www.cancer.dk-mi paasisaqarnerugit.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Stine Pedersen. Foto: Leiff JosefsenTaamani oktoberiusoq Stine Pedersen - Nuummi najugalik - ernini rigshospitalemi uninngasoq ilagalugu Danmarkimiippoq. Unnuit ilaanni iviangimini ippigisaqarluni malugaa, aallaqqaataanilu isumaqaraluarpoq iviangeqummi qerattaqqutaa pissutaasoq. Nalunartut pillugit iviangini misissoramiuk iviangimi iluani manngertoqartoq malugaa. Stine ingerlaannaq Rigshospitalimut saaffiginnikkaluarpoq, tassaniinnini iluatsillugu misissortikkusulluni. Kisianni imaasiinnarluni Rigshospitalimi misissorneqarnissaq ajornakusoorluinnarmat Danmarkimi nakorsaq namminersortoq saaffigaa, tassanilu ultralydemik scannertilluni. Kisianni nakorsap taamaaliinnarluni tinusoq ajortuunersoq ajunngitsuunersorluunniit takusinnaanngilaa. Taamaattumik Nuummut uterniariarami nakorsiapallappoq ivianginilu misissortillugu. Tamatuma kingorna sapaatip akunnerata aappaa affanngortorlu napparsimmavimmut unitsinneqarpoq, nakorsarlu Stinep iviangiani tinusup ilaanik misissugassamik peersivoq. Tamatuma kingorna piikkap ajortuunerata ajunngitsuunerataluunniit tusarnissaanut Stine ullut 14-it utaqqivoq.

– Utaqqineq ajornerpaavoq annilaanganarnermik, Stine oqaluttuarpoq.

7. november 2006 Stine SANA-mi K3-mi sygeplejerskemit sianerfigineqarpoq.

– Taassuma K3-mukaqqullunga oqarfigaanga. Aperaara ajortoqarnersoq, tassami sygeplejerskemit sianerfigineqarnissara ilimaginnginnakku, aammami akissummik tusarniaanissannut piffissamik inniminneereernikugaama. Apeqqutigali akiumanngilaa – soorngunami, tamakkumi telefonikkut oqaatigeqqusaanngillat. Aamma aperaanga uiga ilagisinnaannginneriga. Ingallunga annilaangalerama, apereqqikkaluaparalu ajortoqarnersoq. Sygeplejerske akivoq tamanna pillugu telefonikkut oqaaseqarsinnaanani SANAmukaruttali naapissanerarpaatigut. Taama oqarnera akueraara, kisianni ilunni nalunngereerpata ajortoqartoq, tassami ajortoqanngippat sooq uiga ilaasariaqassava, Stine oqaluttuarpoq.

Stine uinilu K3-mukarput sygeplejerskelu naapillugu. Stine assut annilaangavoq. Qinnuigineqarpullu inimut allamut iseqqullugit, nakorsarooq tassaniimmat.

– Nakorsaq oqarpoq nuanniitsumik nalunaarutissaqarluni – tassagooq kræfteqarpunga. Suliluunniit eqqarsaatikka naanngikkikka nakorsaq mobiltelefonimi oqalulerpoq. Uangalu apereraara: ”Tassa toqussaanga?” Taava oqarfigaanga ivianginni tinuneq mikisunnguummat eqqisseqqullunga, ajornerpaarlu kisiat eqqarsaatigeqqunagu. Soorngunami uanga ajornerpaaq kisiat eqqarsaatigaara, kræftimimmi oqartoqaraangat toqu kisiat eqqaasarpara, taamanilu annilaangaqigama aamma paatsiveerusimaarpunga, Stine oqaluttuarpoq. Nakorsallu nassuiaappaanga ullut marlussuit qaangiuppata iviangeersittariaqartunga, iviangeersinnginninnilu iviangima angissusaa uuttortartissagiga iviangiusartaassama angissusissaanut atorneqassammat.

Iviangini peeqqunngilaa
Stine paatsiveerulluinnarpoq, soorlumi suna tamarmi aserortoq. Annilaangaqaaq. Nalunngilaali iviangeersikkusunnani – iviangini pigiinnarusuppai.

– Iviangimmi qanorluunniit ukioqaraluaraanni arnatut ilisarnaataapput, taamaattumik iviangima illuatungaata peerneqarnissaa akuerisinnaanngilara. Naamik eqqarsaatiginerluunniit saperpara, iviangimami illua peerneqassappat imminut arnavittut takorloorsinnaanngilanga, Stine oqaluttuarpoq.

Stinep tv-aviisimi tusagassianilu allani tusareersimavaa iviangeq peernagu kræftip tinusuanik peersisoqarsinnaasoq. Stine iviangeersikkumanngilaq, oqarporlu nammineq Danmarkimi napparsimmavik namminersortunit pigineqartoq saaffiginiarlugu. Taamatut pilatsittoqarsinnaanera pillugu SANA-mi sulisut oqaaseqanngillat, Stinelu isumaqarpoq taamatut periarfissaqarneranik ilisimatitsinissamut pisussaagaluartut. Nammineerlunimi tusagassiutini taamak periarfissaqarnera tusarsimanngikkaluaruniuk iviangimi illua’tungaa annaasimassagaluarpaa.

– Ulloq taanna kræfteqarlunga paasitinneqarama nakorsap tuaviornerpaamik iviangeernialerpaanga. Uangalu misigaanga soorlu uumasunik toqoraavimmiillunga. ”Qaa innarniarit iviangit peerniassavarput”. Nuanniilluinnartumik ilisimatinneqarnerma kingorna aqaguani Danmarkimi napparsimmavik attaveqarfigaara, sapaatillu akunnera qaangiuppat misissortinnissannut piffissarsillunga, Stine oqaluttuarpoq.

– Qujanartumik Stinep sillimmasersimanerata suliaritinnissaa akilersinnaavaa. Stine uinilu Danmarkiliarput ullullu 14-it qaangiummata iviangeersinnani suliaritippoq. Tamatumalu kingorna kræfti siaruaassimanersoq imaluunniit siaruaassimannginnersoq pillugu akissutissat utaqqilerpai.

Stine uinilu qasuerserlutik sapaatip akunnera ataaseq feriarlutik aallarput, aqqusaakkatik annilaarnartut qimarratigilaarniarlugit. Stinelli napparsimanini puigorsinnaanngilaa.

– Tassami eqqarsartaratta inuit allat kisimik kræfteqalersartut. Nammineq eqqugaasinnaanerneq takorlooruminaatsuuuvoq. Sapaatip akunnerani feriarnitsinni ilungersorlunga kræfti eqqarsaatiginaveersaarpara. Tunuartinniarsaraara. Kisianni tamanna ajornaqaaq. Imaasiallaannaq misigileraanga eqqarsaatigalugu; immaqa tassa feriarnera kingulleq, Stine oqaluttuarpoq.

Stine Pedersen. Foto: Leiff JosefsenPeqqinnissaqarfik paasisinnaavaa
Ulloq Stinep kræftimi qanoq siaruaassimaneranik paasisaqarfissaa nalliuppoq. Ulloq taanna annilaangananilu ernumanngilaq. Uinili annilaangasoq takusinnaagamiuk aamma tassa nammineq annilaangalerpoq.

– Nakorsamut iseratta soorlumi uanga malugisinnaagiga nuannersumik oqaasissaqartoq. Nakorsaq taannaqami assigiinngitsut pillugit oqalulerpoq, pilluni pilluni kiisami oqaleriallartoq kræfti unima qinersiinut siaruassimanngitsoq. Ilumummi uigalu nuannaajallallutta oqiliallakkatta, soorlumi tassa suloqalerluta napparsimmavimmiit aniinnarsinnaasugut, Stine oqaluttuarpoq.

Taamani Stine oqaloqatigigatsigu aqaguani pilatsereernerup kingorna nakorsarneqarnissani aallartittussaavaa. Sapaatip akunneri pingasut allortarlugit katillugit arfineq marloriarluni kemoterapeertittussaavoq, tamatumalu kingorna Danmarkimut seqersartikkiartortussaalluni.

– Qunugeqaara - annilaangaqalungalu. Eqqarsaatigineq sapingajappara, tusartarparami kemoterapeertinneq qanoq ajortigisartoq. Tassami nakorsaat toqunartunik assigiinngitsunik akulik taqatsigut timitsinnut isaatinneqartarpoq, Stine oqarpoq.

Napparsimalernermini aqqusaakkani eqqarsaatigisarpai. Misigisimavorlu SANA-mit pineqarnini naammaginanngitsut.

– Ilisimatinneqarnerinnaraluunniit eqqarsaatigalugu isumaqarpunga naakkittaappallaartut. Mianersornerusumik ilisimatitsisinnaagaluarput. Soorlu nakorsap oqaloqatiginerma nalaani allanik mobilikkut oqaloqateqarnera isornartorujussuartut isigaara. Nalunngilara immaqa vagteqartuusimasoq, kisianni taamatut nalunaarutissaqartillugu nakorsaq vagteqanngitsoq atorneqartariaqarpoq. Aamma iviangeersinnissara kisiat pinnagu allanik periarfissaqarneranik oqaluttuussimasariaqaraluarpaannga. Aamma taamak ajortigisumik nalunaarutisinerup kingorna oqaloqatigisinnaasamik piareersimasoqarsinnaagaluarpat pitsaassagaluarpoq. Tassami taamak annilaarnartigisumik tusarluni annikilliornaqaaq. Psykologi periarfissat ilagigaluarpaat, kisianni Peqqinnissaqarfik taamak tamakkuninnga sulisukitsigitillugu ajornassagunarpoq, Stine oqarpoq.

Inuuneq uneqqasutut ikkaangat
Stinep Danmarkimi peqatigiiffissuaq Kræftens Bekæmpelse iluaqutigeqaa, tassanimi apeqquterpassuit paasiumasani pillugit paa sitinneqartarpoq, misigisimavormi apeqquterpassuit nunatsinni akineqarsinnaanngitsut.

– Soorunami ilaquttat ikinngutillu napparsimasumut qanorluunniit ikiuukkusutsigigaluarlutik napparsimasup qanoq ajornartorsiortiginera iternga tikillugu paasisinnaanngilaat, aammami namminneq ajornartorsiulersaramik qanoq iliornissartik nalornilersarpaat. Taamak ajornartorsiulernermi kikkut oqaloqatigilluarsinnaanerlugit paasinarsisarpoq.

– Ilisarisimasaqanngikkaannili oqaloqatigilluarsinnaasat nassaariuminaattarput. Aamma kalaallisuinnaq oqaluttuugaanni allanik periarfi ssaqarneq nalunartarpoq. Namminermi ilisimasaqanngitsut periarfi ssinneqartanngillat. Taamaattumik isumaqarpunga sulilluarsinnaasumik naapittarfi ttaartariaqarlersugut - aamma kræfteqartut ilaqutaasa iluaqutigisinnaasaannik. Taamaattoqalernissaanut suleqataarusoqaanga, Stine oqarpoq.

– Napparsimaninni uinnit ikorfartorneqarluarpunga. Ilisarisimasama ilaasa kræfti taassalluguluunniit saperpaat, aamma taakku ataqqivakka. Tassami nappaat taanna suli isertuuttariaqartutut isigineqarpoq. Taamaattumik uanga taamatut saqqummerlunga qanoq aqqusaagaqarsimanera oqaluttuaraara, eqqortummi saqqummiuttaraanni angusaqarnarneruvoq. Aamma saqqummiussineq inummut oqiliallannartuuvoq. Aamma napparsimanera pillugu illoqarfi mmi oqallisigineqarusunngilanga, illoqarfitsinnimi inuit imminnut ilisarisimammata taamatut nammineq saqqummerpunga, Stine nassuiaavoq. Unnersiorporlu arnamit ikinngutiminit imminit angajulliusumit kræfteqarsimasumit aamma assut ikiorneqarluartarluni.

Stine ullumikkut napparsimasutut suliffi mminit sulinngiffeqarallarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Kirsten Larsen Egede. Foto: Leiff Josefsen– Inuunerup suunera qitiutiguk, suunnginnera qitiutinnagu, Kirsten isumaqarpoq.

Kirsten Larsen Egedep, Narsaq, kræfteqalersinnaaneq eqqarsaatigilerpaa, kammalaatini qimerlumigut annialermat, kingornalu kræfterluni paasillugu.

Ukiullu qulit matuma siorna, nammineq malugilerpaa iviangimini arlaannik ippinnartoqartoq. Annernanngilaq, tassaniittussaanngitsorli iviangianiippoq.

– Attorpara, malugalugulu tinusoqartoq. Tarrarsuummut imminut qiviarama, takusinnaavara tinusoqartoq, Kirsten oqaluttuarpoq. Sunaaffami Kirstenip iviangianiittoq tinusoq 5 cm angitigisoq, kræftiusoq.

Ullumikkut Kirsten illuttut iviangeersissimavoq. Tamannalu akuerisimavaa.

– Soorunami misigissutsit tamaasa aatsaat aqqusaareerlugit akueraara, kisiannili piffissaq alisunnermut atorusussimanngilara. Taamaammat akueriinnarpara. Aamma ajunngilaq, imaallaat eqaarsaaraangama tammikassartoqarneq ajorpoq, Kirsten illarluni oqaluttuarpoq.

Anguterniassaareerpoq
Taamani, ukiut qulit matumasiorna, Kirstenip tinusoq nassaarigamiuk, qaammat ataaseq nakorsiarnissaminut utaqqeqqaarpoq.

– Aallaqqaammummi isumaqaraluarpunga tinuneq utoqqaliarsaarninnik pissuteqartoq. Utoqqaliarsaarnermimi timi eqqumiitsumik pissusilersorsinnaasarpoq. Aamma eqqarsaraluarpunga tinusoq nammineerluni aanngarumaartoq, taamatulli pisoqanngilaq, Kirsten oqaluttuarpoq. SANA-mi scannertikkami nakorsap tinusoq nassaaraa – misiliummik tigusivoq, tigusanilu misissugassanngorlugu nassiullugu. Paasineqarpoq tinusoq ajoquteqartoq – kræftiusoq – aamma iviangia peerneqartariaqarpoq.

– Kræfti qinersernut marlunnut siaruaassimavoq, iviangeralu taamaammat ataannarsinnaanngilaq. Soorunami aliasuppunga, nuannaarutigalugulu meeqqakka allereersimammata, nammineersinnaalereernikuullutik. Soorunami aamma toqu eqqarsaatigaara, aammali eqqarsarpunga ingerlaannaq toqunaviarnanga. Ikinngutigalugu assut pisuttuartarpugut. Assullu tamanna iluaqutaavoq – ikinngummik tatigisamik oqaloqateqarsinnaalluni assut iluaqutaavoq, Kirsten oqaluttuarpoq.

Kirsten kemo-rtippoq, iviangialu peerneqarpoq.

– Pilatsinnera ajunngitsumik ingerlavoq, SANA-miut sulilluaqaat. Soorlu ernerma pilatsinnera takugamiuk aamma oqartoq: ajorpallaanngilaq.

Kirsten isumaqarpoq iviangeersinnini eqqarsaatigilluagaasoq, allatummi iliortoqarsinnaanngitsutut isikkoqarpoq.

– Aammami taamani anguterniassaareernikuugama, oqarpoq.

– Aamma iviangimma suliassatik suliarereerpaat. Marluliaatikka milutsereerpakka. Arnalli tigusisarnerat assigiinngeqaaq. Arnat iviangeersinnermik aliasuuteqartut ataqqeqaakka, Kirsten oqarpoq.

Iviangini inuulluaqquaa
Ukiut marluk qaangiummata, iviangimigut pissusissamisoortumik misissortinnermini Kirstenip paasivaa iviangimi illuani cellenik allangorartoqartoq. Tamannali nakorsat ernumaginngilaat, pinerimmi tamaasa tamanna kræftinnguunneq ajormat.

– Taamaakkaluartoq tinusumininnguamik malugisaqarsinnaavunga. Taamaattorli sisamariarlunga misissorteqqaarpunga, nakorsat tinusoq nassaarimmassuk, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirsten Nuummiit Narsamut nuuttussaavoq, nuunnginnerminilu scannertinnissaminik qinnuteqarpoq.

- Nakorsap scanniisup takusinnaavaa tinusoq mikisoq. Taamanilu ingerlaannaq aalajangerpunga Danmarkiliarniarlunga, ivingeralu peertinniarlugu. Iviangera inuulluaqquara. Attuuavara, tamannalu misigivara ajunngitsumik. Qujaffigaara pisunut tamanut, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirstenip ilinniarsimasunik oqaloqateqarnissani pisariaqartinngilaa.

- Ikinngutikka oqaloqatigisarpakka. Aamma iviangeersinnikunik allanik oqaloqateqartarpunga. Oqaloqatissaaleqisanngilanga, Kirsten oqarpoq.

Ullumikkut Kirsten ajunngilaq. Ilaanni iviangini maqaasisarpai, ingammik atisassarsioraangami. Aamma eqqarsaatigisarpaa nappaatip kræftip uteqqissinnaanera.

- Kisianni tamassuma alisutsinneq ajorpaanga. 64-inik ukioqarpunga, utoqqalinersiuteqalernikuullunga, inuuneralu nuannaralugu. Qujasarpunga allanik nappaateqannginnama; scleroseqarnangalu utertuunnginnama. Taamaammat ullumikkut inoorusuppunga, siunissaq ernummatiginagu, Kirsten Larsen Egede oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Bente Juel Nielsenip ajaa iviangimigut kræfteqalermat, Bentep paasisinnaanngilaa sooq iviangikkut kræfteqarneq pillugu paasissutissanik tigoriaannarnik ersittoqannginnersoq.

– Assersuutigalugu naluarput ikiortissarsiorluta sumut saaffiginnissanerluta. Danmarkimi Kræftens bekæmpelse saaffigaara, taakkulu aqqutaa tamaat ikiorpaannga, maannakkullu quppersagaq pillugu ulappuseruttorpugut. Nammineq piumassutsiminnik suleqataasut arlaqarput. Quppersagaq iviangikkut kræftimut tunngasunik paasissutissanik imaqassaaq, aamma nunatsinni ikiortissarsiorusukkaanni sumut saaffiginnissinnaanermik paasissutissanik imaqassalluni. Quppersagaq nalinginnaasumik inuit katersuuffiini pineqarsinnaavoq, kalaallisut qallunaatullu allaqqassalluni, Bente Juel Nielsen oqarpoq.

Ukunani iviangikkut kræfti pillugu paasisaqarnerusinnaavutit aamma:
www.cancer.dk
www.netdoktor.dk
www.hamlet.dk

Ajoraluartumilli nittartakkanik kalaallisut allassimasumik soqanngilaq.

– Kræfteqartut tamarmik Neriuffimmeersunik oqaloqateqarnissamik periarfissaqarput. Tamanna nakorsap kræfteqartumut tusarliinermini oqaatigisassaraa. Kisianni kræfteqartoq nammineq uagutsinnut saaffiginnissaaq, Neriuffiit Kattuffianni siulittaasoq oqarpoq.

Johanne Olsenip, Neriuffinni siulittaasup, kræfteqartut ajunnginnerpaamik pineqarnissaat kissaatigaa.

- Kræfti nappaataavoq erloqinartoq. Taamaammallu Neriuffinniit neriuutigaarput kræfteqartut tamarmik ajunnginnerpaamik pineqartarnissaat. Illuatungaanili aamma napparsimaveqarfinni sulisut suliamik ajunngitsumik ingerlatsinerat marsersinnaanngilarput. Kisiannili qularutiginngilara napparsimaveqarfinni sulisut aamma ajunnginnerpaamik siunertaqarlutik sulisartut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut amerliartorput
Neriuffiit Kattuffiat illoqarfinni tamangajanni immikkortortaqarpoq. Immikkoortortalli ilaatigut saqquminngippallaarnerisa pissutigaat nammineq kajumissutsiminnik sulisut amigaataaneri.

– Soorunami amerlanerusuugutta nukittunerussagaluarpugut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut Neriuffiit aqqutigalugit aningaasanik qinnuteqarsinnaapput. Ukiumullu qinnuteqaatit 50-it missaat agguaanneqartarput.

– Inuup ataatsip 3.000 kronet qinnutigisinnaavai. Aningaasallu taakku inuup taassuma nuannaarutissaanut tunnissaat siunniussaavoq. Tassami ulluinnarmiit artornarsinnaasumit allamut sangulaarnissamut, Johanne Olsen oqarpoq.

Aningaasanik qinnuteqartartut naapertorlugit Neriuffiit malugisinnaavaat kræfteqalersartut amerliartortut.

– Qinnuteqartartut amerliartuinnarput. Ingammik inuit inooriaatsimik pissuteqartumik kræfteqalersimasut, assersuutigalugu puammikkut tingummikkullu kræfteqartut. Nuannaarutigaarpulli ukiuni kingullerni pujortarnerup imigassartornerullu qanoq ajortigisumik kinguneqarsinnaanea sammineqaleraluttuinnarmat, Johanne Olsen oqarpoq.

Immikkoortortat nammineq iliuuseqartassapput
Nuummi ukioq una aallarnerlugu iviangimikkut kræftimik eqqortissimasut qaammammut ataasiarlutik naapeqatigiittalerput, aqqusaakkaminnik avitseqatigiillutik, aammali kræfteqartunut iliuutsit qanoq pitsanngortinnissaannik eqqartuillutik.

– Neriuppunga taamaalluta Naalakkersuisunut siunnersuummik tunniussisinnaajumaarluta, Johanne Olsen oqarpoq. Naapeqatigiittarnerit ingerlalluassappata gruppenik allanik aallartitsisoqassaaq.

Neriuffiit juunimi ataatsimeersuassapput, tassanilu siunissami qanoq iliusissat eqqartorneqassapput.

- Siulittaasutut neriuppunga nunatsinni immikkoortortagut namminneq aamma sumiiffimminni iliuseqartassasut, Johanne Olsen oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen