Sara Heilmann nunatsinni inuussutissarsiutigalugu takornariartitsinermik ingerlatsiniartunut siunnersuisarfi mmisiunnersortitut sulivoq, namminersortutut aallartitsiniartunut siunnersuisartuulluni. Namminersortutut aallartinniaraannisuut eqqarsaatigisariaqarnersut pillugit siunnersuisarpoq. Sara Heilmann aamma nammineq suliffi uteqarnikuugami tunuliaqutaqarluarpoq, mersortarfi mmi »Kapitaq« Maniitsumi. Ukiut 17-it pigalugulu ulluinnarni ingerlataraa, atisat sullisit sulinngiffimmilu atugassat nunatsinni tunisassiarisarlugit.

Sara Heilmann-ip namminersortutut aallarterusuttunut siunnersuutai:

Aningaasanik katerseqqaarit.

Aningaaserivimmut atorniartariaqassaguit nammineq katersaqareernerit iluaqutaassaqaaq. Namminersortunngorusunnerup ilumoorullugu kissaatigineqarnera asulilu silaannarmit tigusaannginnera nammineq katersaqareernerup ersersittarpaa. Pitsaaqutaasalu ilagaat attartukkat erniaakinnerusarnerat!

Imminut naalagarilernissamut piumassuseqarneq
Namminersortutut ingerlatsineq pilerigivittariaqarpat. Piumassuseqarneq pingaartorujussuuvoq, imminummi naalagarilerneq akisussaafferujussuarmik nassataqartarpoq.

Pilerissuseqarluarit

Aallaqqaataani sulerujussuartarnissat piareersimaffigissavat, taamaasiussagaannilu pilerissuseqarluartariaqarpoq. Aqqutaani aporfi ssat nikallussutigisassanngilatit. Taamaattumik pilerissuseq nukiuvoq aallartitsiniarnermi pisariaqarluinnartoq.

Ajukkunnak anguniagaqarit

Ajukkunnani anguniagaqarsinnaaneq iluaqutaasarpoq. Anguniakkatilli angussagukkit piviusorpalaartunik anguniagaqartariaqarputit, taakkulu ajukkutinngilluinnarlutit anguniakkit.

Uteriitsuugit
Aallartilluareernerpit kingorna ilaanni ilungersunartunik aporfi ssaqarsinnaavutit, taamak pisoqartillugu uteriinneq iluaqutaasarpoq. Aporfi ssaq siulleq uniffigissanngilat. Uteriillutillu piumassuseqarluarit.

Avammut ammasuugit
Sullivimmik ingerlassaqaraanni inuppassuit attaveqarfigineqartariaqarmata avammut ammasuunissaq pisariaqarpoq. Avammut ammasuunerit iluaqutigalugu paasissutissat suliffinnut iluaqutissatit inoqatitillu suleqatigisinnaasatit ikiortigisinnaasatillu pissarsiarisinnaavatit.

Akisussaassuseqartumik suligit
Suliffi utitaaruit akisussaassuserujussuarmik tigusinerit paasilluartariaqarpat. Tunisassiortuuguit kiffartuussisuuguilluunnit nalunngittariaqarpat pisisartunut, kiffartuussannut sulisunnullu akisussaassuseq aningisooq tigummigakku.

Malinnaalluarit
Piffissami sukkasoorujussuarnik susoqarfiusumi inuuvugut, taamaattumik suliffi utinnut tunngasunik qanoq pisoqartarnera malinnaaffi giuaannaruk. Immaalluarsinnaavoq tunisassiat nutaaliat allat ingerlatilersimagaat imaluunniit kiffartuussinnaasat allarluinnaat saqqummeriasaartut. Pikkorsissarfissat nutaat takkussinnaapput, illit nammineq pikkorissartarit imaluunniit sulisutit pikkorissartittakkit, tamanna annertunerusumik ilisimasaqarlernissinnut iluaqutaalluassaq.

Piffissaagallartillugu pilersaarusiortarit
Suleriaatsit iluarsaalluaruk suliassatillu siumungaaq piareersartakkit tassanngaannarsuaq aalajangiisariaqalissanngikkuit. Taamaasiornermi uippakajaarnermik kinguneqarajuttarpoq, tamannalu ungasinnerussoq isigalugu ajoqutaasarpoq.

Isumassarsillaqqissuugit
Namminersortutut aallartitsiniartut ilisarnaataasa ilagigajuppaat isumassarsiullaqqissuuneq. Isumassarsiullaqqissoq aaqqiiniarnernut siunnersuutissaqartarami ajornartorsiutinik qaangiiniallaqqissuusarpoq.

Ikioqatigiittartunut ilaagit
Suliffi uteqartuulluni namminertut naapitaqartartunik oqaloqateqartarnissaq pisariaqartarpoq. Qangali takorloortarsimasannik piviusunngortitsinni aqqusaartakkavit suunerinik paasinnilluarsinnaasoq atorfissaqartinneqartarpoq. Nammineq suliffi utilinnik allanik ikorfartortigisinnaasannik nassaarniarit. Ilittut misilittagaqartartut oqaloqatigisarnerini ajornartorsiutaasinnaasunut qaangiinissamut isumassarsiat pissarsiarineqarsinnaapput.

Pitsaasumik siunnersorneqartarit
Siunnersortissarsiorsinnaaneq pingaarnerpaavoq. Kommunip suliffissarsiortarfi anut saaffiginnissinnaavutit tassanimi inuussutissarsiornermi siunnersorteqartarpoq. Internettimi suliffeqarfiit nittartagaat alakkarterluartakkit – namminersortutummi aallartinniarnermut tunngasut amerlasuut tassani nassaarineqarsinnaasarput. Soorlu uani: www.inussuk.gl, apeqqutit akissutillu takuneqarsinnaapput.

Qangali pilerigalugu takorloortarsimasamik piviusunngortitsineq inuunermut qiimmaallannartaqaaq, naak akisussaaffimmik annertuumik tigusinerullunilu ulapinnarluni ilaannikkut ernumanartorsiornartaraluartoq. Namminersortuuneq nuannequteqaqaaq, tassalu kiffaanngissuseqarneq – allanik naalagaqannginneq.
Arnat pingasut namminersortunngorusunnerminnik piviusunngortitsisimasut naapikkit:

Vivia
Kristine
Inge

All.: Inga Dora G. Markussen

Vivia Høegh, Kafe & Art Ukivik, Sisimiut

Arfininngornerup unnukkuani Vivia Høegh Ukiivimmi naapinniarpara. Kafé-mut taaguut ukiup taarneranut naleqqulluarpoq. Ingereersunga sulisup Katrinep Carlsberg-itugassara aggiuppaa immiartorfimmullu kuisissullunga, ilikkarsimavaami Ukiivimmut iseraangama sutorusuttartunga. Sullinneqarnera iluaraara, akiliisarfimmukaqqaarnangami ingippunga eqqissillungalu issiarujoorsinnaallunga.

Vivia inussiarneqaluni iserami issiaqatigilereerlunga oqaluttuuppaanga, namminersortunngorusussuseqarnini ilaquttaminit aallaaveqartoq. Ataataa ittualu namminersortuusimapput, qatanngutaa Qaqortumi namminersorpoq, allalu sverigemi kafé-uteqarluni namminersorpoq.

Kafé & Art Ukiivik kaffisorniartarfiuvoq anginngitsoq saniatigut pisiniarfinnguaqartoq, 2004-mi julimi Sisimiuni ammarneqartoq. Vivia Høegh uialu Jens Ove Heilmann, kafé-mik ammaaniarlutik qangalili takorluugaqartarsimapput, nunanimi allani angalasarnerminni kaffisorniartarfinniittarsimanitik kafé-uteqalernissaminnut isumassarsiorfigilluarsimavaat.

Ateq: Vivia Høegh
Ukiut: 43
Inunngorfik: Qaqortoq, 1962
Sumiiffik: Sisimiut
Uia: Jens Ove Heilmann, innaallagisserisoq
Qitornaq: Nuka Ivars, tallimanik ukiulik
Atorfiit: Namminersortoq aamma Sisimiuni eqqartuussisoq

– Namminersortoorusussuseqarneq qangali ilaquttannit kingornussimavara, Vivia qularpasinngilaq, nangillunilu:

– Kafé-mik eqqissisimaarfiusinnaasumik Sisimiuni inoqarfiulluartumi peqarnissaa amigaatigisarakku, illoqarfillu anngajaariarmat kafé-qarnissaa piukkussimavarput, Vivia nassuiaavoq.

Pilersaarusiorluartariaqarpoq
Illu qangarnisaq tuniniarneqarmat allat pisiarereersimagaluaraat kingorna iluatsissimavaat kafé-liornissartillu piviusunngortinniartussanngorlugu. Illup iluata ilusissaa Viviap pilersaarusiorpaa, aningaasartuutissallu ikinnerpaaffianiitinniarlugit uiata Jens Ove-p illup allanngortiternerata annertunersaa suliarisimavaa, suliassat ilaat assassortunut suliaritillugit. Aappariit ikinngutaat aamma ikiuuttarsimaqaat.

– Isumaqarpunga una pingaaruteqartoq: Arlaannik pilersitsiniaruit, suna nammineq suliarisinnaaviuk, naammassisinnaaviuk? Qalipaasinnaaguit nammineq qalipaguk, taava aningaasartuutissat annikinnerulissapput, Vivia oqarpoq, taanngitsoorusunngilaalu aallartinniarnermi aporfissaararpassuit aqqusaagassaasarmata. Aningaasartuutikillisaatinut ilaasimapput akiliisarfiup nerriviusartaa pisiniarfimmi atorunnaagaq, saviminikut Royal Greenlandip atorunnaarsimasai allallu annikitsualuit, kafé-mut naleqqussalaarlugit atoqqinneqarsimasut.

Vivia Høegh, Kafe & Art Ukivik, Sisimiut– Pilersaarusiuleqqaarneraniit ammaqqaarneranut massakkumut tikillugu namminersornartorujussuuvoq, kiffaanngissuseqarnartorujussuugaluarluni sulinarluni, ulapputissaqalaarnartuarluni. Akunnerit 24-t ingerlaneranni suliassat sukkulluunniit eqqarsaatigisariaqartarput; naatsorsuutit, niueqatit attavigisallu isumagisassaapput. Qasunartaraluarpoq, kisianni iluartartorujussuuvoq piffissaq nammineq atugassara sunillu nioqquteqassanerluta aalajangersinnaagakku, Vivia nassuiaavoq.

Sulisut tunniusimasut
Namminersortuuniaraanni sulisut tunniusimasuunissaat pingaaruteqarpoq, Viviallu sulisuni tatigivai, eqqissisimaalaarnisaminnut periarfi ssiisarmata.

– Pitsaaqutigaa sulisut tunniusimasuugamik, unneqqarillutik, tatiginarlutik, takkuttuaannarlutik, namminneq isumassarsioqataasarlutik, pilersitseqataasarlutik nutaaliorusussuseqarlutillu. Soorunami atuisut sungiussiartornerat aamma pitsaaqutaavoq, Vivia nassuiaavoq, akornutaasinnaasullu pillugit nangilluni:

– Nerisassanut nioqqutitsinnut atugassat akisusarneri, kallerullu inneranik atuinermut akiligassat aningaasanik kaaviaartitsiniarnermut akornutaasinnaapput. Apor fi unngikkaluarput, aningaasartuutaasarnissaammi naatsorsuutigiuartariaqarput. Aningaasartuutaavallaartartulli allanut ineriartortitassanut atorusunnartaraluarput. Kaaviiaartitsiniarneq ernumanalaartaraluarluni maannamut ingerlalluarpoq, Vivia siunissamut isumalluarluni oqarpoq.

– Siunissaq aarleriginngilara, ineriartortitsinissamut periarfi ssaqarami. Ungasinnerusoq isigalugu allinissaa eqqarsaatigaarput, takusinnaagatsigu isertartut amerliartortut. Allineratigut nerisassanik nammineq qinigassaqalernissaa takorloorparput, nerisassat massakkut nioqqutigisagut aalajangersimasuusaramik. Alliffi ssaqarami inuillu angallaffi anniilluni, siunissaq ernumananngitsorujussuuvoq, Vivia isumaqarpoq.

Tamarmik inissaqartariaqarput
Ukiivik isersimaffi giuminarami meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallumi iserfigisarpaat. Kaffi t nalinginnaanngitsut, kakao-i, immiaaqqat, vin-it, imigassat kimittuut, pastaret-it, suppe-t, sandwich-it kaagit allallu pisiarineqarsinnaapput.

– Ukiivik imerniartarfi unngilaq, pingaartipparpullu ilaqutariit meerartatik ilagalugit eqqissillutik isersimaarujoortarnissaat. Angajoqqaat vin-isorujoortut meeqqat kakao-isorsinnaapput sodavanditorlutilluunniit, nuannersumik avatangiiseqarlutik. Imaattariaqannginnami; angajoq qaat vin-isorunik taava putumasoqassasoq, eqqarsartaaseq taanna peertariaqarami, ingammik meeqqat eqqarsaatigalugit, Vivia isumaqarpoq, nuannaarutiginerarpaalu qanorluunniit ukioqaraluartut isersimasinnaammata.

Vivia Høegh, Kafe & Art Ukivik, Sisimiut
– Sisimiormiut, suleqatigiit, tikeraat, takornariat allarpassuillu isertarput neriartorlutik, najoqqaajartorlutik, eqqissisimaariartorlutik naapisimaarujooriartorlutilluunniit, inuillu takusimanngisat kafé-mi naapinneqarsinnaapput. Ataasiarnanga qallu naat isertut aperisarpakka illoqarfi mmut tikeqqammernersut, akisarpulli qangali Sisimiuniillutik. Sunaaffami nunaqqatit takuneq ajukkat kafé-mi takusalerlutigit, Vivia tulluulluni oqarpoq, nangillunilu:

– Kaffisorniartut innersuuttarpagut kaffit allanalaartut misileqqullugit, assigiinngitsunik sanasinnaagatta. Meeqqat titartaarujoorsinnaapput qalipaarujoorsinnaallutillu, atortussaqartippagummi. Atuakkat imarisamikkut assigiinngiiaartorujussuit aviisillu tigoriaannaagamik atuarujoorneqarsinnaapput. Isumaqarpunga kafé-meerujoorluni atuagassaqartarneq aamma atuisumut arlaatigut eqqarsaatissiisartoq, Vivia oqarpoq.

Qalipaasartut assiliisartullu Ukiivik saqqummersitsivigisarsimavaat atuisunit alutorsaatigineqartartumik. Guitarertartut unnussiuaarsimapput nuannisaqalutik, pilersaarutaavorlu Pisiffik suleqatigalugu vin-it unnuat ingerlanneqassasoq.

– Tupaallaatigineqartarpoq kafé annikikkaluamik saqqummersitsinermut atorneqartoq atuisut takugaangamikku, nuannequtaaginnarpormi aaqqissuussinerit assigiinngitsut ingerlassinnaallugit periarfi ssaqaratta, Vivia naggasiivoq.

Namminersulerniartunut siunnersuutitsialaat pingasut:

1. Peqqissaartumik pilersaarusiorluarnissaq.
2. Marluulluni arlaliulluniluunniit ingerlatseqatigiinnissaq, angusaqarluarnissamut periarfi ssagissaarnerusinnaammat, isumassarsioqatigiittarnissarlu atorfi ssaqartarmat.
3. Naatsorsuutinik peqqissaartumik nakkutiginninnissaq. ”Naatsorsuuserinermut ilinniagaqarsimagaluarlunga, ilinniarfi geqaara namminersorluni naat sorsuutinik nakkutiginnilluarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq”, Vivia naqissusiivoq.

Vivia Høegh, aallarnisaasoq

All./ass.: Ole Petersen

Kristine Markussen, Marriorfik

Ukiut 25-ingajaat ingerlanerini Kristine Markussen sisamassaa marrerivimmik ammaavoq. Imaanngilaq ajornartorsiuleraangami matusarsimagaa, sineriatsinnili nuuttaqattaarsimavoq. Maj 2005 suliffiutini ”Marriorfik” orsugissamik piaaffikumi Ivittuuni ammarpaa. Tassanilu massakkut marrerivimmini sulivoq ilaatigut makku sanasarlugit; tiitorfiit, qulliit uuliatortut, kaffisorfiit, tiiportit allarpassuillu. Namminersulernissani sivisuumik takorloortarsimavaa, misigisimavorlu anguniarnerani iluatsitsilluartarsimalluni.

1970-ikkullu naalerneranni Kristine Markussenip nalunngilaa ullut arlaanni namminersortunngortariaqarluni. Taamanikkummi aalajangerpoq Danmarkimi EFG-mi marrerineq ilinniarniarlugu, nalunngilaalu nunatsinni suliffigisinnaasaminik marreriveqanngitsoq. Taamaattumik 1981-imi ilinniarnini naammassigamiuk misilittagaqarneruniarluni Sverigemut nuuppoq.

– Aapparalu taamanikkut iluatsitsilluta illungaatsiarsuaq nutaanngitsoq akikitsuararsuarmik attartorparput. Tamaasilluni namminersortunngorneq ajornanngeqaaq. Nunami alianaalluinnartumi ineqarfigiitigalugu sullivigaarput, soorlumi tassa ”Emil fra Lønneberg”-ikkormiut nunaat. Suliassaqarluarluni nuanneqaaq aatsaallu ukiut arfinillit qaangiummata nunatsinnut angerlarsernera ima sakkortutigilerpoq, allaat angerlartariaqalerlunga. Taava 1987-imi Qaqortumut nuuppugut, Kristine Markussen oqaluttuarpoq.

Sianerfigineqarneq allanngortitsivoq
Ukiut marlussuit marrerineq unitsikkallarlugu assigiinngitsunik suliaqarpoq. Ullulli arlanni sianerfigitikkami anguniakkaminut pileritsaqqippoq.

– Taamani Qaqortumi Eqalugaarsunnilu timelæreritut unnukkullu atuartitsinermi marrerinermik ilinniartitsisutut sulivunga 1992-ip tungaanut. Tamatuma kingorna Narsarsuarmut nuuppunga hotelimilu eqqiaasutut igaffimmilu sulisarlunga, naggataatigullu receptionistinngorlunga. Tassaniitillungalu ullut arlaanni sianerfigitippunga.

Kristine Markussen, Marriorfik
– 1994-mi Narsap kommuneani sulisut arlaat sianerpoq tusarniarlugu Narsap marraanik marriortalernissara soqutigisinnaaneriga. Ukiut marlussuit tamatuma siornatigut inuussutissarsiorfiusinnaasut amerlisarniarlugit unammisoqarnerani marriorfeqalersinnaanera isumassarsiarineqarsimavoq. Tassa iluatsitsillunga piffissaq eqqorluarlugu Narsap eqqaaniippunga naleqquttumillu ilinniarsimasuullunga, taamaattumik qujarullugu nangaananga angerpunga, ingerlaannarlu aallartinnissannut piareerlunga, Kristine Markussen oqaluttuarpoq.

Narsap kommuneata kissarsuut marrianut uutsivik atortussallu allat marrarlu pisiarai, Kristine Markussenilu atorfinitsinneqarpoq.

– Taama periarfissinneqarluarluni aallartilluni nuanneqaaq, aallaqqaataaniillumi suliassaqarluarpunga. Inuit ataasiakkaat suliffeqarfiillu pisiniarlutik inniminniisut amerlangaarmata malinnaasinnaanngilangaluunniit, Kristine oqaluttuarpoq.

Aqqa: Kristine Markussen
Sumiiffik: Kangilinnguit - Grønnedal
Ukiui: 46 år
Meeraa: Maaki 6-nik ukiulik
Uia: Leif Nilsson
Ilinniarsimasaa: Marrerineq Danmarkimi EFG-mi
Suliffiutaa: ”Marriorfik” Ivittuuni

Takorluugaq piviusunngorpoq
1997-imi marriorfik nassarlugu Narsamut nuuppoq, kommunimilu atorfeqarnini nangiinnarlugu. Ukiorli ataaseq qaangiutiinnartoq allatut iliorusulerpoq.

– Namminersortoorusunnersuup tikippaanga, kommunilu aperaara marrerivik nammineq ingerlatilersinnaaneriga. Akuersipput, atortussallu tamaasa ilanngullugit marrerivik akisunngitsumik akilerlugu nammineq tiguara. Tamatuma tungaanut aningaasanik katersigama, taamaasillunga namminersortunngornera ajornan nginaarpara, ullorlu suna namminersortunngornera eqqaamalluarpara. Tassa 1.maj 1998, Kristine Markussen qungujulluni oqarpoq.

Kristine Markussen 2003-mi Kangilinnguanut nuuppoq eqqiaasutullu suliler luni, ”Marriorfik”-llu toqqorneqarallarpoq. Anguniakkani sunaasoq nalunnginnamiuk aamma nalunngilaa marriorfi mmi atortuni ullut arlaanni ammaqqittariaqassallugit, taamaattumik marriortaleqqinnissaminut aningaasanik immiikkoortitsilaarpoq.

– Maj 2005-mi Ivittuuni illumik nutaanngitsumik attartugassarsigama illu iluarsaappara. Uiga Leif ikinngutigullumi illup iluarsaannerani ikiuulluarput. Iluatsitsilluartarpungami marreriviliornialeraangama angerlarsimaffi nnit tapersersorluarneqartarama. Tassami namminersortunngorniarnermi avatangiisinit tapersersorneqarluartarneq pingaaruteqartorujussuuvoq, Kristine erseqqissavoq.

Imminut naalagaraaq
Imminut naalagarilerneq tassaavoq akisussaafferujussuarmik tigusineq, taa maattumik inuuneq pillugu eqqarsartarneq aamma allanngortinneqartariaqarpoq.

Kristine Markussen, Marriorfik
– Siumut eqqarsarsinnaasariaqarpoq, siunissaq ungasissoq isiginiartariaqarpoq akilersinnaasumik ingerlassagaanni. Ulluinnarni ingerlatsineq aamma imaannaanngilaq, atortussanik pisiniartarneq, pisisartunut tuniniaasarneq, tunisassiorneq, eqqi aaneq allarpassuillu nammineq ingerlattariaqarput. Isummerfi gisariaqakkakka amerlipput. Namminersortutulli inuuneq nuannarigaanni aamma akilertariaqarpoq. Kiffaanngissuseqarnerujussuartut misigaanga, nammineq aalajangiisussaanera nuannaraara, minnerunngitsumillu suliara nuannaraara. Imminut naalagarileramali ilungersornerullunga sulisalerpunga eqiasuinnerulerlungalu. Taamaattumik ilaanni ingasappallaartumik sulisoortarpunga, qujanartumilli qasuersertariaqartarnera ilikkariartorpara, Kristine Markussen oqarpoq.

Namminersortoorusunnerit sumin ngaannit tunngaveqarpa?

– Namminersorusunneq inunnguutsinit pigaara, meeraagallaramali kisimiinniartuuvunga. Aamma isumaqarpunga perorsarneqarsimanera pisooqataasimassasoq, namminersorsinnaasutummi perorsagaavunga, taamaattumik namminersortutut inuuneq taamaattussaannartut isigaara. Aammattaaq ima eqqarsartarpunga; arlaannik misiliinngikkaanni taava susoqarnavianngilaq. Taamaattumik ilaan nikkut allatut ajornartaqaaq, nangaasaarisut tusaajunnaarlugit nammineq misiliisariaqarnarpoq, Kristine Markussen oqarpoq.

Siunissaq qaamavoq
”Marriorfik” tassaavoq Kristinap siunissami suliffi ssaa, tamannalu nammineq neriuutigalugu oqaatigaluni nerriviup ataatigut kasuttorpoq kisitsisillu 7-9-13 taallugit.

–Tunisassiakka tuniffissaqartilluarpakka, piumasullu malinnaaffigiuminaatsittarlugit, kisianni sulisortaarnissannut akissaqanngilanga. Qujanartumilli arnaq marriornermik soqutiginnittoq imminut sanaakkiartorluni sapaatip akunneranut marloriarluni aggertarpoq. Kisimiinnanimi nuannertarpoq. Siunissarli qaamasutut isumalluarfigaara, aningaasanik katersivunga arlaannimi akissarsiorunnaassagaluaruma aningaaserivimmut atorniarnissara kajungerinngivippara, taamaaliorumami kiffaanngissusera annaassavara. Taannaavorlu namminersortuuninni nuannarinerpaasara, Kristine Markussen naggasiivoq.

Namminersortutut aallartitserusuttunut siunnersuutit pingasut:

1. Aningaasanik attartorpallaarniaqinak
2. Annikitsumik aallartigit
3. Suliat nuannarisariaqarpat
Kristine Markussen, aallarnisaasoq

All.: Inge Dora G. Markussen
Ass.: Leif Nilsson

Inge Bisgaard, Arkitekti

Qularnanngitsumik arlallit namminersortunngorusullutik eqqarsaateqartarput, ikinnerpaalli piviusunngortitsisarput. Inge Bisgaard annilaangagikujukkaluarlugu aalajangersimavoq namminersortunngortariaqalerluni. Nammineerlunili nutaaliorsinnaanini annaassanngikkuniuk qanoq iliuuseqartariaqalersimavoq, titartaavittaanilu taaguuteqartoq ”Arkitekti” 1. juni 2005 ammarpaa, maannakkullu tassani pingaarnertut titartaasuvoq.

– Titartaasarfinni angisuuni sulisuulluni suliassat aallartinneranniit inaarnissaannut suleqataasinnaanermut periarfissakinnarpoq. Amerlanertigut sanaassaq titartarneqareersimasoq akuleruffigisarpara. Sanaassap ilusilerneqarnera naammassineqareersimasoq sulisartut aallartitsinnagit misissuinerit sulisartullu najoqqutassaannik titartaanerit suliarinerusarpakka sanaassap ataatsimut isigalugu qanoq ilusilerneqarnissaanut annertunerusumik sunniuteqarsinnaananga. Ukiulli ingerlanerini nammineerlunga suliassap aallartinneraniit naammassineqarnissaanut sunniuteqarnerulernissara kissaatigileraluttuinnarpara, Inge Bisgaard oqarpoq.

– Kunstakademiimili arkitektinngorniartut ilinniarfianniikkallarama illunik ilusilersuinermut siunnersuutit amerlaqisut takorloortarpakka, immikkut kalaalerpalaartunik isumassarsiakka titartaasartoqatinnut takutikkaangakkit amerlanertigut akineqartarpunga ”taamaattuliortoqarsinnaanngilaq. Ukiut marluk pingasulluunniit utaqqisariaqarputit”. Aallarterlaajugamami immaqa aamma misilittagaqarpallaanngilanga, isumassarsiakkali puigunngisaannarpakka. Piffissap ingerlanerani paasiartorpara marlunnik qinigassaqarlunga; ilusilersuisarnerni sunniuteqaqataasannginnera sungiutiinnarsinnaavara imaluunniit nammineq ilusilersuinermi nutaaliorsinnaanera atorluarniartariaqalerpara. Namminersortunngortariaqalerlunga naggataatigut erseqqissumik paasivara, Inge Bisgaard oqarpoq.

Allanit pitsaanerusunik suliaqarsinnaavunga?
Namminersortutut aallartitsinnani suliffimminilu soraarniuteqartinnani pingaaruteqartunik imminut aperisariaqarsimavoq, suliarerusutaminillu atorfissaqartitsisoqarnersoq misissoqqaartariaqarsimallugu.

– Arkitektitut allatulli pikkoritsiginerpunga imaluunniit pikkorinneruvunga? Akissut tassaajuaannarpoq; aap suliassat ilaannut pikkorinneruvunga. Kusanartunik, atorneqarfissaminut tulluartunik ilusilersuineq nuannareqaara aamma suliassanik aallaqqaataanniit naammassineqarnissaasa tungaannut suleqataanermik misilittagaqarusuppunga. Misigisimavunga titartaasarfik immikkut ittunik neqerooruteqarsinnaasoq amigaatigineqartoq, soorlu makkuninnga: Illoqarfimmi nutarterinerit, illoqarfimmi kusassaanerit, suliffeqarfiit mikinerusut, ilaqutariit illui ataasiakkaat, illuaqqat, illoqarfimmi illoqarfeeqqat aamma illunik nutaanngitsunik nutarterinerit. Tamakku tamaasa suliarissallugit soqutigisaralugillu pilerigeqaakka, Inge Bisgaard oqarpoq.

Ingerlariaqqinneq
Qanoq ingerlariaqqittoqarsinnaava, aamma atorfissaqartinneqarnerup saniatigut susoqartariaqarpa?

Inge BisgaardAqqa: Inge Bisgaard
Ukiui: 47 år
Inunngorfia: Narsaq
Nunaqarfia: Nuuk
Uia: Klaus Nygaard
Meeraa: Luna 8 –nik ukiulik
Ilinniarsimasaa: Kunstakademiimi arkitektimut ilinniarfimmi arkitektinngorneq. Tamatuma kingorna Canadami Calgaryp universitetiani qaffasinnerusumik ilinniaqqippoq Japanimilu paasisassarsiorluni angalalluni.
Suliffiutaa: Titartaasarfik ”Arkitekti” Ilaasortaaffii: A/S Boligselskabet INI-mi siulersuisuni siulittaasoq, Kunst- og Arkitekturrådet, Illunik allanngutsaaliunermi siunnersortit kiisalu Eqqumiitsuliornermik Ilinniarfimmut siunnersortit.

– Aallartinniagara pillugu ikinngutikka ilaquttakkalu oqaloqatigisaqaakka. Tamanna pillugu isummat assigiinngitsut tusarnissaat pingaartutut isigaara. Aamma peqatigiiffiga arkitektit kattuffiat siunnersoqqullunga saaffigaara. Ukiummi ingerlanerini kattuffinnut aningaasarpassuarnik akiliisareerama siunnersorneqarluaqaanga. Tulliupporlu suliffittaama qanoq ingerlanneqarnissaanut pilersaarusiap allanneqarnissaa. Aallartitsinnanga aningaasanik allaffimmi pequtinut atorsinnaasannik katersereersimavunga, Inge Bisgaard nassuiaavoq.

Arkitektiugaanni isumassarsillaqqissuusariaqarpoq, sulilluarsinnaanerlu angussagaanni naleqquttunik atortorissaaruteqartariaqarpoq, taamaattumik pisiassat arlaqarput, soorlu makku: Allaffimmi pequtit suliassanut naleqquttut, qarasaasiaq, qarasaasiami programmi titartaassuutit arlallit, scanneri kiisalu internettikkut attaveqaatit ikkussorneqartariaqarlutik. Initoorsuusariaqanngillalli.

– Iluatsitsillunga allaffimmik attartorpunga arnat namminersortut tallimat ataatsimoorussamik allaffeqarfianni. Taamaasillunga aallartitsiniarninni periarfissinneqarluarpunga, allaffiullu attartornera qaammammut akisuallaarujussuarnani. Taama periarfissaqanngikkaluaruma immaqa angerlarsimaffinni sulisariaqarsimassagaluarpunga imaluunniit allaffimmik qaammammut akisunerujussuarmik nassaarniartariaqarsimagaluarpunga, tamakkuuppummi namminersortutut aallartinniarnermi akimmiffiusinnaalluartut, Inge Bisgaard oqarpoq.

Inuunermut qiimmasaat
Namminersortutut ingerlassaqarluni ilaanni ernumanartoqartarpoq, taamaattumik nalornilernermi siunnersortissaqarneq pisariaqarpoq.

– Namminersortutut suliffeqalerneq inuunermut qiimmaallaataaqaaq. Namminermi isumaq malillugu sulisinnaaneq inuup inunnguutsiminik nuannarisaraa. Ingammik uanga sulianni pingaaruteqarpoq initussutsip, inuit misigissutsillu ataatsimut isigineqarnissaat. Suliassara ajunngitsumik suliarisimallugu misigigaangama nukissanik tunineqartarpunga, tamannalu suliassannut tulliuttumut iluaqutaasarpoq. Ullummikkummi sorpassuit nammineerlunga isummerfigisariaqartarpakka, Inge Bisgaard oqarpoq.

– Tassami suliffiup aningaasatigut ingerlanissaanut aamma akisussaasunngoriasaarpunga. Akilersinnaasuunissaa nammineq isumagisariaqalerpara. Uannut tunngatillugu oqarsinnaavunga piffissaagallartillugu piareersarluarsimagaanni annilaanganartoqarpallaanngilaq. Aningaasanik aqutsinermut tunngasut sungiusimanngikkaanni tamakkuninnga paasisimasalinnik siunnersortissaaleqinanngilaq, Inge Bisgaard oqarpoq, erseqqissarpaalu namminersortutut ingerlatsileraanni qanoq inissisimaneq aamma siunnersoqqulluni aperisinnaanneq ilikkalertornarmata.

Titartaasarfeeraatini ingerlatiinnassanerlu aalajangernissaminut Inge Bisgaard aalajangersimavoq ukiut pingasut misiliigallarniarluni.

– Neriuppunga suliassinneqartarnera ineriartuutigissagiga aamma titartaasarfiga illoqarfiup kusanarnerulernissaanut inuppassuarnut nuannaarutaasussamut suleqataajumaartoq neriuutigara. Suliffiutitaara ingerlaannarsinnaanersoq piffissap ingerlanerani nalunarumaanngilaq, soorunami ingerlaannarsinnaanera neriuutigeqaara, Inge Bisgaard naggasiivoq.

Namminersortutut aallartitserusuttunut siunnersuutit pingasut

1. Isumassarsiassat atorfissaqarnersoq /pisisussaqarnersoq paasiniaruk
2. Annikitsumik aallarteqqaarit
3. Isumassarsiat pillugu aallaqqaataaniilli avammut ammalluarit

Inge Bisgaard, aallarnisaasoq

All.: Inge Dora G. Markussen
Ass.: Knud Josefsen