Meeraallutik sumiginnagaasarsimasut qanoq ittuuppat?

Kikkunuku taamatut alliartorsimasut?

Arnat sapiitsut marluk ARNANUT-ni saqqummerput meeraanerminnilu atugarisimasatik oqimaatsut oqaluttuaraat, meeraanermimi atukkat inersimasunngornermi imaasiallaannaq katanneqarsinnaanngillat. Arnat taakku meeraanerminni atugarliorsimagaluarlutik angajoqqaatik malinnagit namminneq allanngortitsisinnaasimapput. Angajoqqaamik maligassiuipilunneri qanoq iliornikkut qaangerniarsimaneraat ARNANUT-ni normumi uani pingaarnersatut sammivarput.

Tassaapput inuit qunusuitsut: Katrine aamma Paninnguaq.

• Sumiginnagaasarnerit sisamat asigiinngitsut makkuupput: Misigissutsikkut sumiginnagaaneq, timikkut pisariaqartitanik sumiginnagaaneq, annersarneqartarneq aamma kinguaassiuutitigut atornerlunneqarneq.

• Isumaqartoqartarpoq angajoqqaat imminnut anner sartarnerat sumiginnaanerunngitsoq. Kisianni tassaa voq meeqqamut annertuumik sumiginnaaneq. Anga joqqaat aappaat unatarneqartarpat meeqqat isu maqartarput tassa taanna pisariaqartingaagar tik annaasussanngorlugu. Annersaasarneq aamma meeqqap naleqassutsimik misigissusaanut annertuu mik sunniuteqartarpoq.

• Misigissutsikkut sumiginnaasarneq aamma qarsu pinneqarlunilu suunngitsutut isiginiarneqartarpoq. Paasisalli naapertorlugit ajornerpaamik sunniute qartarpoq.

Paasisaqarfik: MIPI

Ilaqutariit pilluartut Larsen Lennert. Saamerlerniit: Amalie, sarliartuuvoq Ulla, Gerth, Katrine aamma Helene

Aqqa: Katrine Larsen Lennert
Ukiui: 34 år
Najugaqarfia: Sisimiut
Uia: Gerth Dahl Lennert
Meerai: Helene 18-nik, Ulla 13-nik aamma Amalie 2-nik ukiullit
Ilinniarsimasaa: Perorsaasoq /Socialpædagog
Atorfia:
Meeqqerivimmi »Nuniaffik«-mi pisortaq aamma kommunalbestyrelsemi IA sinnerlugu ilaasortaq 2001- 2005. Maajimi qinigaaqqippoq.

Katrine Larsen Lennertip meeraanera ulluni makkunani tusarsaasunut – tassa sumiginnagaallutik alliartortunut - assinguvoq. Namminerlu isumaqarpoq meeraanini pitsaanerusimasinnaagaluartoq inersimasut, ilinniartitsisut pisortalluunniit arlaat akuliussimasuugaluarpata. Katrine qatanngutaalu arfinillit aamma inuiaqatigiinnit sumiginnarneqarsimapput. Meeraanermini sumiginnagaasimagaluarluni maanna inersimasutut ilaquttanilu peqqissumik inooqataapput. Qanga pisimasut qaangersimavai angajoqqaanilu isumakkeerfigalugit.

– Mikisuunerma nalaani angajoqqaakka ilaanni imertarput kisianni arfinilinnik ukioqalernerma tungaanut ingasanngitsumik. Anaanatta isumagilluarpaatigut. Kisianni aqqaluama 1977-imi toqunerata kingorna suut tamarmik allanngorput, Katrine Larsen Lennert oqaluttuarluni aallartippoq.

Ikiorti
Sisimiuni alliartornermini angerlarsimaffimminni pisimasut pillugit ammalluinnarluni oqaluttuarpoq. Taamaattuaannarsimanngilarli, aatsaammi psykolog Inuk Bourup-Nielsen oqaloqatigisareeramiuk tamakkua ammassumik oqaluuserisinnaalerpai.

– Ukiut tallimat matuma siornatigut sumiginnaasarneq pillugu Knud Rasmussenip Højskoleani isumasioqatigiittoqarnerani ilaavunga. Inuk taamanikkut ilinniarnerminut atatillugu suliaqarpoq aperaangalu peqataasinnaanersunga. Akivara aatsaat ilunni kamassuarmik peqarnera peerniarlugu ikiorsinnaappanga ilaajumallunga. Taamanikkut assut atugarliorpunga, angajoqqaamalu maligassiunipalaavat qimanniartaraluarpara saperlungali.

– Qujanaqaarmi taamani Inuk naapissimagakku, ilumummi ilaqutariinnerput annaappaa, Katrine Larsen Lennert oqaluttuarpoq. Katrinep Gerth Dahl Lennert ukiuni 19-ini aapparivaa ukiullu qulit matuma siornatigut katipput, maannakkullu pingasunik qitornaqarlutik.

– Maannakkut eqqarsaatigigaangakku takusinnaavara meeraaninni angajoqqaama inooriaasaat uanga nammineq ilaqutartaarama maliinnarlugu aallartikka¬uarsimallunga. Ilunniippormi kamannersuaq, timikkullu annersaasanngikkaluarlunga oqaatsikkut annersaasarpunga. Eqqanniittut tamaasa naalagarsiortitaraakka – ninngartoorsuullungalu. Uiga meeqqaakkalu nuanniilliortittaqaakka, naggataatigullu mianernangaarama tamarmik tatisimaneqartutut pissusilersulerput. Iluareqqusaartarput isumalunnginniassagama, Katrine nassuiaavoq.

Kamanneq toqqortigaq
Inuk oqaloqatigisalerakku paasiartulerpara kamassuaq pigisara sumit aallaaveqarnersoq.

– Taamani aqqaluara toqummat angajoqqaakka imminnut mattupput aliasuuteqarnertillu suliarisimanngisaannarlugu. Ullut tamangajalluinnaasa annertuumik imertalerput, imernerillu tamangajaasa ataataga nakuusertarpoq aamma uagutsinnut. Tusartuartarparput »meeqqat naalaanngitsut naveersittarput/ Meeqqat naveersittariaqarput naalattuuniassagamik«, kisianni paasinngisaannarpara sooq aamma unatartittassanersugut. Naalattorujussuuvugummi annilaanganermik. Alliartornera tamaat immitsinnut paarivugut angajoqqaatta sumiginnarmatigut, Katrine oqaluttuarpoq.

– Inersimasunngorama angajoqqaannut kamannera ningarnermut sangutiinnarsimavara. Ullumikkut qujasaqaanga uima qimassimanngimmanga naak ninngartunersuarmik atugarliortittarsimagaluarinni. Sooq taama naammagittartigisimasoq aperigaanganni akisarpaanga; asagakkit!

Ilaqutariittut katsorsartinnq
Katrine Larsen Lennert ukiorpassuarni imminut suliarisariaqarsimavoq inuttut ilivit sutut misigissuseqalerneq anguni arlugu. Inuup naapinnerata kingorna imminut suliarilerpoq, tassanilu aallartinneqartoq »Qaqiffik«-mik 2003-mi ilaqutariit katsorsartinneqarneranni suli sakkortunerulerpoq.

– Qatanngutiga arnaq imerajuttutut katsorsartereermat qatanngutigiiusugut ilaqutariittut katsorsartinnissamut neqeroorfigineqarpugut. Neqeroorut uanga qujaruppara, allalli piumanngillat.

– Tassaniitillunga paasivara imerajut tuunngikkaluarlunga imerajuttutut pissusilersortarlunga. 22-nik ukioqarlunga immiaarartorngaarpunga, nakkutigaluguli imertarpunga. Inuusunnerali tamaat imigassaq uumigisaraara angerlarsimaffitsinnilu imigassaq inerteqqutaavoq. Meeqqaakka pu-tumasunik isigisaqassanngillat. Ataasinngu amik nerrivimmut ilisisoqarpat kamattaqaanga, Katrine oqarpoq.

– Imigassamik atornerluisuunngikkaluarlunga angajoqqaama putumallutik pissusi lersortarnerattut iliortarsimavunga. Tamanna paasillugu assut annilaarnarpoq. Sumiginnaanermut imigassaq pisuusimanngilaq, inuilli aliasuuteqartut imigassartornermik saperaluarlutik imertartut meeqqaminnut imminnullu naalliutsitsisarput, Katrine nassuiaavoq.

Inuiaqatigiit sumiginnaapput
Meeqqap timikkut misigissutsikkullu sumiginnarneqartartup qanoq misigisarnera Katrine Larsen Lennertip nammineq nalunngeqaa. Paasisinnaanngilaalu meeraanermi nalaani ataasinnguamilluunniit qanoq iliuuseqartoqarsimannginnera.

– Angerlarsimaffitsinni atugarliornerput illoqarfimmiut tamarmik nalunngilaat, kisianni qisuariartoqanngilaq. Sumiginnarneqarnerput maluginngitsoorneqarsinnaanngilaq. Eqqarsaatigisaqaara taamani ikiorneqarsimasuugutta taava inuunera qanoq ingerlasimassagaluarnersoq. Nukara 2001-mi imminorpoq. Taassuma sumigin narneqarnini qaanginngisaannarpaa. Ne riuutaarussimanermini inuunerminik inger latseqqissinnaanermik arlaatigut neriuutaa-sinnaasumik nassaarsinnaasimannginnera alianaraluaqaaq, Katrine anersaaruluppoq.

– Taamaattumik meeqqat sumiginnar neqartuartartut qanoq iliuuseqarfigisaria qarnerat pisariaqarluinnarpoq. Meeqqat taamak atugaqartut inersimasunngoraa ngamik ajornartorsiuteqartaqaat. Meeraa nerminni sumiginnarneqarsimasut isumaginnilluarsinnaaneq sunaanersoq naluaat. Ilaasali ajornartorsiutitik qaangersinnaavaat, qaangiiniarnerli aamma ajornakusooqaaq, Katrine oqarpoq.

Allanngortitsisinnaasuuvoq
Meraanerminni sumiginnarneqarsimasut amerlanersaasa angajoqqaatik maliinnartarpaat, ilaalli allanngortitsisinnaasarput, Katrinelu allanngortitsisinnaasunut asser suutaalluarpoq. Inuiaqatigiit akornanni inissisimanini allanngortissinnaasimavaa. Ilinniakkaminik naammassinnissinnaasimavoq massakkullu atorfeqarpoq piginnaaneqarfigilluakkaminik aamma paarilluakkami nik. Uiminit ikinngutiminillu ikiorluarneqar simavoq, taakkulu maanna nuannersumik inooqatigai meeqqaminullu anaanaalluarluni. Tassa meeraanermini atukkani maliinnarnagit allanngortitsinnaasimavoq.

– Ajornartorsiutima qaangerniarnissaannut piumassuseqarlunga nukissaqarsimanera qujamasuutigisaqaara, Katrine oqarpoq.

– Nukissannik sumit pissarsimanerlunga naluara. Arnalli marluk eqqaamalluarpakka. Suut tamarmik sussaajunnaaraangata arnaq utoqqaq pulaartarpara, tassa niileraangamalu toqqissisarpunga. Taanna aanattut qummut isigaara. Aamma børnehaveklassemi ilinniartitsisorput nuannaraara nuannaartoralugulu, eqqaamavara eqqarsartarlunga: Uanga taassumatulli ilissaanga. Tassa taakku maligassatut isigisarpakka, Katrine oqaluttuarpoq.

– Maanna imminut tatigineruleqaanga, angajoqqaakka isumakkeerfigaakka imminullu nuannarinerulerama ilaquttannut eqqissimanarnerusumik pissusilersortaler punga, pingaartumik uinnut meeqqannullu. Ullumikkut peqqissutut inuuninnut taakku qutsavissaraakka, Katrine Larsen Lennert naggasiivoq.

All.: Inga Dóra G. Markussen
Ass.: Carsten Lind, Lind Foto

Qaqiffimmi imerajuttut katsorsarneqartarput, ilaqutariit pikkorissartinneqartarput aamma katsorsartereernerup kingorna katsorsarteqqinnerit ingerlanneqartarput Minnesota model aallaavigalugu:

Qaqiffik pillugu kommuninni paasiniaasinnaavutit imalluunniit ukuninnga paasissutissanik pissarsisinnaavutit:

Nuuk:
Qaqiffik/Frederiksberg Centeret
Sanavej 5
Box 1611
3900 Nuuk
Tlf.nr. 32 68 11
mail: qaqiffik @ greennet . gl

Ilulissat:
Qaqiffik/Frederiksberg Centeret
Sermermiut B 159. agg. 21
Box 135
3952 Ilulissat
Tlf.nr. 94 22 60
mail: alkbeh @ greennet . gl

Paninnguaq Abelsen allakaatitsivimmmi. Aallakaatitap Inuusuttut Akisunnerat-a ingerlanerani inuusuttut namminneq atukkatik pillugit allagaat atuartarpai. Inuusuttut Akisunnerata ingerlanneqarnera, ukioq kingulleq aallarteqqaarmat Foreningen Grønlandske Børn KNR-illu suleqatigiillutik aallakaatitassiarivaat, massakkullu ukiumi nutaaminngaanniit Paarisap KNR-illu suleqatigiillutik aallakaatitassiaralugu.

Aqqa: Paninnguaq Abelsen
Ukiui: 26 år
Meerai: Victoria 4-nik aamma Nicklas 2-nik ukiullit
Sumiiffia: Nuuk
Uia: Nuka Pele Abelsen
Atorfia: »Inuusuttut Akisunnerat«-ni aallakaatitsisartoq aaqqissuuseqataasartorlu aamma KNR-mi aallakaatitassiortartoq.

Paninnguaq Abelsen 26-nik ukiulik imerajuttunik angajoqqaaqarluni alliartorpoq.

Radiokkut allakaatittagaq Inuusuttut Akisunnerat qanittukkut aallarteqqippoq. Aallakaatitaami tassani inuusuttut eqqarsaatersuutitik tamanut saqqumiuttarpaat. Aallakaatitsivimmiittarpoq arnaq nipigissoq Paninnguaq Abelsen, eqqissivillunilu inuusuttut saqqummiukkumasaat assigiinngitsorpassuit atuartarpai makkununnga tunngasut; politikki, imminortarneq, meeqqanik atornerluisarneq ajortorsiutillu allarpassuit. Amerlanerilli naluaat Paninnguaq Abelsenip ajornartorsiutit saqqummiunneqartartut amerlanersaat nammineq inuunnermini aqqusaarsimammagit inuusuttullu ikioqqullutik saqqummiussaat ilisarisinnaasarlugit.

Angajoqqaat imerajuttut
Paninnguaq Abelsenip alliartorfiani imigassaq pingaartitaasimavoq. Arfineq marlunnik ukioqarlernermi kingorna pingasunik tulleriiaaginnartunik nukartaarpoq, taamaasillunilu suli mikisuulluni annertuumik akisussaaffeqalerpoq. Angajoqqaammi akisussaaffitik naammassisinnaanngikkaangatigit meeqqat piaarpallaamik akisussaasunngortarput.

– Angajoqqaakka imertillugit uanga illulerillungalu nukkakka isumagisarpakka. Toqqissisimananngitsumik angerlarsimaffeqarlunga alliartorpunga, ilaannikkullu nakuusertoqartarnera misigisarpara. Soorunami meeraanera nuanniitsuinnaanngilaq, qujanartumimmi aanaaqarlungalu aataaqarpunga, taakkulu toqqissisimanermik tunisarpaannga, Paninnguaq Abelsen oqaluttuarpoq.

Inuusuttunngorami meeraanermini qanoq alliartorfeqarsimanini eqqarsaatigingaartarsimanngilaa, nalunngiinnarpaali pitsaanerpaamik alliartorfeqarsimanani. Aatsaat 21–nik ukioqarluni meerartaarnermi kingorna paasivaa ajornartorsiutini imerajuttut akornanni alliartorsimanerminik pissuteqartut.

– Anaananngorluni nuanneqaaq, kisiannili imminut tatiginngilanga qunutullungalu. Panissaama tigumiarnissaa asannittumillu isumagilluarnissaa ajornartorsiutigaara. Ullut arlaanni tallimat missaannik qaammateqartoq pinnguaqatigitillugu qanoq naalliutsiginera paasilerpara. Oqartoorpungami »Nukannguara« meeraagallarattami nukkakka taamak taasarakkit. Taamanikkut paasivara qamuuna ajornartorsiuteqarlunga, Paninnguaq Abelsen oqarpoq.

Imerajuttut meeraat piaarpallaamik inersimasunngortoq
Naalliuutini, anaanatullu imminut naammaginnginnini aamma misigissutsimigut ajornartorsiuteqarnini pillugit illooqqani oqaloqatigaa. Siornatigut tamakku kimulluunniit oqaluttuarisimanngilai.

– Illooqqama ingerlaannaq ikiortissarsioqquaanga oqaluttuuppaangalu imerajuttut ilaqutaat »Qaqiffik«-mi katsorsarneqarsinnaasut.

Taamanikkummi isumaqarpunga imerajuttut kisimik katsorsarneqartartut, uangalu nammineq imerajuttuunnginnama Qaqiffimmi ikiorneqarsinnaanera uppererpianngilara. Taamaakkaluartoq Qaqiffimmukarpunga tassanilu sulisut ilaat oqaloqatigalugu. Taassuma inersuuppaanga ilaqutatut katsorsarneqalersinnanga naapeqatigiittartunut ACA-nik taaneqartartunut ilannguteqqullunga. (Imerajuttunik angajoqqaaqarsimasut imminnut ikioqatigiittartut). ACA-kkunni ataatsimeeqataaqqaarnera puigunngisaannarpara, Paninnguaq oqaluttuarpoq.

- Ammalortunngorluta issiarrappugut imerajuttunillu angajoqqaaqarlutik alliartorsimasut ilisarnaataat atuarlutigit. (Ilisarnaatit immikkut allaaserineqarneri atuakkit, aaq.). Tamangajammik ilisarnangaarmata assut annilaarpunga. Peqataasullu qanoq misigisimanerlutik oqaluttualermata sapilerpunga. Taakkutorluinnaq atugaqarsimanera paasilerlugu artorsaqaanga, Paninnguaq oqaluttuarpoq.

Meeraaraq inersimasutut timilik
Paninnguaq taamani aalajangerpoq ilaquttatut katsorsartereeruni aatsaat ACA-kkunnukaqqinniarluni. Ullullu tallimat katsorsartippoq.

– Taamani isumaqarama ullut tallimat katsorsartereeruma suut tamarmik iluarsissimassasut, tamaattoqanngilarli – akerlianilli ajornartorsiornerulerpunga. Ulloq siulleq imerajuttuuneq qanorlu ilaqutariinnut sunniuteqartarnera pillugu oqaluttuunneqarpugut. Tamatuma kingorna tamatta immikkut nammineq qanoq atugaqarsimanigut misigisaqarsimanigullu sivisuumik oqaloqatigiissutigaagut.

– Uanga misigissususeqanngitsutut imaqanngitsutullu misigaanga. Meeraaninni pisimasut qanorlu misigisimanera ammassumik oqaluuserissallugit saperpara. Taamaasioqqaarnissara artornaqaaq, kiinarpaqartuarsimavungami. Katsorsartinnerup ingerlanerani paasilerpara misigissutsikkut peroriartornera meeraaninni unissimassoq – tassa uanga inersimasumik timeqarpunga ilukkulli misigissutsikkut suli meeraallunga.

– Taamanikkut nukkannut akissussaalernera pissutigalugu ilikkarsimavara uannut eqqarsaatiginanga allat eqqarsaatigisariaqarlugit. Allanut iluareqqusaartunngorsimavunga. Allatut ajornaqaaq uanga imminut akuerinissara, imminut nuannarilernissara imminullu pingaartinnerulernissara ilinniartaraqarpara.

Ingerlaqqinneq
Ullut tallimat ilaquttatut katsorsartinneq naammassimmat imminut tatiginnginnera suli ingasasseriarsimavoq.
– Ilaquttatut katsorsartereerama assut pakatsivunga meeraaninni misigissutsikkut ajoquserneqarsimanera naalliuutikkalu qaangiutinngimmata. Imminut nassaarisariaqalerpunga, misigisimavungali imminut tatiginnginnera suli annertunerulersoq, Paninnguaq oqaluttuarpoq.

Aalajangerporli ileqqutoqqaminut utiinnarumanani. Iluareqqusaarneq allanillu pingaartitsineruneq qaangerniarniarlugit qanoq iliuuseqassalluni aalajangerpoq.

– Internettemi ujarlertalerpunga imerajuttut akornanni peroriartortut pillugit aallasserisat pissarsiariniarlugit. Qanoq iliorluni imminut tatigilersinnaaneq aamma imminut nuannarilersinnaaneq pillugit atuakkiat atuartalerpakka. Meeraaninni pisimasut suliarinissaat qaangernissaallu pingaaruteqarpoq massakkut inersimasutut, anaanatut nuliatullu inissisimanera nassaarissagukku. Pingaarnerpaatullu sungiusartariaqarsimavara anaanama ataatassamalu isumakkeerfiginissaat, Paninnguaq nassuiaavoq.

Ullumikkut Paninnguup meeraanermini aqqusaartakkani nuanniitsut qaangersimalerpai. Katsorsartittarnermi nalaani naammatsilluni oqaluuserisareersimavai.

– Qaangiisutut misigisimalerama allat uattulli aqqusaagaqarsimasut ikiorniartalerpakka: Arlaleriarlungali imminut unitsittarpunga imminullu eqqaasittarlunga nukikka siullerpaamik uannut atortariaqarakkit allanik ”annaassinialertinnanga”.

– Nammineq anguniakkakka angorusupakka, nalunngilaralu naammagittarlunga arriitsunnguamik angujartuaartariaqarlugit. Misigissutsinnik malussarissinissara ilikkariartuaarpara, sulilu imminut suliarisariaqarpunga meeraq ilunni allisiitsoq inersimasunngortinniarlugu, angujartuaarlugulu misigivunga, Paninnguaq Abelsen naggasiivoq.

Paninnguaq Abelsenip allanut imerajuttut akornanni peroriartorsimasunut siunnersuutai:

  • Ajornartorsiutitit pillugit inummik tatigisannik oqaloqateqartarit.
  • Imminut pisuutissanngilatit – akisussaassuseqarlutit ikiortissarsiortarit.
  • Qallunaatut atuarsinnaaguit atuakkat uku atuakkit: Voksne børn af alkoholikere imaluunniit Helbred dit liv
  • Illoqarfinni naapeqatigiittartut ACA-kkut ornittalikkit. Ajornartorsiutitillu pillugit oqaloqateqartarnissat anguniarlugu periarfissanik allanik ujarlerit.

All.: Inga Dora G. Markussen
Ass.: Knud Josefsen

ACA tuluttut oqaatsit uku naalisarneraat: Adult Children Anomymous – qallunaatut: Anonyme Voksne Børn. Tassa inersimasut meeraanerminni imerajuttut akornanni imaluunniit ilaqutariinne toqqissisimanngitsuni alliartorsimasut naapittarfiat. ACA-kkunni naapeqatigiittarpugut inuunitsinni atorsimasagut oqaloqatigiissutigiartorlugit nutaamillu inooriaaseqalernissamut ilinniariartorluta. Taamatut ataatsimoorfeqaratta kiserliorunnaartutut misigisarpugut inuunitsinnilu anniaatitta qaangersinnaanissaannut neriuuteqalersarluta.

Alliartornitsinni amerlanerpaasugut ileqqut makku ilikkarsimavagut:
1. Oqalussanngilatit
2. Kinaluunniit tatigissanngilat
3. Migissutsitit toqqukkit

ACA-kkunni naapikkaangatta ileqqut taakku qaangerniarnersaat sungiusartarparput. Meeraanitsinni pisimasut saqqummiuttarpagut massakkullu susoqarnera oqaloqatigiissutigisarlugu.
Misigissutsit misigisimanngisaannakkagut aqqusaartarpagut, ullumikkullu misigissutsigut attaveqarfigilersarlugit.
Tatiginnissinnaaneq ilikkariartortarparput nalunnginnatsigu ataatsimeeqatitta oqaluttuagut allanut ingerlateqqinnavianngikkaat aamma misigissutsigut ataqqivaat paasisinnaallugillu. ACA-kkuni ataatsimeeqataasarput inersimasut inuunerminni ingerlaqqikkusuttut, kisianni nammineerlutik ingerlariaqqissinnaajunnaarsimasut.
Paasisaqarfik: www.aca-danmark.dk

ACA pillugu annertunerusumik paasisaqarusukkuit una alakkaruk: www.aca-danmark.dk

All.: Inge Dora G. Markussen

Atugarliortitaalluni alliartorsimagaluarluni inersimasutut nukittuutut pitsaasumik inuusoqarsinnaavoq, Inuk Bourup-Nielsen oqarpoq.

Aqqa: Inuk Bourup-Nielsen
Atorfia: Psykolog,Pædagogisk- Psykologisk Rådgivning, PPR Nuup Kommuneani
Sumiginnagaallutik alliartorsimasut inersimasunngorlutik inuunerminnik allarngortitsisinnaasut imigassamillu atornerluisarneq pillugit psykologitut ilinniarnermini soraarummeerutigisimavai.

Inuit ilai naak meeraanerminni sumiginnagaallutilluuunniit, atornerlunneqarlutilluunniit atugarliortitaasarsimagaluartik inuunerminnik ingerlatsilluarsinnaapput. Inersimasutut naleqarluartumik nukittullutik inuusinnaapput. Meeraanerminni tarnimikkut ikilerneqarnertik qaangersinnaasarpaat.

Inuk Bourup-Nielsenip psykologitut sulinermini inersimasut meeraanerminni atugarliortitaasimasut inersimasutulli ajornartorsiutiminnik suliarinnissinnaasimagamik qaangiisinnaasimasut naapittarpai. Tassa tamakku allanngortitsisinnaasut, angajoqqaamik pissusii maliinnarnagit inersimasutut pitsaaasumik inuusut.

– Maligassaminnik ilaarsiinnanngitsut, aamma taama taaneqarsinnaapput. Inuit taamaattut tamarmik ajornartorsiutiminnik qaangiiniarlutik namminneq annertuumik iliuuseqartarsimapput. Meeqqat imerajuttunik angajoqqaallit inersimasunngoraa-mik angajoqqaatik malillugit imigassamik ajornartorsiuteqalernissamut qanin¬nerusinnaasarmata nalunngilarput. Ilai imerajuttunik aappaqalersinnaasarput, taamaasillutilli aamma namminneq imerajuttunngorlutik, imaluunniit misigissutsikkut inerisimannginnertik pissutigalugu angajoqqaatut isumaginninnissaq sapertarpaat. Ilaasali ajornartorsiutit taamaattut qaangerluarsinnaasarpaat Inuk Bourup-Nielsen nassuiaavoq.

Ikiorneqarsinnaapput
Meeqqat tamarmik assigiinngitsunik piginnaaneqarlutik inunngortarput, ilaallu allanit periarfissaginnerusarput. Sumiginnaasartunik angajoqqaaqaraluarlutik soorlumi akiuussutissaqarnerusut. Akiuussutis¬saqarluartut tassapput meeqqat suliumatuut, namminersorsinnaasut, ammasut, poqersut, periataallaqqissut, suleqateqarsinnaasut aamma iminnut tatigisut. Atugarliortitaagaluarlutik nammineq iliuuseqarsinnaanertik nalunnginnamikku nukit¬toqutigisarpaat.

Allanngortitsisinnaasut meeqqanit allanit suna allaanerussutigaat?
– Allanngortitsisinnaasut amerlanersaat inunnguutsiminnik piginnaaneqartarput, piginnaannerlu taanna inunnit allanit angajoqqaajunngikkaluanit kaammattor¬neqartarpat meeqqat siunissaat qaamanerulersarluni. Imaassinnaavoq ilaquttat arlaat timersornermiluunniit sungiusaasoq imaluunniit ilinniartitsisoq meeqqap siunissaanut aqqutissiuilluartoq. Allatut oqaatigalugu: Meeqqamut atugarliortumut kaammattuisartut, meeqqap pisinnaa-saanik upperinnittut oqaasiinillu tusarnaarsinnaasut meeraq ”annaassinnaavaat”. Naleqarnerusumik inuusoqarsinnaaneranik maligassiuisinnaapput, Inuk Bourup-Nielsen nassuiaavoq.

Qanoq immikkooruteqarpat?
– Amerlanersaasa ajornartorsiornertik paasisinnaasarpaat inersimasunngorunillu angajoqqaamittut iliorumanatik aalajangersinnaasarput, piumassuseqqortuujullutillu piviusunngortitsisinnaasarput. Aamma uppertuusarput. Allanngortitsisinnaasut naapittakkakka imaluunnit atuartakakka malillugit nammineq pigisamittut guutiminnik uperisaqarput, taannalu ikiortigalugu ajornartorsiutiminnik qaangiisinnaanertik upperilluinnartarpaat. Kimut qinussallutik nalunngilaat. Ikiorteqarlutik meeraanerminni ikilerneqarnertik qaangersinnaasarpaat, Inuk nassuiaavoq.

Inooriaaseq allanngortittarpaat
Angajoqqaap aappa tamarmilluunniit imerajutuunerat meeqqap qanoq misigisarpaa?
– Inuit aalakoortut allaanerusumik pissusilersortarput. Nipituumik illartarput oqaluttarput imaluunniit nilliasarput immaqa nuannaaraluarlutilluunniit. Anaanaq ataatarlu imileraangata meeqqap nuannarineq ajorpai nalunnginnamiuk allatut pissusilersulissasut. Taamaattumik imertoqassatillugu meeqqat allanit paarineqartarnissaat isumagissallu pingaaruteqarpoq.- Inuk Bourup-Nielsen oqarpoq.

– Angajoqqaat aalakoorujussuartut sui ingasannerusumik allanngortarput. Killissartik puigortarpaat aamma pisimasut toqqortat pissutigalugit kamalersinnaasarput, tamannalu tarnikkut timikkulluunniit anniartitsinermik kinguneqarsinnaalluni. Ilai aalakuuleraangamik asannippallaalersarput kunissuiniartorsuullutik immaqalu allamik oqassanatik »iggu«. Aamma allat kinguaassiutitigut atoqatigiinnissamik soqutigisaqalersarput killissartillu qaangerlugu kanngunartuliortarlutik. Naatsumik oqaatigalugu; pissutsit taamaattut meeqqanut peqqinnanngillat. Toqqissisimajunnaartarput inersimasunullu tatiginikkunnaartarlutik, Inuk nassuiaavoq

Imerajuttut aalajangiisarput
Pissutsit taamaattut meeqqap inersimasunngornerani qanoq sunniuteqartarpat?
– Imerajuttut tassaalersarput ilaqutariinni initunersaq, ilaquttat sinnerisa aalakoortoq nakkutigilersarpaat, pingaartumik meeqqat ernumajualersarput. Imerajuttup isumaa qanoq innersoq ilikkalertortarpaat. Anaana ataataluunniit ullumikkut qanoq ippa? Taakku qanoq inneri najoqqutaralugit pissusilersulersarput. Pissutsit taamaattut assigiinngitsunik meeqqamut sunniuteqarsinnaapput. Ilai annilaangasunngortarput, nikallungasunngortarput, imminnut soqutigiunnaartarput aamma allarpassuarnik sunniuteqarnerlussinnaap put. Inoqatiminnut allanut attaveqarsinnaanerat aserorneqarsinnaavoq ikinngu teqarnerlu nalulersinnaavaat. Meeqqat taamaattut ilinniarnermik ingerlataqarsinnaanerat imaluunniit sulisinnaassusaat aamma ajoquserneqartarpoq. Ilaitissisaarumatuunngortarput qaapiartut, taannalu inuunerminni attatiinnalersarlugu, Inuk Bourup-Nielsen oqarpoq.

Meeqqat salliutinneqartariaqarput
Meeqqat ilaasa inersimasunngoraangamik ajornartorsiutinik qaangiisinnaanerat qanoq nassuiarneqarsinnaava?
- Amerlanertigut angajoqqaatik malillugit inuulersimallutik ullut arlaanni paasilersarpaat. Amerlanertigut namminneq meerartaaraangamik inuunertik itinerusumik eqqarsaatigilersarpaat. Aperisinnaasarput: Aamma uanga meeqqakka taamatut peroriartortissavakka? Uanga misigisapilukka aamma taakku aqqusaassavaat? Amerlanerpaat imminnut akisarput: Naamik tamanna kissaatiginngilara, ajortumik maligassiuineq uanga meeqqannut ingerlateqqikkusunngilara, Inuk Bourup-Nielsen oqarpoq.

– Ilumut ajornartorsiuteqarneq paasivissallugu ajornakusoortorujussuuvoq, amerlanernullu annernarpallaartarpoq. Imminuinnaq akisussaaffigiunnaarluni inummut allamut akisussaassuulerneq sakkortusinnaavoq. Naalungiarsuk isumagineqartariaqarpoq illillu isumaginnitussaavutit. Tamanna paasigaanni qanga pisimasunut uteriarneq aallartittarpoq. Tamanna aatsaat paasigaanni alloriaqqinnissaq ajornakusoortoq tulliuttarpoq – tassalu qanoq iliuuseqartariaqalerneq. Illimmi nammineq inuunerit pillugu qanoq iliuuseqarsinnaavutit, Inuk Bourup Nielsen oqarpoq.

All.: Inge Dora G. Markussen
Ass.: Knud Josefsen

Voksne børn af alkoholikere, Janet G. Woititz.
Lev mens du kan - alkoholproblem – et familiemisbrug, Gizur Helgason
Kvinder der elsker for meget, Robin Norwood.
Familier med alkoholmonstre Forståelse - respekt – forandring, Birgit Trembacz
Helbred dit liv og Jeg kan!, Louise L. Hay

Imminut ineriartorsinnaaneq pillugu akuakkianik ilinnut naleqquttunik ujarlerit. Ajoraluartumik kalaallisut taamaattunik atuakkiaqanngilaq.

– Eqqaamajuk imminut nuannarissagavit, Inuk Bourup-Nielsen oqarpoq. –<br />

– Ajornartorsiutitit oqaluuserikkit. Amerlanertigut ikinngummik tamakku pillugu oqaloqateqartarneq psykologimik oqaloqateqarnertullu iluaqutaatigisarpoq. Pingaartumik ajornartorsiutit qaangerneqarsinnaasuuppata.

– Kommuninni psykologeqanngikkaluarpalluunniit ernumassanngilatit. Allat oqaloqatigisinnaavatit, soorlu makku arlaat: Nakorsaq, peqqinnissaqarfimmi sulisut arlaat, inunnik isumaginnittoq, imerajuttunik katsorsaasartoq, palasi allaluunnit tatigisat.

– Nunaqarfinni / Illoqarfinni ikioqatigeeqarnersoq / ikorfartoqatigeeqarnersoq paasiniaruk. Ikioqatigiinnik nammineq aallartitserusukkuit kommunimi sulisut arlaat tamakkuninnga sullissisinnaasoq oqaloqatigiuk.

Imerajuttumut ilaquttatut »Qaqiffik«-mmi ulluni tallimani katsorsartinneq 3.600 kroneqarpoq. Imerajuttutut katsorsartinneq sap. akunnerini arfinilinni sivisussuseqarpoq akeqarlunilu 24.900 kroner. Katsorsarneqarnissannut periarfissat pillugit kommuninni inunnik isumaginnittoqarfi mmi sulisut arlaat oqaloqatigiuk.

– Pisariaqassappat Qaqiffimmi imerajuttumut ilaquttatut imaluunniit imerajuttutut katsorsatigit.

– Eqqaamassavat inuit taama atugaqarsimasut imminnut nalligisarmata, imminulli nalligiinnaruit allanngornavianngilatit. Inuuninni ingerlaqissaguit taanna piunnaarlugu iliuuseqartariaqarputit.

– Inuuninnut akisussaanerit paasiuk, piginnaaneqarnerillu pisinnaanngisanniit pingaarnerutileruk. Tamanna iluaqutaasarpoq.

– Imminut sallusassanngilatit, ullaat tamaasa makikkaangavit tarrat qiviarluartaruk. Imminut oqarfigiit: Ilumoorpunga imminut akisussaavunga. Nuannarigukku tarrasuummi liibit atorlugu uummammik qalipaasinnaavutit, takugaangakku imminut asallutit eqqaasarniassagakkku.

– Atuakkat imerajuttuuneq pillugu imaluunniit ikioqatigiissinnaanermik imaqartut atuartarniakkit.

All.: Inge Dora G. Markussen
Ass.: Knud Josefsen