Arnanut

– Inuiaqatigiit akornanni inuit amerlanersaasa imminnut iluaralutik inuulernissaannut suleqatarusuppunga, 37-nik ukiulik Nauja Brøns Nuummi najugalik oqarpoq.

– Isumarpunga iluarisanik atisaqarneq nuannarisamillu angerlarsimaffeqarneq aamma naqisimaneqarnani isummanik saqqummiisinnaaneq inunnut tamanut sunniuteqarluartartoq. Imminut iluarisi - maarsinnaalersarpugut ilutsinni eqqarsaatigut avammullu kiinnertarnerput imminnut naleqqukkaangata, Nauja oqarpoq.

Nauja januar 2008 tikillugu Royal Arctic Line-mi marketingmedarbejderitut sulivoq. Massakkullu namminersortutut suliffiutini »Your Style« ammaqqammerpaa. Tassanilu siunnersueriaaseq coaching atorlugu inuit pisariaqartitsisut siunnersortarpai soorlu qanoq ittunik atisaqartariaqarnerinik aamma angerlarsimaffiisa suliffiisaluunniit qanoq aaqqissorneqarnissaannik.
– Tamakkununnga tunngasut ukiorpassuarni soqutigisaraakka, tassa pitsaaqutigut aamma kusanaqutigut iluaqutitut qanoq atorsinnaanerigut pitsaanerpaamillu iluaqutigisinnaanerigut – pingaartumik atisat angerlassimaffimmilu aaqqissuussisarnerit eqqarsaatigalugit. Inuuninni misilittakkakka aamma ilinniarninni pissarsiakka kiisalu inoqatinnik siunnersuinermik nunnarisaqarnera ataatsimoortillugit Coach-itut ilinniarninni iluaqutigisinnaanngorpakka.

Nuannernerpaavorlu qangali pilerigalugu takorloortagara piviusunngortissinnaalerakku, tassa namminersortutut sulineq. Taamaasillunga kissaatiginerpaasara pileriginerpaasaralu malillugit inuulerpunga.

Nauja Brøns 1990-imi allaffimmiutut ilinniarluni naammassivoq, kingornalu 1999- imi beklædningsformgiveritut Odense Håndarbejdsseminarium-imi naammassilluni. Beklædningsformgiver tassaavoq inuit ataasiakkaat ilusaat malillugit atisanik ilisserillunilu mersortartoq.

Siornalu maajimi ilinniarfimmi iPotentialimi coach-itut ilinniarluni aallartippoq januarimilu naammassilluni.
– Inuunera sumut atussanerlugu tassani ilinniarninni erseqqinnerusumik paasivara – tassa uanga iluarinerusannik qanoq inoorusunnerlunga. Imminut upperinerulerpunga nutaamillu misiliinissamut qunujunnaarlunga, Nauja oqarpoq nangillunilu:
– Inuttut qaffatsikkusukkaanni nujaleritinnerinnaq imaluunniit nutaanik atisartaarnerinnaq iluaqutaasanngilaq. Itinerusumik qanoq iliuuseqartariaqarputit nutaamik alloriarnerit ilumut ilinniit aallaaveqartutut misigissagukku.

Nauja Brøns ima assersuusiorpoq.
– »Arnaq nutaaq«-ngortut amerlanersaat pissusitoqqaminnut utertarput inuk iternga tikillugu sammineqarsimanngimmat. Piffissaq sivisunngitsoq qaangiukkangat atisaat qangatut ileqqittarput. Atisalersortarnerpummi ilutsinni qanoq immitsinnut isiginitsinnit aallaaveqarpoq, tassungalu qilersorsimasutut ittarpugut nutarterinissarpullu qunugisarlugu. Taamaattumik ilorlikkut eqqarsartarnitta isikkuttalu ataqatigiinnissaat pingaaruteqarpoq.
– Inuppassuusugut ajortut avaanngunartullu soqutisaqarnerusarpugut, soorunalumi inuit taamaattut aamma imminnut naammaginatik inuusarput, Nauja Brøns oqarpoq.
– Immitsinnut iluarinerugutta aamma tamanna inoqatitsinnut ingerlateqqittarparput, tassa inoqatigut nuannersumik sunnertarpagut, Nauja isumaqarpoq.

QINNGORNEQARNEQ
Saaffiginnittartut qanoq ikiorsinnaavigit?
– Inuit qamuuna qanorpiaq tunngaveqarnerminnik paasinnissinaalernissaannik ikiorsinnaavakka. Tamannami paasigaangamikku inuttut qinngornerat erseqqinnerulersarpoq, tamannalu atisatigut angerlarsimaffimminnilu qanoq aaqqissuussinikkut aamma nutaamik inooriaaseqalernikkut takuneqarsinnaalersarpoq.

– Soorlu atisanut tunngasut pillugit saaffigineqaraangama aallaqqaataani paasiniaallunga oqaloqatigisarpara atisaasivia takusaqqaarnagu. Oqaloqatigisama akissutaasa ersersittarpaat saaffiginnittoq sunik soqutigisaqartuunersoq. Akissutai aallaavigalugit atisai misissoriarlugit immikkoortitersinnaavakka ilai piiarlugit sinnerisalu qanoq atorneqarsinnaanerinik ilinniartillugu. Taava kingorna angerlaraangama allattuisarpunga. Saaffiginnittup kissaatigisavini ilumut piviusunngortissagunigit qanoq iliortariaqarnera aamma suut pinaveersaartassagai allattortarpakka. Taava siunissami atisarsinialeraangami allattukkat taakku tunngavigissavai, taamaasiornikkullu pileritsaassineq tunngavigiinnarlugu pisisarnerit pinaveersaartinneqarsinnaapput.
– Suliffiup qanoq aaqqissuunneqarnera pillugu sulissutara siulleq tassa Mette Steenholdt-ip suliffiutaa: iPotential coachingbureau. Taamanikkut Mette ininik soqutiginartunik pissarseqqammerpoq soqutigisaalu malillugit init soqutiginartut aaqqissuuppagut, inillu taakku isertunit nuannarineqartaqaat.
– Saaffiginnittut uanga isumannik sunnerniannginnissaat pingaarnerpaatippara. Suleqatigiinneq pingaarnerpaavoq. Inuit
saaffiginnittut ilorpiaminni sunik kissaateqarnerminnik
- kisianni matuuginnarsimagamikkit puigorsimasaannik - paasinnilernissaat pingaarnersaavoq.

STYLECOACHING – SUNAANA?
Stylecoaching oqaaseq taanna ungasinngitsukkut aatsaat atorneqalerpoq, tassaniippullu tuluit oqaasii marluk ataatsimoortitat: »styling« aamma »coaching«. Imminut qanoq isiginerput pillugu eqqarsaatigut ileqquliutiinnakkagullu periuseq Coaching iluaqutigalugu paasiniarneqarsinnaapput.

Taamaattumik allanngorusukkutta inuup allap isaanit immitsinnut isigisutut iliornissarput pingaaruteqarluinnarpoq.

Nauja Brøns aamma stylecoaching pillugu annertunerusumik paasisaqarusukkuit una alakkarsinnaavat: www.style.gl

All. Irene Jeppson
Assiliisoq Leiff Josefsen

- Nuliara imerajuttuuguniluunniit pitsaanerussagaluarpoq, taavami Qaqiffimmi katsorsarneqarsinnaassagaluarpoq. Soriarsinnaanngilangali, unnuillu tamaasa qinusarpunga, nuliama napparsimanera paaseqqullugu ikiortissarsioqqullugulu, Angut oqarpoq. Angut taanna ukiut 15-issaat ninngartoorujussuarmik inooqateqarpoq.

- Ningarneq imaluunniit sangianneq inuit tamatta misilittagaqarfigaarput, misigissusiuvormi nalinginnaalluinnartoq. Ilaasa sakkukinnerusumik allallu sakkortunerusumik atortarpaat. Ningarnerli inuunermut ilaajuaannaleraangat – piunngitsut piviusutut isumaqarfigineqaleraangata ningarneq tassaalersarpoq nappaat, inuillu taamaattut ikiorneqarnissaminnik atorfissaqartitsisarput, Angut ukiut 15-it ninngartoorujussuarmik nuliaqartoq taama oqarpoq.

Angutip oqaloqatiginerani oqaatsit makku uteqattaarneqarput:”Soriarsinnaannginneq, annilaanganeq, aseruineq, pisinnaajunnaarneq, tarnikkut anniarneq, soorlumi taarsuup ataaniinneq, ilungersorluni inuuniarsarineq, anersaakkut naalliutsinneqarneq” minnerunngitsumillu ”sooq?”. Angut-ip annilaangallunilu, naalliullunilu soriarsinnaanngitsutut misiginera ersarippoq. Arlaleriarluni niaqqi illuttut attorlugu oqartarpoq: ” Qanoq iliornissara naluara”.

Angut oqarpoq nuliami ninngartunini nalunngikkaa, oqaannartarporligooq: ”Pissutissaqaramami”.

- Isumaqarpoq saniatigut arnaateqartunga. Aamma tamani tamaani allasiortartunga. Isumaqarpoq arneritunersuaq nappaatigigiga taamaattumillu arnat suleqatikka tamaasa arneriffigisarikka – isumaqarporlu uanga ikiortariaqartuusunga. Allaat pisiniarfiliaqatigigaangakku annilaangasarpunga, isumaqartarpormi arnat tamaasa tiingaffigisarikka. Uanga pisuutinngikkaangaminga arnat allat tamarmik uannut qaninniarsorisarpai, Angut oqaluttuarpoq.

Katsorsartinneq
Naapeqqaaramik taama ajortigisimanngilaq. Ukiulli ingerlaneranni ninngartunera sakkortusiartorpoq. Aallaqqaataani timersoqatigisartakkaminik arneriniartarneranik pasisarpaa. Aamma suleqatiminik. Arnanillu allanik.

- Allaat arnat suleqatikka paarlakaattaarlugit ilagisarikka pasivaanga, Angut oqarpoq.
Angulli allanik arneriniartuunngilaq. Arnanik allanik soqutigisaqanngilaq allassiornissanilu eqqarsaatigineq ajorpaa.

- Piffissap ilaani ilinniariarluta nunami allamiippugut, taamanikkullu arnat ilinniaqatikka tamaasa ilagisarsoralugit pasivaanga. Taamaanikkut siunnersorpara aappariittut katsorsartissasugut – taamasiorpugullu. Kisianni tamanna ninngartuneranut iluaqutaanngilaq, Angut oqaluttuarpoq.

Angup nulii siunnersorsimagaluarpaa ninngartunini qaangerniarlugu katsorsarteqqullugu.

- Allaat arnamut kalaaleqatiminut tarnip pissusaanut tunngasunik ilinniarsimasumut saaffiginneqqullugu qinnuigigaluarpara nammineq oqaatsini atorlugit qaangiiniarniassammat. Kisianni taamaaliorumanngilaq. Aamma arlaleriarluta nakorsamut saaffiginnittaraluarpugut iluaqutaanngilarli, Angut oqaluttuarpoq.

Angut ilungersungaarluni qanorluunniit iliorluni nulii paasitikkusukkaluarpaa allasiorsimanngisaannarami.

- Arlaannik allasiortannginnermik uppernarsaasinnaasumik maskiinamik nassaartoqaraluarpat qanorluuniiit akisutigigaluarpat misilissagaluarpara. Kissaatiginerpaavarali nuliama ikiorneqartariaqarnini paasissagaa, tamannami pillugu unnuit tamaasa qinusarpunga, Angut oqarpoq.

Aappariit marlunnik qitornaqarput, nalullugillu assut appariilluartutut isikkoqarlutik. Angut nammineq oqarpoq ninngartunera pillugu annertuumik ajornartorsiuteqarnertik allanit malugineqarneq ajortoq. Meeqqalli pillugit Angut ernumassuteqarpoq.

- Meeqqat tusaatillugit pasillertarnera assut anniaatigisarpara. Meeqqat aamma namminneq anaanaminnut oqartalerput ataatartik allanik arnaateqanngitsoq. Taamaattumik meeqqat assut nalligaakka, Angut oqarpoq.

Annilaangajuaannarpoq
Angut oqaluttuarpoq nulii imilaarsimagaangami suli ninngartunerulersartoq.

- Viinni immiartorfik ataasiinnarluunnit imeraangamiuk pasillernera sakkortusisarpoq. Suminiarannguaq sorujussuanngortittarpaa. Qanoq iliorsinnaanera annilaanngatigalugu toqqissisimananngittaqaaq, Angut oqarpoq.

Arlaanni nulia allasiorsimavoq.

- Tamanna pillugu ima nassuiaavoq; ”illimmi taamaasiortaravit aamma uanga taamaasiorsinnaavunga”. Ilumummi naalliunnaq, uangami allassiorneq ajorpunga, Angut oqarpoq. Taamanikkut nulii qimanniarlugu Angut aalajangeraluarpoq. Qimanngilaali.

Ajornerpaagaangami ullut tamaasa pasillertarpoq. Taamaaligaanganngooq ilungersunartaqaaq, Angullu annilaangajuaannalersarpoq – qanormiaa iliussava.

- Taamaasigaangat suleqatikkat arnat ilassinerluunniit ajulersarpakka. Ullut arlaanni arnaq suleqatiga uagutsinut sianerpoq suliatsinnut tunngasumik aperiniarlunga. Taamanikkut nuliara kamattorsuanngorpoq immitsinnut samminerarluta. Taamani allatut ajornartumik suleqatiga qinnuigaara sianertaqqunagu, saaffiginialeraangamingalu mailertaqqullugu, Angut oqaluttuarpoq.

Piffissap ilaani aappariit nunaqarfimmi najugaqarsimapput.

- Isumaqarpunga nunaqarfimmi inuusimanera manna tikillugu nukittoqutigalugu. Nunarfimmimi inuuneq sapersimanngilara. Tamanna missilissimallugu imminut tatiginermut nukittorsaataavoq, ila aamma peqqinnaqaaq, Angut oqarpoq.

Neriunneq
Angup kisimiilluni angalanissaa nuliata akuerisinnaanngilaa. Angalassaguni meeqqat arlaat nassartariaqartarpaa. Imminullu aperiuaannarpoq: Sooq? Sooruna nuliara taamaattoq? Sooq taama inuusariaqarpugut?

Suliffimmini nereqatigiittoqaraangat Angut angerlajaartariaqartarpoq, angerlajaanngikkaangammi nuliata allassiorsoralugu pasilersarpaa.

- Annilaangajuaannarpunga. Tassa AJOQ.

Aperineqarami sooq qangali qimassimannginneraa Angut akissutissaarukkaluarpoq.

- Aappariinnitsinni meeqqama asanninnermik tunisarpaannga uangalu taakku asavakka. Avissimasut meeraasut alliartussagunik uannut asannikkunnaarnissaat annilaangatigaara. Aamma kisimiittunngornissara qunugaara. Aammami illuuteqarpugut, taamaattumik…., Angut akivoq.

- Kissaatigeqaarali ullut arlaanni ajornartorsiuteqarnini paasisinnaassagaa.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen & Lisa Risager

1. Illit sinnerlutit oqaluttarit. ”Uanga” atorlugu – ”Tamattami imaappugut” pinnagu.
2. Kissaatitit, pisariaqartitatit takorloorutitillu oqaatigisakkit.
3. Upperinngisannik tunniussiniassanngilatit. Misigissutsitit eqqarsaatitillu ilumoorfigikkit.
4. Toqqaannartumik, oqaatigerusutatillu naallugit oqaluttarit. Oqaasissatit allatut isumaqartinnagit anittakkit.
5. Oqalukkaangavit oqaluttarit, tusarnaaraangavillu tusarnaarlutit. Oqaluttoq qalliinnartarnagu, tulliani oqaasissatit eqqarsaatiginagit, ilinniaruk tusarnaavissinnaaneq.
6. Timit, misigissutsitit eqqarsaatitillu aallaavigikkit. Unikaallallutit timivit oqaatiginiagai suunersut misigikkit akiuuffiginagillu qanoq iliuuseqarlutit.
7. Ilumoorit imaluunniit nipangersimaannarit. Isummatit ilumoortut anisikkit. Oqaasissatit ilumoorutinngikkukkit nipangersimaannarit. Nipaallisimaneq akueriuk. Uummammioqanngikkuit nipangersimaannarit.

All.: Vivi Lynge Petrussen
Pikkorissaavik PITU

18-inik ukioqangajalerluni puigunngisaannakkaminik misigisaqarpoq. Taamani Aasianni ilinniartuuvoq kollegiamilu ineqarluni. Unnuit ilaanni ikinngutini ilagalugit fjernsynerusaarpoq. Tassaanngaannarli paatsiveeruppoq assullu annilaangalerluni. Anersaartornera ajorsivoq nillertumillu aallilerluni. Qarasaasoorlu qaalersoq, tassali eqqarsaatai sukkangaaramik, isumaqarpormi niaqulaarnialerluni.

Kollegiami pisortaq isumaqarpoq aavata naqitsinera apparpallaarsimasoq majuartarfikkullu ammukarlunilu qummukaqattaaqquaa. Iluaqutaanngilarli. Annilaangasorujussuvoq – naluaali sooq aamma suna annilaangaginerlugu. Kollegiami pisortap napparsimmaviliaappaa tassani misissorterujussuarpoq. Naggataatigut nakorsaq oqarpoq uippakajaalersimasoq – tassami aamma soraarummeerfissaqqanillimmat. Eqqissisaammik iisartagartortinneqarami sinilerpoq. Aqaguani iterpoq soorlumi susoqarsimanngitsoq – ajoquteqanngilluinnartutut misigivoq.

Annilaanganeq
Tassa taamanikkut aallartippoq. Kisiannili ukiorpassuit qaangiummata aatsaat Juthop paasivaa sunaaffa ukiukkut nikallortarnermik nappaateqarluni. Ukiat tamaasa aamma taarseruttornerata nalaani pingaartumillu ukiup aallartinnerata missaani nassuiarsinnaanngisaminik maluginiagaqalersarpoq. Nerisassanik illigisaaruttarpoq nikallorlunilu. Annilaanganersuaq takkuttarpoq ilaanni unnukkut amerlanertigulli unnuakkut. Taamaasigaangami assorsuaq annilaangalersarpoq, qarasaalu ulappusertarpoq eqqarsaaterpassuit qaleriiaginnalertarlutik. Nikallungaartarpoq kisimiinnerlu sapilertarluni. Sumininnguit sorujussuanngortarput, soriarsinnaajunnaartarporlu. Nipit qanorluunniit annikitsigisut aamma sapilersarpai - nillataartitsiviulluunniit ammartarnerata nipaa sapilersarlugu. Tummaarineqartutut misigisarpoq; niaqua soorlumi qaalersoq – soorlumi arlaannik sukangasuumik qilersorneqartoq, annilaanganerinnarlu inuunerilersarpaa. Aamma iisiniarneq ajornartorsiutigilersarpaa - soorlumi tupissimajuaannalerluni. Ajornerpaagaangami 15 kiilut tikillugit sanigortarpoq.

– Naalliunnartaqaaq. Soorunalimi nakorsiartarpunga. Aamma soorunalimi assigiinngitsorpassuarnik nassuiaasoqartarpoq sooq taamaattarnera pillugu. Uippakajaarneq, nikallorujussuarneq, tarnikkut nappaateqarneq – ilaalu ilanngullugit. Uangali tamakku nappaatiginagit malugiuaannarpara, Jutho oqarpoq.

Isumaqarpoq nerisassat arlaannik sapigaqarluni Juthomik ilisarisimannittut nalunngilaat inuk qanoq qiimatigisoq, arnaq nukissaqarpasittuaannartoq. Ukiut 21-issaa ilinniartitsisuuvoq suliffinilu nuannareqaa. Ukiut ingerlaneranni soqutigisaminik assigiinngitsunikk ingerlatitsiuaannarpoq, timersortarpoq, asassortarpoq aamma atuarnermik nuannarisaqartuuvoq. Uimi, meeqqami ikinngutimilu atorfissaqartikkaanganni tunniussimasuuvoq.
– Ullumikkut takusinnaavara ukiukkut nikallorlungalu annilaangalernissara pinaveersaartinniarlugu imminut allamut sangusarlunga sorpassuarnik ingerlatsisariaqartarsimasunga. Nikalloqqajaanera malugigaangakku suliamik anngajaamik aallartitsisarpunga, soorlu jakkiliorlunga - allamilluunniit. Qilattaajuaannarpunga, nalunartunillu allaliit pilerigineru sarpakka eqqarsaatikka nikallungasut allamut sanguniassarlugit. Timera atortaqaara, sisorartarpunga, arpattarpunga timigissartarfimmukartarlungalu nikalloqqajaanera ”qimarratiginiarlugu”, Jutho oqaluttuarpoq.

Juthop ikiorneqarnissani ammaffigiuaannarpaa. Pisortatigoortuunngitsumik ikiuisartut assigiinngitsut ornittarsimavai siunnersulaaqqulluni aamma atornerluisut ilaqutaattut ilaqutariit katsorsartissimapput:

– Tamakku sivikitsumik iluaqutaasarput, kisiannili naammanngisaannarput. Taarsisorlu ajornartorsiutit utertaraat, naalliuttaqaangalu suna ajoqutiginerlugu paaserisukkaluarlugu. Tassami ajornartorsiut uteqattaartuaannartoq nukillaarnaqigami, aamma nerisassanut allaat kajungeriunnaartarakkit, Jutho oqaluttuarpoq.

– Ilami paatsiveerunnaq, Jutho illariarluni oqarpoq.

– Kiisa naggataatigut isumaqalerpunga nerisassat arlaannik sapigaqarlunga. Tassami taamaattarnera nassuiaatissaqartikkusukkakku. Tassa isumaqalerpunga nerisassaq sunaagaluarnersoq nerigaangakku napparsimalersarlunga, Jutho ullumikkut sunilluunniit nerisinnaasoq oqarpoq.

Ukiukkut nikalloqqajaasarneq sunaava?
Ukiukkut nikalloqqajaasarnerup ilisarnaatigaa ukialernerani aallartikkiarluni upernaakkut unittarami. Ukiukkut nikalloqqajaasartut ukiuunerani nukeeruteqqallutillu nikallu ngasarput. Tungusunnitsunik nererusussuseqar- nerulersinnaapput, sininnerulersarlutillu. Ukiukkut nikalloqqajaasarnerit piffinni kujasinnerusuni akuttunerupput, akullersuarmilu ukiukkut nikalloqqajaasarneq ilisimaneqanngilaq.
Avannarparteraannilu ukiukkut nikalloqqajaasarnerit akulikinnerupput. Alaskami inuiaqatigiit akornanni 10 procentit ukiukkut nikalloqqajaasarnermik nappaateqarput. Qaamanikillinerup silaannaallu kissassusaata appariartornerata ukiukkut nikalloqqajaasarnerit pilersittarpaat.
Qaratsami pinnguutikkut allanngortoqarnerata ukiukkut nikalloqqajaasarnermik pilersitsisarnera ilisimaneqanngilaq. Ilimanaateqartorujussuuvoq pinngoqqaat serotonin sananeqaammut ilaasoq.
Ukiukkut nikalloqqajaasarnermut katsorsaariaaseq tunngaviusoq tassaavoq qaamaneq atorlugu katsorsaaneq. Taamatut katsorsartinnermi ukiukkut nikalloqqajaasartoq sapaatit akunneri marluk ullormut akunnerit aalajangersimasut qaamanerup saavani issiasassaaq. Piffissap taassuma ingerlanerani katsorsaaneq sunniuteqanngippat, katsorsaaneq sunniuteqassasimanngilaq. Tamassuma saniatigut oqartoqartarpoq nakorsaatit nikalloqqajaanaveersaatit iluaqutaasinnaasartut.
Najoqqutarisaq: Netdoktor.dk

Jutho nikallorluinnaraangami ikingutini arnat qaninnerit anner-toqqutigisarpai. Oqaluuttarpaat, issiarusaaginnaleraangallu nikuiteriarlugu sivisuumik pisuttuaqatigisarpaat – Jutholu oqarpoq ikinngutini qujassutissaqarfigeqalugit.

Qaamaneq inuunermut takkuppoq
Ukiup ilivitsup affaatalu matuma siornatigut februarimi ajorteqqikkami aalajangerpoq nakorsiarniarluni. Napparsimasarnerisa allattorsimaffiat nakorsap takorusuppaa. Takusinnaavaalu Jutho amerlanertigut februarimi oktoberimilu nakorsiartarsimasoq. Taamaasigaangami qanoq ittarneranik apersorpaa.

– Oqarpoq ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqarunartunga. Tamanna aatsaat tusarakkut assut alapernaasilerpunga. Sunaaffa nakorsaq taanna nappaat taanna pillugu ilisimatusarlutik misissuisunut ilaasimasoq, nappaallu pillugu immikkut ilisimasaqarluni. Tassa oqiliallannaq. Kiisami paasinnissinnaasumik naapitaqarpunga, Jutho oqarpoq.

Nakorsallu pisariitsuaqqamik siunnersorpaa; seqinneraangat aneertaqquaa, saniatigullu qullermik immikkut ittumik piseqquaa, tassa taanna qaamanermik katsorsaat.

– Aamma oqarfigaanga inini isersimaffiginerpaasartakkanni qullit peerii sipaarniutit allanik nalinginnaasunik taarseqqullugit. Paasineqarsimavormi tamakku aamma nikalloqajaalinnginnissamut iluaqutaasinnaasut, Jutho oqarpoq.

Nakorsallu oqaasiilu naalappai. Ingerlaannaq qulleerniarfimmi qulleq katsorsaat pisiaraa seqinneraangallu aneersuartalerluni. Angerlarsimaffimminni igalaap saavani issiasarpoq, sapinngisaq tamaat atorlugu qaamaneq atorfissaqartitani piniarlugu. Qiianarpallaaraangat torsuusami matu ammarlugu nal. akunnerata ataatsip missaani issiasarpoq atuarluni imaluunniit nipilersuummik tusarnaarluni. Qarasaasialerileraangami qulleq katsorsaat sanianut ilillugu ikumatittarpaa.

Nappaatip ilisarnaatai peerupput
– Takkuuk - ukioq ilivitsoq affaalu suli taamaaleqqinngilanga, Jutho oqarpoq.

Jutho suli ilaanni nappaamminik malugisaqalaartarami paatsiveerutingajattarpoq. Tamaasigaangamilu qaamanermik sapinngisamik annerpaamik imminut isumagisarpoq.

– Ukiorpassuimmi annilaanganeq nikallornerlu atorsimagakkit soorunami suli timinniipput, takkuttarlutillu – qujanartumik maanna qaqutiguinnaq, Jutho unnersiorpoq.

– Qaamanermik katsorsartalernerma kingorna eqqarsaatit nikallornartut tammarput. Massakkullu immikkut ingerlatarpassuaaruppunga, imminummi allamut saasarnissa atorfissaqartikkunnaarpara. Pitsannguallaqaanga – eqqissisimanerulerlungalu. Nuannaarnivik malugisinnaaleqqippara – allaammi pissutissaqarnani takkuttarpoq. Siornatigut aatsaat pissutissaqaraangama ”nuannaartarama” – Inuuissiortoqaraangat, ernisoqaraangat il. il. Ullumikkut ilumoortumik nuannaarsinnaalerpunga, Jutho oqarpoq.

Juthop ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqarnini ammassumik eqqartorpaa. Isertuutinngilaa. Kanngusuutigissallugumi pissutissaqanngilaq.

– Oqaaseq nikallorneq ilaasa niaqulaarnertut ajornerusutulluunniit isumaqarsorisarpaat. Amerlanerillu soorunami niaqulaartoorusunnginnamik isertuuttarpaat. Isertuuttariaqanngilarli ikiortissaqartuaannarpugummi. Inuppassuit tarnimikkut naalliuuteqarput, taamaattumik isumaqassangilatit illit kisivit taamaallutit.

Inuit allat namminermisulli ilisarnaatilimmik nappaateqarlutik oqaluttut Juthop akuttunngitsunik tusartarpaa.

– Isumaqarpunga inuppassuit nammineq sianiginagu ukiuunerani nikallortarnermik nappaateqartut. Taakkununnga oqaan narsinnaavunga sapinngisannguarsi tamaat qaamanermik katsorsartarniaritsi. Imaassinnaavoq iluaqutaasoq – allarluinnarmik nappaateqarsimanngikkaanni, Jutho naggasiivoq.

Annie Egede Danmarkimi siunnersuisarfimmik suliffiuteqarpoq ateqartumik Egede Consult. Attaveqatigiinneq ajornartorsiutinillu qaangiiniartarneq pillugit siunnersuisarpoq pisortat suliffeqarfiini, namminersortut suliffiutaanni, soqutigisaqaqatigiiffinni, ilaqutariinni aappariinnilu. Annie Egede 1976-miit 1995-mut nunatsinni najugaqarpoq, nunatsinnilu aamma arlaleriarluni pikkorissartitsisarluni. Annie Egede pillugu annertunerusumik paasisaqarusukkuit nittarsagaa alakkaannarsinnaavat: www.egede.dk

Imminut aallartiffigigit
Qanorluunniit inissisimagaluarutta – ilaqutariiugutta, suleqatigiiugutta sumiluunnit inoqatit akornanni inissisimagutta tamatta ajornartorsiutinik qaangiiniarnermut pikkorinnerulersinnaavugut. Ajornartorsiutit inuup imminut ilikkarneranik aamma inoqatini pillugit ilisimasaqarnerulerneranik kinguneqartut ingerlariaqqinnermik pilersitsisarput. Ulluinnarni attaveqatigiinneq aallartittarpoq inuup eqqarsaatigiinnartakkani oqaatsitut anissinnaanngoraangagit, sapiinnerulerlunilu ammaneruleraangat aamma allat eqqarsaatiminik eqqoriaasinnaaneranni utaqqiinnarunnaaraangat. Ilinnut tunngasunut akisussaasuunerit paasissallugu aallartiffigeriaruk, unalu eqqaamassavat: Allat allanngortinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik imminut aallartiffigisariaqarpugut!

Kamaannani isumaqatigiinngissinnaaneq.
Inuit assigiinngissuseqarnerat akunneranni pisunut nukittorsaataallunilu ineriartornermik kinguneqarluarsinnaavoq, kisianni isumaqatigiinnginneq amerlasuut qununartutut toqqissisimananngitsutullu misigisarpaat. Inuup isumaqatigisarlugulu isumaqatiginngittakkap ilikkavinnissaa pimoorullugu soqutigigaanni taava inuit imminnut pitsaanerusumik ilikkarsinnaapput. Misilillugu paasinialaariaruk suut pillugit isumaqatigiinnersusi – aamma suut pillugit isumaqatigiinnginnersusi. »Arraa – soqutiginangaarami – uanniit allaanerulluinnartumik isumaqarputit!« Arlaannik isumaqatigiinnersi pingaaruteqarsinnaavoq – allat pillugit soqutaarpianngissinnaavoq, ilaannilu immaqa tissinaannarsinnaalluni.

Ajornartorsiutit allivallaartinnagit aaqqikkit
Ima paasillugu: Suminiaqqalluunniit kamaammiutigisarukkit kamappallaalertinnak erseqqissumik saqqummiutikkit. Isumaqatigiinngissutiminiaqqat tassaasinnaapput ajornartorsiussuanngortup sorlai. Isumaqatiginngilarma – uanga aalisakkat mamaagaakka… illit tv-kut arsaattunik isiginnaarneq ajoraat il. il. Ulluinnarni ajornartorsiuteeqqat taamattut tamatta aqqusaartarpagut, imaanngilarli tamarmik ajornartorsiuterujussuanngortartut. Oqaloqatigiilluta paaseqatigiittarpugut – imaluunniit siutip illuatigut iserunik illuatigut anisaraat.

Piviusuiit misigissutsillu immikkoortikkit
Ajornartorsiutit misigissutsinut tunngasuteqarnerat annertusiartortillugu ajornartorsiutit qaangeruminaalliartortarput. Aappariillu akornanni misigissutsit amerlasaqimmata ajornartorsiutivittaa puigorneqarajuttarpoq. Nerisassiakka mamarinngikkukkit taava UANGA ajoquteqarsimassaanga! Uffa immaqa aapparma aalisakkat tamaasa mamarinnginnamigit neriumanngitsoq, uanga ajuallannera pissutigiinnarlugu misigissutsit akuliukkikka. Taamak pisoqarpat oqaloqatigiissinnaaneq aqqutissatuaavoq SUNARPIAQ ajornartorsiummut tunngaviunersoq paasiumagaanni. »Asavakkit – kisianni nerisassiatit mamarinnginnakkit illoqarfimmi nerisassarsinialerpunga - imaluunniit – Tullianik allanik nerissassiulaannguarna ilaa« »Iih – æh… nerisassiakka mamarinnginnakkit ajuallappunga, takusinnaavara taamaattariaqanngikkaluarlunga«.

Pisimasuiit tunngavigikkit
Oqaatsit TAAMAATTUAANNARPUTIT imal. TAAMAANNGISAANNARPUTIT atornaveersaakkit – kamalersitsisarlutillu ajornartorsiummut ajornerulersitsisarput. Ima oqarnak »Sianiippallaaqaatit – kingusinaartuaannarputit – tatigisassaanngilatit! «, qanorpiaq misiginerit oqaatigiinnaruk: »Utaqqikatakkakkit – annilaangallungalu – sooq taamak mulutiginerit nalugakku, aatsaammi marlunngortoq iserputit. Oqarputimmi unnuaq qeqqartinnagu angerlassallutit«. Taamak oqaruit tassa illit nammineq qanoq misigisaqarsimanerit akissussaaffigalugu saqqummiuppat, ima oqaannarnak: »Angutipalaaq!!!«
Oqaatsit »uanga«-mik tunngavillit puffannannginnerupput »Illit!!«-mik taakkartuisunut naleqqiullugit. Oqaatsit soorlu »Illit taamaattuugavit«! ammut isiginninnermik ersersitsisarput, kamammik imminullu pisuutinnermik kinguneqartarlutik.

Siunissami kissaatit salliutikkit
qanga pisimasut puttarsinagit Qanga pisimasut kamassaatigisarsimasatit – aapparpit qanga iliuuserisimasai – qanga oqaaserisai – qanga puigugai il il. taagornagit siunissamut tunngasut pingaarnerutikkit. Tullianik taamak pisoqassappat taava qanoq iliuuseqassavisi? Eqqaamassavallu: Isornartorsiuinermut taarsiullunu SUNA kissaatiginerit saqqummiutissavat. »Tullianik kingusinaartuussaguit kissaatigaara sianerfigilaassagimma kinguartoorninnik ilisimatillunga. Taava isumaalussanngilanga. Ilaa taamaasiorsinnaavutit??«.

Tusarnaarluarsinnaanerit atoruk
Aapparpit qanoq eqqarsarnera takorlooruk– qanoq misiginersoq aperiuk – suna kissaatigineraa takorloorneraalu apeqqutigikkit. Soqutiginninnerit ersersiguk alapernaannerillu atorluarlugu. Aperineqarneq soqutigineqarnerlu nuannaalersitsisarput. Imaalluarsinnaavoq taamaaliorussi pisarnermiit immissinnut qanillinerususi. Aappannut tusarnaarluarsinnaanerit sungiusaruk – oqalunnerani akornusernagu tusarnaarit, akornatigullu qalliuniarpasissunik siunnersuuteqarnaveersaarlutit, soorlu: ”Isumaqarpunga pujortarunnaartariaqartutit”. Allatut aperiguit akineqarnissat ilimanarneruvoq, soorlu: ”Pujortartarnerit nammineq qanoq isumaqarfigiviuk? Pujortarunnaarusuppit?”

Nersualaarineq
Ulluinnarni suarsuppassuit isornartorsiuinerillu kisiisa pinnagit inooqatersi nersualaalaartarniarsiuk. Soormi immissinnut qinersimavisi, eqqaamavisiuk? Aappat pillugu suunuku nuannarivigit? Immissinnut piffissaqarfigigitsi, sivikitsunnguugaluarpalluunniit, marluinnaallusilu nuannersunik misisaqaqatigiittaritsi.

Ataqqinninneq
Immissinnut ataqqinersi ersersittarsiuk aamma allat tusaatillugit. Isumaqatigiinngikkaangassi imaluunniit apparpit iliuusai qatsukkaangakkit inuit allat akornanni ersersinnagit angerlarussi oqaloqatigiissutigisigit. Aappariit inuit allat akornanni imminnut isornartorsiortut tusaallugit peqqusiileqinartorujussuuvoq. Aamma allanik isigisoqartillugu aappavit atisai nujaaluunniit iluarsiniartassanngilatit – eqqamajuk: Anaanaginngilaatit!

Akisussaassuseq nammineq tigujuk
Allanngortoqarnissaa kissaatigukku taava ilinnit aallartikkuit pitsaanerpaavoq. Inuit allat allanngortinniarneqarsinnaanngillat. Nutaanik ilinniarit. Attaveqatigiinneq ajornartorsiutinillu qaangiiniartarneq pillugu atuakkiat arlaannik atuarit. Pisariaqarpat ikinngutitit suleqatitilluunniit ilagalugit sungiusartarit. Pikkorissarit. Pissusitoqqatit ingerlatiinnarnagit allatut iliuuseqaruit angusaqarnerussaatit. Eqqaamajulli: Ilikkakkatit naalagaaniarlutit aappannut atuutitinniassanngilatit. Immaqami aalisariarnissani pilerigineruaa.

All.:Annie Egede aammaa Inga Dora Gudmundsdottir Markussen
Ass.: Trine Veiss Mikkelsen/Light4You