Atuarusunnerup annertusarnissaanut suliniut Atua’allak Inerisaaviup ingerlappaa. Siunertaavoq inersimasut kikkulluunniit ulluinnarminni suliffimminnilu meeqqanik aallussisut, atuarnerup allannerullu pingaarnerutilernissaanik isumassarsitinnissaat. atuaallak.jpg


Bolethe Olsen, Bula, Ilisimatusarfimmi atuagaatilerisoq.

1: Atuakkamik atuarninni misigisat nuannernerpaaq sunaava?
Atuagaq aaliangersimasoq nuannarinerpaasattut taajuminaappoq, kisianni atuarnerup nuannersoraa anersaakkut silarsuarmut allamut pisitsisinnaasarmat. Inuit naapinnikuunngisat inuttut pissusaat, inuunerat eqqarsartariaasaallu oqaluttuarisaanikkut oqaluttualiakkulluunniit atuarneqarsinnaasarmat.

Ajornanngippat atuakkamik atuagaqarsinnaajuarneq anguniartarpara.

2: Suna maannakkut atuarpiuk?
Massakkut atuarpara Joanne Harris-ip atuakkiaa Hellige tåber, atuagaq 1600-kunni pisimasutut oqaluttualiaavoq.

Atuakkami inuttaritinneqartup Juliettep inuunermini naapittagai, ajunngitsut ajortullu unamminarsinnaasut atuarneqarsinnaapput.

Naak atuagaq 1600-kunni pisimasuusaartinneqaraluartoq, inuit inuttut pissusaat allanngujuitsutut
taaneqarsinnaasarmata ilaatigut ullutsinni tiguartiffi galugu atuarneqarluarsinnaavoq.

3: Atuakkamik tunisissasuuguit, suna atuagaq tunissutigissagaluarpiuk?
Kalaallisuunik atuakkanik imaluunnit nunatsinnut tunngasunik tunisineq nuannarisaraara, taamaasillunga atuakkiat kalaallisuut saqqummersinneqartarnerat tapersersorlugu misigisarakku. Atuakkat qallunaatuujugaluarpata aamma nunatsinnut tunngassuteqarpata tunissutigisinnaasarpakkattaaq.

Atuakkat kalaallisuut imaluunniit nunatsinnut tunngassutillit tassaasinnaapput oqaluttuarisaanitsinnik imallit, imaluunniit oqaluttualiat.

Upperigakku inuiaqatigiit ineriartortut anersaakkut inuttut sanngisuutut ataavassagunik suminngaaniit kingoqqineq oqaluttuarisaanerlu ilisimaarisariaqarnera ataqqisariaqarneralu avaqqunneqarsinnaanngimmat.

Taamaasillunga atuakkiat nunatsinni naqitertitat kalaallisuut allamiutulluunniit allatat ataavartumik saqqummertuarnissaannut kaammattuiqataallunga misigisarama.


Hanne Kristiansen, Aasianni pisiniarfimmik Anuni-mik piginnittoq, aamma ARNANUT arpatsitsisarnermik aallarniisoq.

1. Atuakkamik atuarninni misigisat nuannernerpaaq sunaava?
Atuakkamik tiguartiffi gisannik atuarninni misigissutsit assigiinngitsut saqqummikaasarput: Atuakkami inuttaasunik misiginneqatiginninnerit, nuannaaqatiginninnerit allatulluunnit – ilaatigut qullililaartarsinnaallunga.

Immikkut atuarninni misigisamik eqqaasaqarsinnanngilanga, kisianni arlaleriarlunga atuakkamik nuannarisannik tiguartingaatsiarsimagaagama atuagaq naagaangat sakimmerujussuarneq misigisarpara, eqqarsarlunga: »sooruna aamma naasoq«, »qanormita nanginneqassagaluarpa« - allatulluunniit.

2. Suna maannakkut atuarpiuk?
Massakkorpiaq atuakkat marluk atuarpakka: John Kristensenip atuakkiaa, 101 veje til bedre livskvalitet. Ullormut immikkoortuaraq ataasiinnaq atuarneqartussaq. Ullullu sinnerani imarisaa inuuninnut tutsillugu eqqarsaatigisassaq: taanna ilukkut inuunerinnerulernissamut tunngasuuvoq. Pitsaaqaaq kikkunnullu tamanut innersuunnarluni. Aappaa aliikkutassiaavoq, Anne Rivers Siddonip atuakkiaa Et nyt liv. Ajunngilaq. Atuakkat aliikkutassiat arnarpalaartut atuartorujussuuakka.

3: Atuakkamik tunisissasuuguit, suna atuagaq tunissutigissagaluarpiuk? Kimullu?
Qulaani taasara atuagaq inuunerinnerulernissamut tunngasoq arlalinnut tunniukkusussinnaavara. Kisianni Nuunimut (paninnut) Fyre og flammer atuakkat inuusuttuararsiutit nanginneriiaat tamaasa tunniuteqqammerpakka, nammineq piumassutsiminik atuarniakujuttalernera nuannarinermut.


Elisa Jerimiassen, Nunatta, Atuagaateqarfiani ningiu

1.: Atuakkamik atuarninni misigisat nuannernerpaaq sunaava?
Atuakkamik atuarlunga misiginikuusara nuannernerpaaq tassa Hans Lynge-ugaluup atuakkiaa Inuppaat, Savissivimmiillunga 1982-mili atuarnikuusara. Atuakkami Inuppanni Upernaviup avannaamiui oqaluppalaartinneqartut itsaaniit upperisat pigiliussimasatik, kalaallillu isumaliortaasiat pissusiallu saqqummersillugit. Atuagaq angakkunut, ilisiitsunut, sinnattunut naasaanut allarpassuarnullu tunngasunik immikkuualuttunik imaqarpoq. Pikkunaqutaanullu ilaavoq taamani Savissivimmiillunga piniartoq Poul Hansen, Nukaaraq, angumerigakku oqaluttuanik ulikkaartoq, ernerigaluatalu Kalaap aaversuarmut paatilluni ajunaanngikkallarami Qaanaamiit Iterlassuakkoorullugu sermersuakkut, Moriusaq, Innaanganerlu aqqusaarlugit Savissivimmut qimussiunnikuummanga. Kingorna Poul Hanseni atuakkiorpoq Inuunerma oqaluttuassartaa, atuagaq taanna aamma pikkugeqaara ilaatigut aaversuit pissaanerannut tunngasumik eqqartuisimammat.

2.: Suna maannakkut atuarpiuk?
Maannakkut atuarpara Hans Jacob Helms-ip atuakkiaa Dansen i Genéve: fortællinger fra Verden. Qangalili tunissutisiarinikuugakku, kiisami atuarlugu aallartikkakku. Atuaruminarpoq saniatigullu inuiaqatigiilerinermut, politikkimullu tunngasortaqarluni. Politikkerit atorfi llillu kalaallit, savalimmiormiut Islandermiut, naggueqatigut, saamit il.il. nunanut allanut angalagaangamik pissuserisinnaasartagaat tusakulanngisavut, aalajangiisarnerit allallu pisartut alutornartumik oqaluttuarineqarsimapput.

3.: Atuakkamik tunisissasuuguit, suna atuagaq kimut tunniutissagaluarpiuk?
Juullikkunnili isummakkut anaanannut tunniukkusuttorujuunikuugaluarpara marlulissat avittallaqqissut Benedikte aamma Regine Brandt-ikkut pillugit atuakkiaq Atuakkiorfiup saqqummersitaa taajuuserneqarsimasoq Amernik eqqumiitsuliortut Anaanaga ammerisarnikooriarmat marlulissallu ataatagigaluarma illortaarimmagit assut anaanannut atuagaq taanna piukkuppara. Meeqqat atuagaat Nunarsuaq, milik publishing-ip saqqummersitaa nukappiaraatitsinnut Nikki-Aqqalumut assut aamma piukkuppara, nunarsuup pileqqaarneranut tunngasoq, kalaallisooq. Aamma atuakkap sananeqaataa alutornarmat putoqarluni allanillu quppernerup iluani aamma quppingassartaqarluni.



All.: Aminnguaq Dahl Petrussen