Liza Tuperna Heinrich, foto: Leiff JosefsenAteq taanna tusartarsimagunarpat, Liza Tuperna Heinrich. Pingasunik meeralik arpalluni timigissallaqqissoq. Massakkut sapaatip akunneranut qulingiluariarluni sungiusarluni arpattarpoq, anguniagaalu tassaavoq; Kalaallit arnat nalunaaquttap akunneri pingasut inorlugit marathonersinnaasut siullersaat.

– Siullermik ivianngequtini angissuseq F atortaraluarpara, maannali Aluunniit angivallaalerpoq. Tamannali tassatuaavoq arpattalernerma ajoqutituaa, Liza iviangini pillugit oqarpoq, taama oqarnermigut pivaa arpattartuugaanni timersuummut naleqquttunik iviangequteqarnissap qanoq pingaaruteqartiginera.

– Nammagilluakkanik iviangequteqanngikkaanni iviangit qasukkarlutik nivingalersinnaapput. Aammami arpatsilluni iviangit qummut ammullu nikeqattaartut assut iluaattarput, Liza illarluni oqarpoq.

Liza timigissarluartartutut (supermotionistitut) imminut taasarpoq. Timigissartarnini assut pingaartippaa, taamaattumik immikkut siunnersorteqarluni sapaatip akunneranut 6-9-riarluni arpattarpoq.

– Ilumut - taamak sungiusartartigigaluarlunga ilaquttakka suliffigalu paarilluarsinnaavakka. Kisianni inoqatikka ilagalugit nuannisartarneq piffissaqarfigivallaanngilara. Aammami ajunngilaq, namminermi taama inuunissara qinerpara, Liza oqarpoq.

”Kanngussannappoq”
Liza meeraagallarami nukappiararpaluttuuvoq. Timersuutit arlariit soqutigalugit ingerlappai. Malugaali oqilasuujulluni – tassami pualakullaanerpaartaagaluarluni oqilanerpaartaajuaannarpoq. Kisianni piffissangaatsiarsuaq qaangiummat aatsaat arpanneq ilumoorullugu sammisarilerpaa.

2002-mi halvmaratoni siulleq arpappaa – aappaaguani Arctic Circle Racernissani anguniarlugu. Juullimi Lizap sisoraatit ujakkaarutit tunissutisiassatut kissaatigai, tunissutisiaralugillu. Qaammatit pingasut qaangiummata GM-imi peqataavoq, assullu tanngassimaarluni ernerminut sianerpoq ”kanngussammik” angusaqarsimanini unnersiutigalugu.

– Ernera qitutsingajappoq, ajoqersuuppangalu ”kanngussak”- toqarneq ajortoq. Kisianni bronzennattoqartartoq, Liza oqaluttuarpoq.

Upernariarmat arpalluni sungiusartalerpoq, qaammatillu marluk qaangiummata affarmik maratonernermut ilaaniarluni nalunaarpoq, taamanilu normu 3-nngorpoq.

– Taamanikkut qiimmaallaqaanga nuannarilerlugulu. Eqqarsarpunga ”qaammatit marluinnaat sungiusarnikuulluunga normu 3-nngorsinnaaguma, sunamita angusinnaavara?”, Liza oqaluttuarpoq. Immikkut aaqqissuutinngikkaluarlugu arpalluni sungiusartarnini ingerlatiinnarpaa. Arpannerlu pillugu allaaserisat assut soqutigalugit atuartarpai, taamaalillunilu paasivaa suli oqilanerulissaguni aaqqissuussaasumik sungiusartariaqarluni. 2004-milu sungiusarnissaminut programmimik pissarsivoq.

Ukioq 2006 tassa aallartiffik ”ukioq 0”
Siullerpaamik maratoneqataagami assut pakatsisimavoq. Tassa taamani 2004-mi. Taamani nr. 4-inngoraluarpoq – arpanneq naallugu peqataasinnaanini assut nuannaarutigaa, kisianni ilimagisaminit angusalunneruvoq, tassa imminut piumaffigisaminit angusalunneruvoq, tamannalu pakatsissutigeqaa.

Liza Tuperna Heinrich, foto: Leiff Josefsen– Tassami imminut piumaffigivallaarluni taamaattoqarsinnaavoq. Qujanartumik nakkaannartartuunngilanga, uteriitsuuvunga Liza oqarpoq. Ullumikkut Lizap sisoraatinik ujakkaarneq aamma nukittorsartarneq taamaatippai, arpannerlu kisiat ingerlatilerlugu.

– Maj 2006 taasarpara ”Ukioq 0”. Taamanimi arpannermut nammineq sungiusaasortaarpunga – tassa Allan Zachariasen – taassumalu sapaatip akunneri tamaasa sungiusarninnut najoqqutassannik nassittarpaanga, taannalu malittussaavara. Taamaattumik ullumikkut sapaatip akunneranut qulingiluariarlunga sungiusartarpunga – sapaatip akunneri allat arfinileriartarpunga, Liza oqaluttuarpoq.

Taama sakkortutigisumik malittarisassaqarluni sungiusartaraluarluni meeqqanut pingasunut kisimiittutut anaanaalluartoqarsinnaavoq.

– Meeqqakka sapaatip akunnera allortarlugu ataataminniittarput,uanniikkaangatalu arpattarnera aaqqissuuttarpara meeqqannut ajoqutaatinnagu. Sapinngisamik ullaaralaakkut itinnginnerini arpattarpunga. Ilaanni unnukkut sinilereeraangata. Angajullersaat mobileqarami nukarlersaq itertussanngoraangat sianerfigisinnaavaanga. Taama sakkortutigisumik malittarisasaqarlunga sungiusartarama inoqatima akornanneeqataanissara soorunami killeqarnerulerpoq. Tamannalu uanga ajorinngilara, namminermi qinigaraara, Liza oqaluttuarpoq.

Timigissartarneq nuannaalersitsisarpoq - killilimmik
Timersornerup ”pavaniilersitsisinnaara” Lizap nalunngilluarpaa.

– Taamaappormi aallarterlaanut aamma sungiusarnermik sungiusimasaqarluartunut. Arpatsilluni pilluarnermik misigisarneq, isigaqarnerup malunnarunnaartarnera, tassa misigisaq naleqanngitsoq. Tassami sapaatip akunneranut qulingiluariarlunga sungiusartarpunga, immaqami uanga eqqanniittuulluni nuannertuaannanngilaq, aammami uangaalluni taamak akulikitsigisumik sungiusartariaqarneq nuannersuinnaanngilaq – kisianni arpareernerup kingorna misigissutsip nuannernera taannaajuartarpoq, Liza oqarpoq. Timigissarneq inummut qiimmatsitsisarpoq, inullu imminut iluarinerulersarluni, tamanna Lizap uppernarsarsinnaanerarpaa.

– Nukissaqarnerulersitsisarpoq, ulluinnarnilu naammassisat mersernarunnaartarput. Aamma inuup imminut tatigineranut naleqarluartutullu misigineranut iluaqutaavoq, angusaqartarnermi inummut nuannaajallaataasarpoq, Liza oqarpoq. Lizap anguniagaata tullia tassaavoq aasaru Island Gamesini 10.000 meterinik arpaqataanermi angusilluartunut præmiasisunut ilaanissaq.

– Soorunami aamma Kalaallit Nunaanni maratonernermi nunatsinni rekordiliisup Elisa Laura Agtagkat-ip qaangernissaa anguniagaraara. Aammattaaq ukiut marlussuit qaangiuppata kalaalit arnartaasa akornanni siullersaallunga nalunaaquttap akunneri pingasut ataallugit maratonersinnaanissara anguniagaraara, Liza oqarpoq.

Lizap siunnersuutai.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josenfsen

Anguniagaqartarit. Sunaluunniit anguniarneqarsinnaavoq, soorlu nalunaaquttap akunnerata affaa uninnani arpassinnaaneq imaluunniit qasujaallisarnerup qaffassarnissaa. Suna pissutigalugu arpattarluni nalunngikkaanni arpannissaq oqinnerulersarpoq – taamaaliunngikkaannimi arpannissaq avaanngunarsinnaavoq.

Arpareeraangavit imminut nersualaartarit. Imminut nersualaarneq tassaasinnaavoq imminut oqarfigineq ”tassa iluatsippanaasiit”, aamma imminut arlaannik tunilaartarsinnaavutit. Tamanna nukissaqarnerulersitsillunilu qiimmaallannartarpoq. Pingaartumik aallarterlaajulluni nikalloqqajaanarsinnaavoq – tassami ullut 14-it siulliit arpanneq imaannaanngitsuuvoq.

Arpaqateqartarit. Arpanneq timersorneruvoq kiserliornartoq, taamaattumik ikinngutinnik arpaqateqartarit. Nuummi arpattartut klubbiat NAAPE unnukkut tamanut ammasumik arpatsitsisarpoq. Arpaqateqartarnissannut periarfissatit misissukkit.
OBS! Arpattartut klubbii tassaanngillat ”oqilasuut” klubbii – Tamanut ammapput.

Unammisunut peqataasarit. Normulerluni arpaqataaneq immikkut misigisaqarfiusarpoq – aamma eqqaamassavat ”oqilasuuinnaat” kisimik unammeqataasanngillat.

Aallaqqaataani ingasattajaarnaveersaarit. Aallarterlaat ingasanniarsarinerat ajoqusernermik imaluunniit qasulernermik kinguneqarsinnaavoq. Tamakkulu unittoornermik kinguneqarsinnaapput. Sapaatip akunneranut pingasoriarluni, tassa ulloq allortarlugu arpattarneq aallartiffiussaaq. Arpakkaangatta timerput nungusartarparput uippakajaartillugu, taamaattumik ulloq allortarlunu arpattarneq pitsaaneruvoq, timi inerisaqqinnissaminut periarfissaqarniassammat. Qanoq sivisutigisumik arpannissaq inuup nammineq aalajangigassaraa, aallaqqaataani 20-30 minuttit inassutiginarnerupput – imaassinnaavormi arpaannavinnak pisullattaarnissat pisariaqartikkit.

Pitsaasunik illit arpariaasinnut naleqquttunik kamippattaarit. Timersornermut atortunik pisiniarfimmi apeqqutigiuk kamippaat sorliit ilinnut naleqquttuunersut. Nutaanngitsunik arpaatigisartakkannik peqaruit nassarigit, taava qanoq arpariaaseqarnersutit takusinnaassavaat. Imaanngilaq akisunerit pitsaanerpaajuaannartut.

Arpaassummik pitsammik iviangequtitaarit. Taamaasiunngikkuit iviangitit nivingaannalersinnaapput. Naleqqutinngitsumik iviangequteqarluni arpanneq iluaappoq, annernarsinnaavoq aamma ivianginnut mulinnullu ajoqutaasinnaavoq, tamannalu ippinnartarpoq.

Pitsaasunik aamma arpannermut naleqquttunik atisartaarnissaq aamma pingaaruteqarpoq. Soorunami atisat suulluunniit arpaatigineqarsinnaapput, kisianni annoraamerngit ”bomuld” aallernermik milluaasarput oqimaallisarlutillu. Atisat aallernermik milluaasinnaasut arpattartunut immikkut naleqqussakkat pitsaanerpaapput.

Qaanninittaruit qaanninittarfiit arpalertinnak vasilinimik tanittassavat.

Nalunaaquttap akunnera sinnerlugu arpassaguit imigassannik nukkannartumik nassartarit.

Nerisaqarnerit killilersorpallaassanngilat. Arpattaleruit peqqinnartunik nererusunnerit nammineq qaffassaaq.

Meeraqaruit timersuut pisariitsoq qineruk. Piffissami aalajangersimasumi sungiusartarnissamik pisariaqartitsinngitsoq. Sukkulluunniit arpannissat illit nammineq aalajangersinnaavat.

”Arpanneq soorlumi iikkamut aportaqattaarneq. Naammassigaanni misigisaq nuannersuusarpoq”, taama allassimasoqarpoq atuakkami Allan Zachariasen-ip atuakkiaani :”Løberens ABZ”-mi, taassumalu atuarnissaa Lizap assut inassutigaa: – Quianartut ilungersunartullu atorlugit torrallatamik atuakkiaavoq.

”Unammilluni timersortartoq ajugaarusuttoq 100 meteri arpattarpoq. Inuunermik paasinnikkusuttoq maratonertarpoq.”
– Emil Zatopek – OL mester, 1952.
Issuaaneq taanna nuannareqaara. Maratonertarnermi soorlu inuuneq – ilaanni nuannertarpoq ilaannilu nuanniittarluni. Tassami ilaanni nakkaqanerit qaangeruminaatsutut isikkoqarsinnaasarput, qaangeraannili ajugaaneq annerpaaq pisarpoq. Oqariartuut taanna nunatsinnut tulluartippara, inuit pilluaallutik inuunerminnik kipititsiinnartartut amerlasuut nalaattaratsigit. Qanorluunniit annaffissaqarpugut, qaamaneq takkuttarpoq – naak ungasippalukkaluarluni. Imaassinnaavoq qaamanerup nassaarinissaanut aqqut takisoq, paarngorfiusoq. Ilaannilu ikiortissarsiortariaqartarpugut allatut ajornavikkaangat. Qaamanerli nanigaanni taassumanngaanniit aneqqinnissaq ungasittarpoq, Liza oqarpoq.

Liza Tuperna Heinrich