Niviaq anaananiluinuunerluunniit pilluarneraajuk?

Louise Broberg Olrik-ip inuunera aserorpoq taamani ernutatuaa kræfterluni toqummat - sisamaannarnik ukioqarluni.

Louise inuusulluni angajulliaminik ernertaarpoq. Ernera aamma inuusulluni panissaarpoq – tassa Louisep ernutaa, Niviaq. Niviaq inunngorami ilaqutariinni nuannaarutaaqaaq, Louisellugooq uini Ole erngutserileraangat aatsaat taamak asannippasitsigitillugu takusarpaa. Niviap aataani aanaanilu akulikitsumik pulaartarpai. Aatani pinnguaqatigisarpaa aamma qitaasarluni niperujoorlunilu Olsen Kids-ikkut isiginnaartarpai. Ilaqutariinni aanaa Louise ernutaalu Niviaq immikkut ittumik imminnut ataqatigiittuupput.

– Immitsinnut paasisinnaalluta migisimavunga. Immitsinnut piffissaqarfigaagut. Immikkut ittumik immitsinnut ataqatigiippugut. Niviap ataqqisorujussuuvaanga, uangalu aamma Niviaq ataqqivara. Niviarsiaraavoq piuminartorujussuaq, assut inequnartoq asanartoq, Louise oqaluttuarpoq. Niviaq aanaakkuminut pulaartuartarpoq – illoqarfeqatigiippummi - Qeqertarsuarmi.

Nakorsiartaqattaartuarpoq
Niviaq inunngorpoq den 18.april 2001. Niviarsiarannguaq nuannaartoq. Pingasunik ukioqarluni qasujasillunilu qiimajunnaarpoq. Januar 2005-imi anersaartornera allanngorpoq, assullu nikallungasalerluni.

– Ukiup affaata ingerlanerani angajoqqaavisa uagullu aanaakkuusugut amerlasoorpassuariarluta nakorsiuttarparput. Aallaat aanavikkuisa aamma nakorsiuttarpaat. Qeqertarsuarmi nakorsat nikerartuarmata nakorsiarnerit tamaasa nakorsaq nutaaq naapittarparput. Nakorsiarnerillu tamaasa angerlartiinnarneqartarpoq, Louise naalliuppaluttumik nipeqarluni oqarpoq. Tamatigullu assigiinngitsunik nassuiaasoqartarluni; Niviaq nakasumigut aseruuttoorpoq – eqqarsartaatsimigut ajoquteqarpoq. Kingullerpaamik nakorsiarfiata takusinnaavaa Niviaq assut peqqinngitsoq – Nuummullu ingerlateqqippaat. Taamani Niviaq sanigoreerpoq naavilu manngertumik pullalereerlutik.

Juni 2005-imi sisamanngornerusoq Niviaq angajoqqaavilu Nuummut aallarput. Tallimanngornikkut unnuakkut Niviaq tuaviortumik Rigshospitalemut timmisartuunneqarpoq. Aanavia anaanaminillu aanaa arfininngornikkut malinnaapput. Louise uinilu ernertik nukarleq ilagalugu ataasinngornikkut aamma malinnaapput. Niviaq misissorneqarpoq, tallimanngornikkullu paasineqarpoq Niviaq kræfteqarpoq – alliartupiluulereersumik. Louisep angajuni marluk sianerfigai, taakkulu arfininngornikkut tikipput. Nakorsat Niviaq misilillugu kemoterapeerpaat, pitsannguallalaaraluarpoq – kinguninnguali ajorseqqilluni. Ammarlugu suliarineqassasoq aalajangerneqarpoq – taava 29. suliaritippoq. Ulloq taanna unnukkut qulinut qitequttoq Louise ilaqutaalu nalunaarfigineqarput Niviaq toqusoq. Nakorsat Niviap naava ammarsimagaluarpaat – ikiorneqarsinnaajunnaareersimavorli.

Louise kammalaatinilu nunamiittutInuuneq naleeruppoq
– Taamani misigaanga inuunera aserorneqartoq. Nilliavunga »Sooq?« Takusaratsigu kiinanngua isigisinnaanngingajappara – taamaallaat isigai isigaakka. Isikkavummi assigiikkamik.

– Isigai kunissorpakka - uppernarsarniarlu ilumut taannaanersoq. Angajoqqaavi paarlaattaarlutik sanianut innartarput – soorlumi ivallugu nillertinnaveersaaraat. Aanavikkuisa tigullugu aalateraluarpaat oqaluutigalutik: »Niviaq iterit«. Niviarli aalarianngilaq. Eqqissisimavoq, qarsungavoq naavalu pullakkunnaarsimavoq. Uagullu susoqarnera paasisinnaanngilarput.

– Taamani eqqarsarpunga uanga aamma toquguma immaqa pitsaanerussasoq. Tassali toqunera artornangaarmat. Pisimasoq uppernanngilaq – soorlumi filmimik isiginnaaginnartugut, Louise tusarsaanngingajattumik nipeqarluni oqarpoq.

Louise qasseriarlunimita imminut aperisarpoq sooq ernuttani toqunersoq. Soormi uanga toqunngilanga? Niviaq meeratuaavoq, allanik qatannguteqanngilaq – sooq taanna toqua? Sooq meeraq alla – allanik qatanngutilik toqunngila? Aamma Louise ernuttami toquneranut assut imminut pisuutippoq.

– Arnaavunga erseqqissuliortartoq, akineqarnissara qunuginagu isumaga saqqummiuttarpara. Sooq Niviaq napparsimaleqqaarmalli nakorsat piumaffigisimanngilakka angerlartiinnarnagu iluamik misissoqqullugu – sooq angerlartiinnarneqartarnera naammagiinnartarsimavara? Niviarmi ammarlugu suliarineqalermat nakorsat ajornerpaamik pisoqarsinnaaneranik ilimasaareeraluarpaatigut, uagulli Niviap pilatsinini qaangerluassagaa neriuutigilluinnarparput – toquvorli, Louise oqarpoq. Ilanngullugulu nasuiarpaa Niviaq Rigshospitalemi ajunnginnerpaamik pineqarmat – taamanili timinngua akiuussutissaarutereersimavoq.

Niviaq ataataniluImminut salloqittarnianngilaq
Niviap timaa Qeqertarsuarmut timmisartuunneqarpoq – tassanimi ilisaassaaq. Taamani aasarissuuvoq. Qeqertarsuaq ileqqumisut aasarimmi alianaaqaaq – seqinnarik, nuna qorsooqqik, sila kiak. Louiselli sunaluunniit nuannersussaqartinngilaa. Qiajunnaarneq ajulerpoq inoorusukkunnaarlunilu. Malugilerpaalu imminut ikiortariaqarluni.

Allaaserisap uuma qulequtaa Louisep nammineq toqqarpaa, taannaavorlu erinarsortarlunilu nipilersortartup Ole Kristiansenip taalliaasa ilaat:
Pilluarneq inuuneraajuk inuunerluunniit pilluarneraajuk. Uangali inuuneq pilluarnertut isigaara – inuuneq pilluarneruvoq – qaqugumi toqunissarput naluarput, Louise oqarpoq.

– Ikinngutikka arnat ilagalugit asimi pisuttuarujussuartarpugut. Inuit akornanniikkaangama paasineqanngitsutut misigisarpunga – aaliasunnera paasineqarsinnaanngitsoq. Asimiikkaangamali soorlumi kamannera aliasunneralu pinngortitarsuarmut tunniussinnaagiga, tassungalu qimallugu angerlarsinnaallunga – oqiliallallunga. Naasortarluartarpunga tamakkulu aliasunninni tupparlersaatigilluartarpakka, Louise oqarpoq.

Ilinniartitsisoqataata oqarfigisimavaa sulineq eqqarsaatimigut allamut sangusaatigissagaa. Iluaqutaavormi – kisiannili ulloqartarpoq saperfinnik, qiajunnaarnerlu ajuleraangami angerlaannartariaqartarpoq.

–Niviap toqunera akuerinngilara. Akuerisinnaanngilara. Kamassuaq suli tassa qamaniippoq – imminullu kamaattarpunga – sooq inuunera illersorlugu sorsuuteqarsimannginnama. Kisianni qanoq iliorsinnaasimanngilanga – taamaattumik kamaga peqqinnissaqarfimmut tutsittarpara. Misigisimavunga ernuttama toquneranut arlaannik pisuutitaqartariaqarlunga. Misigisimavunga illoqarfitsinni peqqinnissaqarfiup sumiginnarsimagaatigut. Meerarmi asuliinnaq nakorsiunneqarneq ajorpoq! Nakorsiartarfimmi allagartaani takuneqarsinnaavoq ukiup affaata ingerlanerani amerlasoorpassuariarluni nakorsiunneqartarsimasoq. Sooq arlaannaataluunniit ajortoqarnera pasitsaassimanngilaa? Nalunngilara oqartoqartartoq isumakkeerfiginninneq pissutsinillu akuersineq eqqissinartuusut. Kisianni uanga Niviap toqunera akuerisinnaangivippara – aamma misigisimavunga akueriinnartariaqarnagu. Misigisutsikka tusaaniartorujussuuakka – aliasukkaangama qiasarpunga, nuannaaraangamalu illartarpunga. Taamaattumik Niviap toqunera akueriinnassagukku imminut salloqittassanga, Louise oqarpoq.

Niviaq aamma LouiseArriitsunnguamik inuuneq pissusissamisut iliartorpoq
Niviap ilisaanerata kingorna Louise assut isumakuluuteqartutut misigaaq. Aviaq pillugu isumakuluppoq. Unnuit tamaasa ilerranukartarpoq sinilluaqujartorlugu. Malugaali ilerriaraangami sulialiasunnerulersarluni. Niviap maanna sumiinnera eqqarsaatigisalerpaa. Isumakulunnermik. Ullulli arlaanni nassuiaatissaqanngitsumik misigisaqarpoq. Ilumini nipi tusaalerpa oqarpallattoq: Aanaa, ajunngilanga. Isumaaluttariaqanngilatit.

– Niviaq niviarsiaraavoq piuminartoq. Naveerneqaraangami akineq ajorpoq – nipaatsumilli qiasarluni. Taamaattumik isumaalugisarpara – aamma toqoreernerani. Upperaara arlaanik paasisinnaanngisatsinnik peqartoq. Isumaqarpungalu tassaniittoq. Aliasuppallaaleraangama imminut oqarfigisarpunga ummatima qeqqaniippoq, Louise oqarpoq – arriitsunnguamillu ernuttami toqunera pillugu aliasunnini oqinneruleriartornerarpaa.

Niviap angajoqqaavi januarimi meerartaaqqittussaapput.

– Aallaqqaataani eqqarsarpunga – »Niviaq uternialerpoq, inunngoqqissaaq«. Taamaattoqanngilarli, inuarannguaq arnaata naartua inuk allaavoq immikkut kinaassusilik – inunngornissaalu qilanaareqaarput, Louise naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: privat

Kuka

Kuka uinilu Otto nakorsaanermit taama oqarfigineqarput, Kukap naartuata uummataata nipaa tusarnaareerlugulu.

Ulloq 1999-mi piinsi aallartiffigeriartigu. Ulloq taanna Kuka uinilu neriartoqqusisimagamik ulapaarput, qaaqqusaraat Kukap angajoqqaavi ikinngutertillu. Kukap eqqumiigilaaraluarpaa ulloq taanna naartumi aalaneranik malugisaqannginnami – eqqarsarporli immaqa ulapinnermik malussarsimanani.

Unnukkut nere qatigiillutik nuannisaleruttorlutik tassanngaannaq aalariarnera malugaa – assullu eqqissiallappoq aalanera malugeqqikkamiuk. – Ullumikkut isumaqarpunga aalariarnera taanna tassa anerningernera, Kuka oqarpoq.

Ernivoq – kisianni Malinnguaq toqungavoq
Taamani Kuka perngarluni naartuvoq, naartuneralu imaannaanngilaq. Qaammatit pingasunngulerlugit katatsingajappoq, naartuninilu tamaat aaqalaartaqattaartarluni kuutsilullunilu. Aqaguani annikitsuaqqanik nalliisaqattaarpoq erningajalerlunilu malugisinnaavaa. Meeqqap atisai attartukkatik errorpai piareersaatissallu allat isumagalugit. Aqaguani iterpoq nalliisarnini sakkortunerulersimasut, marluullutillu Nuummi Sanami ernisarfimmukarput. Kuka siullermik ernisussiortumut ikiortimit misissorneqarpoq, taassumalu juumooq tuaviinnaq aavaa.– Ajortoqarnera erniinnaq malugaara. Eqqarsarpunga ”naartora immaqa arlaatigut innarluuteqarpoq”, Kuka oqaluttuarpoq.

Juumuup kiina ilungersorpasippoq nakorsaanerlu aggeqqullugu.

Nakorsaanerup Kuka misissorpaa naartuatalu uummataata nipaa tusaaniarsaralugu.

– Oqarpallappoq pissusissamisuunngitsoqartoq.Uangali qanoq oqalunnera tusaarusunngilara, allamullu sangusarlunga uiga oqaluutiinnarpara, Kuka oqaluttuarpoq.

Juumuup nakorsaq qinnuigaa erseqqissumik oqaqqullugu sumik ajortoqarnersoq, nakorsarlu oqarpoq uummataa tusaasinnaanagu – meeraq toqungavoq.

– Qanoq iliussallunga nalulerpara. Qiavunga soorunami, allatummi iliorsinnaanngilanga, Kuka oqarpoq.

Aalajangerneqarpoq Kuka nammineq ernissasoq, tamannagooq pitsaanerpaammat.

– Taamaasimmat aatsaat susoqarnera paasilluarpara, annilaaqaangalu. Naartora toqungasoq erniarigukku aamma uanga toqussaanga, tassa taamatut eqqarsarpunga. Aallatulli iliorsinnaanngilanga, Kuka oqarpoq. Malinnguaq erniuvoq 25. maj 1999, ilisaavorlu 29. maj.

Kuka, Otto aamma AputsiaqTamatuma kingorna
Ernereerami Kukap meeraq attorusunngilaa. Malinnguup siggui qernalaartuinnaapput, arnaatalu attornissaa ersigaa. Tigorusunngivippaa. Taamaallaat assanngua attulaarpaa.

– Tuaviinnaq angerlarusuppunga, eqqarsarpunga qiallungalu aliasuinnaleruma ilumut toqunganera immaqa paasissavara – uangalu niaqulaalissaanga – tamannalu saperpara, Kuka oqaluttuarpoq.

Kuka uinilu Kukap angajoqaavinut angerlarput. Angajuni Danmarkimiittoq sianerfigaa ernisimalluni - kisianni erniani nukappiaraq toqungasoq. Angajua assut sakkortuumik qissaserpallappoq – ilaqutariillumi tamarmik qissatilerput.

Aallaqqaataani inoqatiminnit najorneqartuaannarput – juumoorlu akuttunngitsunik oqaluuttarlugu.

– Ilaquttatta ikinngutittalu misiginneqataanerat uatsinnut tuppallersaataaqaaq. Ulloq unnuarlu qimannata ilagiuarmatigut assorsuaq nukittoqutigaagut, Kuka oqarpoq. Aamma ilaquttat orniguttartut qamuuna killitsinnarnerarpai, minnerunngitsumillu arnaq ikinngutaa naak nammineq qaammat ataaseq sioqqullugu erneqqammeraluarluni ikinngumminut tuppallersaajartortarsimavoq.

Taamaattorli aamma inuit ilaat pakatsiffigisimanerarpai piffissap kingunitsianngua soorlu susoqarsimanngitsutut oqaluttarsimammata – soorlugooq qanoq pisoqarsimanera puigoreersimagaat.

– Malinnguup toqungalluni inuunera qaammamik ataatsimik qaangiutiinnartoq arlaata oqarfigaanga: Puallarsimangaaravit! Qanoq akissallugu naluara – taamanikkummi inuunera sussaanngilaq! Kuka oqaluttuarpoq. Kuka isumaqarpoq toqusoqartillugu inuit qanoq iliornissartik nalugunikku namminneq siulliullutik saaffiginnissinnaasut, aliasunnermi ima sakortutigisarpoq allaat aliasuttoq nammineq inunnut saaffiginnissinnaajunnaartarluni.

Aputsiaq inunngorpoq
Ullumikkut Kuka uinilu Otto Hendriksen Sisimiuni najugaqarput ernertik Aputsiaq sisamanik ukiulik ilagalugu. Aputsiaq naartorigamiuk Kuka aamma assut ilungersorpoq, aappassaa taamaattoqaqqissasoralugu annilaanganini akiorniartariaqaramiuk. – Aputsiaq inuummat misigissutsikkut qanillivallaarnaveersaarpara. Annaassasoralugu annilaangagama – uffa meeraq peqqilluartuusoq. Taamaattumik Aputsiaq piffissaq siulleq angumminut ataneruvoq – uanga inuttut imminut passullunga aallartinnerma tungaanut, Kuka oqarpoq.

Kukap aliasunnini suliaraa - paasivaalu Aputsiaq ilumut nammineq erneralugu, suliassaannaanngitsoq.

– Ullumikkut tamanit asanerpaavara, Kuka naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Carsten Lind

Lena Stefansen
– Inuit tamarmik immikkut aliasoriaaseqarput – aamma tamarmik immikkut alisunnerminnik passusseriaaseqarput. Kamannerlu aliasunnermut ilaalluarsinnaavoq pingaarutilik, tamannalu aliasunnerup suliarinerani malunnarajuttarpoq, cand. psyk. PPR-imi Nuummi atorfilik, Lena Stefansen taamak oqarpoq.

Meeqqap toqunera sooq utoqqaap toquneranit alianarnerusutut misigineqartarpa?
– Isumaqarpunga inuit tamatta utoqqaap toqunera pissusissamisoornerusutut akuerisaripput – taannami inooreersimavoq. Meeqqalli toqunera paasiuminaatsittarparput – tassami angajoqqaat meerartik pillugu siumut eqqarsaateqartarput takorluugaqartarlutillu alliartornissaa siunissaalu pillugit. Tassa suli inuunngitsorli misigissutsitigut attaveqalereersarpugut – taamaattumik meeqqamik annaasaqarneq oqimaannerusarpoq. Aamma misiliisimanngitsut naluaat naartumik katatsineq qanoq artornartigisinnaammat. Tassami naartuliinnarluni atassutit takorluuinerillu aallartittarput.

Meeqqamik annaasaqarnermi misigissutsit suuppat?
– Kamanneq aliasunnerup imaasa annersaraat. Imminut pisuutinneq ilaasinnaavoq – imaluunniit allanik pisuutitsineq. Pisimasormi nassuiaatissaqartikkusunnartarpoq. Nassuiaatissaqanngitsoq isumaqanngilaq paasiuminaallunilu, aliasunnerlu soorlu nikallorujussuarnermik kinguneqarsinnaavoq – kamak aliasunnerup anigorniarnerani sakkugineqarsinnaavoq.

– Kamak pingaaruteqarpoq toqup nassuiaatissaqarnissaa pisariaqartinneqartarmat. Nassuiaatissaqartikkaanni paasiuminarnerulersarpoq – aliasunnerlu aqukkuminarnerulersarluni.

Meeqqap toqunera qanoq qaangerniarneqarsinnaava?
– Annernartua maluginngitsoorneqarsinnaanngilaq. Taamaattumik inoqaqatinik attaveqarluarneq pingaaruteqarpoq. Immikkut ilisimasalinnik oqaloqateqarneq periarfissaasinnaavoq – inoqatilli ilaquttallu aamma taamatorluinnaq iluaqutaasinnaapput. Meeqqamik annaasaqartoq imminut pisuutippat qanittumik ilisarisimannittaasa soorngunami nalunngilaat imminu pisuutittariaqanngitsoq - taamatullu oqaluttuutissavaat. Tamanna arlaleriarujussuarluni tusartareeruniuk nammineq pisuunani paasiartulissavaa. Aliasunnerup suliarisinnaanera aliasunnermik minnerulersitsisinnaavoq – kisianni aliasunneq peersinnaanngilaa.

Meeqqamik annaasaqarsimasumut qanoq pissusilersortoqartassava?
– Inuit tamarmik assigiinngitsumik aliasoriaaseqarnerat ataqqineqartariaqarpoq. Pisimasoq puigortuusaarneqassanngilaq, ammaffigineqartariaqarpoq. Oqaluuserineqarnissaa paqumigineqassanngilaq. Annaasaqartup qanoq innera paasiniarlugu sianerfiginissaa qunugineqassanngilaq. Tuppallersarniaannarlugu oqartoqassanngilaq erniinnaq qaangissagaa, aliasunnermut piffissaqartariaqarpoq – tamanna pissusissamisoorpoq. Qanoq oqassallutik nalugukku taamak oqaannarit. Najorukku naammappoq. Illuatungaanili aamma annaasaarsimasut erseqqissumik nalunaarnissaat inoqatinut pingaaruteqarpoq, pisimasoq eqqartorusunnerpaat – imalluuniit naamik.

All./Ass.: Aminnguaq Dahl Petrussen