Arnanut

NAAMIK!

Kalaallit arlalissuit 1960-70-ikkunni inuusut kalaallisut oqalussinnaannginnertik ajornartorsiutigivaat. Tamassumunnga ilaatigut pissutaavoq atuarfeqarnermut inatsit 1967-imi nutarsarneqarmat. Taassuma kinguneraa atuarfeqarfinni qallunaanngorsaanerujussuaq, kalaallillu oqaasiisa kingulliunneqarneri erserput, kalaallisut ilinniartitsinerit 3, klassemiit aatsaat aallartissinnaalerneqarmata.

Paasisaqarfik: atuagaq ‘Qaannat alannguanni’, Tupaarnaq Rosing Olsen

Meeqqat ingerlaqqillutik ilinniaqqinniassappata qallunaatut pikkorissuunissaq assut pingaartinneqarpoq – kalaallisut oqaatsit puigorneqassappataluunniit. Naak ilaasa kalaallisut oqaatsit pingaartinneqarnis-saat sulissutigigaluaraat, amerlasuut isumaqarput qallunaat oqaasii pingaarnertut atorneqassasut.

Tamassuma kinguneraa kalaaliararpaaluit qallunaat klassiini atualermata, kalaallisullu oqaatsit ilitsoqqussarinagit perorlutik.
Ilaasali misigaat kalaallisut oqaatsit ilikkaqqittariaqarlugit – uani atuaruk sooq qanorlu.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Marti Sisimiuni inunngorpoq, arfinilinnik ukioqartoq ilaqutariit Nuummut nuupput – arnaa qallunaajuvoq angutaalu kalaaliulluni. Angerlarsimaffimminni qallunaatuinnangajak oqalupput – aammami atuarfimmi ikinngutimilu akornanni. Taamani Marti u-klassimi atuartuuvoq – qallunaatuinnaq oqaluttut klassii taamak taaneqartaramik – taamani 70-80-ikkunni.
Taamani kalaallisut oqalussinnaanissaq pingaartinneqanngilaq – suli. Ilinniaqqissaguit taamaallaat qallunaatut oqalussinnaasariaqarputit. Taamani pitsaasumik ilinniagaqarsimanissaq kalaallisut oqalussinnaanermit pingaarnerutinneqarpoq.
Martip oqarneratut: ”anaanagami danskiummat danskisut oqaatsit qaatuussaraakka”. Kisianni arlaannik ”amigaateqartutut” misigisimajuaannarpoq.
– Kalaaliuvunga, Kalaallit Nunaanni najugaqarpunga, kisiannili kalaallisut oqalusinnaanngilanga. Nunaginngisanni Danmarkimiikkaangama oqaatsit qaatuussakka tusaasarpakka – tassa paatsiveerunnaq, Marti oqarpoq.

Isikkuni ilaqutigisarpaa
ARNANUT Martin Chemnitz, Marti naapippaat Nuummi ukiarluni silageqisoq. Nuummiutut oqaluppoq – tassa qallunaatut kalaallisullu akuleriisillugit. Kalaallisuinnaq oqalukkusunnera malunnarpoq, itinerusumilli nassuiaaleraangami ingerlaannaq qallunaatut oqalulersarpoq, oqaatsimmi taakku qaatuussarai.

– Massakkut paasivara kalaallisut iternga tikillugu oqalulersinnaananga. Alliartorninni qallunaat oqaasii oqaaserivakka kalaallisullu aatsaat kingusissukkut ilinnialerlunga. Massakkut peqqissimisarpunga taamani ukiuni arlalinni Qaarsuniissimannginnama. Kalaallisulli oqalussinnaaneq kisiat soqutigisarinngilara - allanik aamma soqutigisaqarpunga ingerlakkumasannik – taamaattumik ukioq ataasiinnaq Qaarsuniippunga, Marti nassuiaavoq.

Marti kalaallisut oqallorilluinnarpoq – ARNANUT-ni taamak isumaqarpugut. Oqaasii tamarmik paasinarluinnarput, nalornileraangamilu qallunaatut sanguinnarsinnaavoq. Oqaatsinillli paasisimasaqarniarpallaat allatut isumaqarsinnaapput.

– Taamani 70-80-ikkunni kalaallisut oqqarlulaartut ikiorneqarneq ajorput. Kalaallisut oqalunniaraangama malugisarpara qallunaatut oqalunnissara kissaatiginerugaat. ”Kalaallisut iluamik oqalussinnaanngikkuit nipangerniarit” tassa taama oqartarput. 12-nik ukiulik taamatut tusagaqartoq susarpa? Soorngunami nipangertarpoq. Qujanartumik ullumikkut pissutsit allaapput. Kalaallisut 100 %-imik oqalusinnaanngikkaluarlunga akuerineqarnerusutut misigaanga. Kalaallisut kukkusaraluarlunga naqqiisartut ikinnerulerput. Soorlumi paasineqarsinnaasumik oqaluttarnera naammattutut akuerineqartoq, Marti oqarpoq.

Marti qallunaatuik isikkoqarpoq qamasumik ameqarlunilu tungujortunik iseqarami. Aamma timaa kalaalerpalunngilaq – salullunilu angisuujuvoq.

– Isikkora iluaqutigisaqaara. Qallunaatut isikkoqarnera pissutigalugu kalaallisut oqqarlunnera akuerineqartarpoq. Tassami ikinnguteqarpunga kalaallivittut isikkullinnik kisianni kalaallisut oqalussinnaanngitsunik – taakku uanniit ajornerusumik atugaqartitaasarput kalaallinit paasiuminaatsinneqarnerusaramik, Marti illariarluni oqarpoq. Tassami suli naapitaqartarpoq kalaallisut appikkaangat assut tupaallattartunik – aa sunaaffaana kalaaleq – isumaqarlunga qallunaaq.

Kamappoq
Marti 1987-imi kalaallisut ilinniariartorluni Qaarsunukarniarluni aalajangerpoq. Atuarfimmi suliffissarsiorpoq, suliffissarsigamilu Qaarsunukarluni. Kalaallisummi ilikkarsinnaassaguni ilaquttani ikinngutinilu qallunaatuinnaq oqaluttut qimattariaqarpai.

– Kalaallit oqaasiinik amigaateqarnera Qaarsunukarniarlunga aalajangerninnut pissutaavoq. UANGAMI nunanniiginnarsinnaanngilanga oqaasiilu nalullugit. Ilivitsutut misigissaguma, – imminullu paasisinnaassaguma kalaallisut ilinniartariaqarlunga misigaanga, Marti oqarpoq. Qaarsuniit aallarami ilivitsutut misigisimanersoq uterfigissavarput.

Marti aamma isumaqarpoq Kalaallit Nunaani kalaallisut oqalussinnaanneq tassaasoq kalaallit oqaasiinik paarsilluarneq aamma tatiginninneq. Nuulli qimallugu Qaarsunukarnera aamma allarluinnarmik pissuteqarpoq.

- Tassalu kamanneq. Aallartinnanga HF-erpunga. Kalaallisut inunnguutsiminik atuinngitsutut ilinniarpunga – qallunaatulli Kalaallit Nunaanni alliartorsimanngitsutut soraarummeerlunga. Taamani qallunaat ilaat uannit karakterigissaarnerupput, naak uanga taakkunaniit kalaaliunerungaaraluartunga – tassa kamannaq, taamaaginnarusunngilangalu, Marti oqarpoq.

Tassa Marti Qaarsunut aallarpoq. Qaarsunimi qallunaatut oqaluttoqanngilaq, Martilu paasineqassaguni kalaallisut pisinnaasannguani atortariaqarpai. Ilinniartitsisutut sulivoq, Qaarsormiulli oqaluttuuttariaqarpai kalaallisut ilinniariartorluni aggersimalluni.

– Soorunami ilaat ajuallakkaluarput, meeqqammi qallunaatut ilikkarnissaat pingaarnerpaatut kissaatigaat – aammai qallunaatut ilinniartippakka. Aamma oqaluttuupakka aggersimanngikkaluaruma ilinniartitsisussaqarnavianngikkaluartut - ukiormi taanna kisima Qaarsuni ilinniartitsisutut qinnuteqarsimavunga, Marti oqarpoq.

Qaarsuni danskit oqaasii - isariaqartinneqanngillat - taamaallaat kalaallisut oqalussinnaanngitsunik tikittoqatuaraangat – imaluuniit allatut qallunaat oqaasiinik pisariaqartitsisoqaraangat.

Tassa asanat
Marti nunarfimmi inuunermut akulerulluarpoq. Piniartut angalaqatigisarpai, pulaartarpoq, kaffisoriartortarpoq, sannavimmi qamutilioqataavoq – tassami Qaarsormiut akornanni inooqataalluarpoq.

- Kalaallisut iluamik oqaloqatigerusuttaqaakka, kisiannili saperpara. Taamaammat kalaallisut pisinnaasakka pitsaanngikkaluit atorpariaqarpakka. Ilaannilu ila tissinartaqaaq, Marti oqaluttuarpoq.

Ataatsimooraangatta arlaat oqassaaq: ”Qaa, Marti, oqaluasaalaarniarit!”. Taava tassa kalaallisut sapinngisannguaminik appissaaq – makkulu tusarnaartut soorlumi quinassaakkat - tamarmik illaleraraat qitutsilluinnarlutik.

- Soorunami illaatigitilluni ilaanni ajortarpoq – aamma qasunartorujussuusinnaavoq. Kisiannili atorsinnaasariaqarpoq. Kalaallisut ilikkassaguma kukkusarnikka paasisariaqarpakka – taamaasiunngikkuma ilikkarnaviannginnama, Marti oqarpoq.

Marti Qaarsuni ikinngutitaartorpoq – Qaarsormiullu qanoq asanartigineri apersorneqarnermini arlaleriarluni erseqqissartarpaa – ”tassa inuit asanarnerpaat – taavaniininnimi tapersersortaqaannga”. - Kisianni ilaasa ikinngutigerusunngilaat – tassamiaasiinngooq erniinnaq qimassammatik.

Marti arriitsumik kalaallisut ilikkariartuaarpoq. Kalaallisut paasinnissinnaanera pitsanngoriartorpoq – oqaatsillu ilikkagai amerliartorput. Naggataatigut aperineqaraangami ingerlaannaq akisinnaalerpoq.

- Meeqqat ilinniarfiginerpaavakka. Taakkumi oqaluukkaangakkit toqqissisimanerusarpunga – soorlumi naleqqatiginerusutut misigisarama, Marti ullumi taama nassuiaavoq.

Naligiinngitsoqarpoq
Marti inuusunnerugallarami ataataminut kamattaqaaq – aammami inuiaqatigiinnut nunaqqatiminut.
- Ataataga kamaappara kalaallisut ilinniartissimanngimmanga. Inuiaqatigiit kalaallit kamaappakka isumaqarmata danskit oqaasii kisimik atorfissaqartinneqartut – aamma nunanni Nuummi kalaallisut ilinniarnissammut periarfissinneqannginnama, Marti oqarpoq. Ullumikkut kamannini qaangersimavaa – ullumikkummi paasiva inuunerminut pingaarutilinnik aamma allanik naleqartoqartoq.

Nunatsinnili oqaatsit pillugit politikki eqqarsaatigisaqaa. 1960-70-ikkunni qallunaatut oqalussinnaaneq kisimi pingaartinneqarpoq – akerlianilli 80-90-ikkunni kalaallisut oqalussinnaaneq salliutinneqarluni.

- Oqimaaqatigiinngitsoqarpoq. Aatagigaluama qangarsuaq Danmarkimiinnermini postkorti ilaquttaminut nassiussimasaa pigaara. Allappoq qallunaatut oqaatsit arreeqisumik ilikkariartuaarusaarlugit. Kinguaariit marluk qaangiummata ernutaa nunamini killormut sammisumik ajornartorsiuteqarpoq. Inuiaqatigiit piffissap ingerlanerani taamatut aaqqissuunneqarsimanngikkaluarpata tamakku ajornartorsiutaalersimassanngikkaluarput – ajornartorsiutinngorpulli. Inuiaqatigiillu ikiorumanngimmatigut nammineq qanoq iliuuseqarpugut, Martin Chemnitz oqarpoq.

Aappaatigut Kalaallit Nunaanni mutiusumi inuussagaanni danskit oqaasiisa aamma pingaaruteqarnerat ilumoornerarpaa. Paasissutissammi pisortaneersut amerlanersaat qallunaatut allaqqaarneqartarput. Isumaqarporlu kalaalerpassuit nunaminni takornartatut pineqartutut misigisartut.

- Soorlumi aamma uanga kalaalisut oqalukkaangama allamiutut misigisartunga. Pingaartumik Nuummi inuppassuit allamiutut misigisassagunarput paasissutissarpasuit qallunaatuinnaq allassimasarmata. Nunarsuarmioqatigiit oqaatsit ataatsit atorlugit naappiffeqarnissaannik takorluugaqarpunga: Tassa tuluttut, taakkualu saniatigut nammineq nunagisami oqaatsit: Maani tassa kalaallisut – taava uagut qallunaallu tamatta allamiutut misigaluta tuluttut immitsinnut oqaluuttassagaluarpugut – tassa naligiilissagaluarpugut, Marti illariarluni oqarpoq.

Ilivitsutut misigilerpit? Aap naaggalu
Marti nulianilu pingasunik meeraqarput 3-10-nut ukiulinnik. Meeqqat mikigallarmata angerlarsimaffimminni kalaallisuiinaq oqaluttaraluarput. Maannali annermik qallunaatut oqaluttarput. – Angerlarsimaffitsinni qallunaatuinnangajak oqaluttarnerput uagut aamma kukkuneraarput. Taamaakkaluartoq isumaqarpunga Nuummi qallunaatuinnaq oqalunnersuaq ingasappallaartoq – børnehaveni – atuarfinni – sumiluunniimmi. Kalaaliararpassuuit qallunnaatut oqaluttaqaat – paasissutissarpassuimmi kalaallisuunut naleqqiullugit qallunaatut ajornannginnerusumik pissarsiarineqarsinnaapput, Marti oqarpoq.

Marti inersimasunngoreerluni aatsaat kalaallisut ilinnialerpoq, isumaqarporlu meeraalluni ilinnialersimasuguuni oqinnerusimassagaluartoq – isumaami malillugu meeqqat inersimasunit ilikkalertornerusarput.

Marti Qaarsuneereernermi kingorna ilivitsuunerusut misigilernerpoq – tamannami Qaarsunukarnerata siunertaraa?

– Hmm… aappi naaggalu. Ukioq ataasiinnaq Qaarsuniinnera uanga kalaallisuik oqaluttalernissannut naammanngilaq – ukiut arlallit taavaniissimassagaluarama, kisianni inuuninni aamma allanik soqutigisaqarama qimappara – oqaatsimmi kisiisa inuuninni pingaartitarinngilakka. Aamma paasivara kalaallisorluinnaq oqaluttaleraluarumalluunnit immaqa ilivitsutut misigilernaviarnanga. Kingusinnerusukkummi paasivara ilivitsutut misigilerneq tarnikkut peqqissuseqarnermut attuumassuteqartoq - sutut oqalussinnaaneq apeqqutaatinnagu. Qanoq ililluni ”ilivisutut” misigissuseqalissanerluni inuup nammineq aalajangertussaavaa – tassa anersaakkut kinaassuseqalerneq.

– Paasivarali inuiaqatigeeqataasutut misigissagaanni nunaqqatit oqaasiinik piginnaasaqarnissaq qanoq pingaaruteqartigisoq. Kalaaliuvungami – aakkut tarnikkullu – OQAATSIKKA atorlugit paasineqarsinnaasarama nuannaarutigisaqaara, Marti oqarpoq. – Qaarsuniinnerami aamma allarpassuarnut iluaqutigaara – inuttut ilinniarfigeqaara..

– Qaammatit arfineq marluk qaangiummata aatsaat iluamik uffarpunga. Inuuneq allatut naleqarluartumik ingerlanneqarsinnaasoq paasivara, Marti oqarpoq.

Periuseq uteqqippoq
Martip kalaallisut oqaatsit tammarnissaat annilaanngatiginngilaa – kalaallisulli ilinniarusuttut periarfissakinnerat ernummatigaa – aamma nuummiuaqqat oqaatsiminnik ingerlassiinnarsinnaanerat ernummatigaa.

– Qaa TV-kut radiokkullu oqaatsinut kanaleqalerniarta. Kalaallisut pitsaasunik soqutiginartunillu atuakkiorniarta aamma pinnguaatinik kalaallisut oqaasertalinnik pilersitsiniarta. Kalaallisut oqaatsit ataannarnissaannut aningaasat amerlanerususut atorniartigit, imaluuniit kalaallisut ilinniartitsinissamut – taamasiorutta isumaqarpunga inuit amerlanerusut – pingaartumik nuummiut amerlanerusut kalaallisut oqalulissasasut, Marti oqarpoq.

Tamakku tusareerlugit ARNANUT Martip aqqusaarsimasai eqqarsaatigilerpaat; nammineq angerlarsimaffimminni, atuarfimmi ikinngutimilu akornanni qallunaatuinnaq oqaluttarsimagami Qaarsunukartariaqarsimavoq kalaallisut ilinniariartorluni – pissutsit aamma ullumikkut taamaapput – meerai aamma Martitut iliortariaqassanerpat?

- Ilumut, pissutsit uteqqipput. Kisianni ullumikkut toqqissimaneruvunga. Meeqqavummi mikisuugallaramik kalaallisuinnaq oqaluunneqartaramik oqaatsit pigereerpaat, taammaattumik uanniit ilikkaruminartinnerussavaat. Aamma ullumikkut atuarfik isumalluarfigineruara – taamanimi 1976-mi atuarfinni pisutsit ullumilu pisutsut assigiinngeqaat. Ullumikkut kalaallit oqaasiisa atorneqarnissaat tunngavigalugit siornertaralugulu ilinniartitsipput – meeraagallarama Nuummi taamaattoqanngilaq, Marti naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff R.V. Josefsen

Naamik, Jensiuvunga!

Jens B. Frederiksen alliartorpoq kalaallimik ataataqarluni qallunaamillu anaanaqarluni. Jensip kalaallisut oqalussinnaanissaa pingaartumik arnaata aamma pingaartippaa. Taamanikkulli 70-ikkunni ilinniagaqarnissaq aamma pingaartinneqarpoq, ilinniagaqassagaannilu pinngitsoornani danskisut iluamik oqalussinaasariaqarpoq.

– Angajoqqaakka aperinikuunngilakka, kisianni isumaqarpunga tamanna pissutigalugu qallunaaqqat akornanni inississimagaannga taamani 1973-imi atualerama, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Jens B. Frederiksen nalunngilarput kinaasoq, tassa demokraatit sinnerlugit inatsisartuni ilasortat ilaat. Jens aamma taannaavoq nunatsinni oqalluttarfiit akimanersaanni - inatsisartut oqaluttarfianni kalaallisut oqaluttoqarnissaanik pingaartitsisoq, aamma nammineq kalaallisut oqaluttoq - naak aallaqaataani kalaallisut oqallorivinngikkaluarluni.

– Takussagaluarpat - naveersikkaangama. Ilaasa oqarfigaanga kalaallisut iluamik oqalussinnaanngikkuma qallunaatut oqaluttariaqartunga. Aamma atuartartut marlussuit aviisimi avoqqaaralunga allaseraannga, uangali nakkaannarusunngilanga. Kalaallisut oqalukkusunnera oqalunnissannullu sapiissuseqarnera takutikkusuppara, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Isummerneq
Jens B. Frederiksen ullumikut kalaallisut kukkuneqanngitsumik oqaluttarpoq. Sumiorpalussusaali suminngaanneernersoq eqqoriaruminaappoq. Apersorneqarnermini upernavimmiorpallattarnera malunnarluarpoq, kisianni akornatigut kujataamiorpallattarlunilu avannaamiorpallattarlunilu qeqqarmiorpallattarpoq. Tusarnaarlugu nuanneq.

– Oqareernittut Nanortalimmi qallunaatut oqaluttut akornanni atualerpunga. Tikisitat meerai qallunaaqqat atuaqatigaakka. Tamakku sivikitsuinnaq Nanortalimiittarmata, ukiut tamaasa nutaartaqartarpugut, taamaattumik kalaallisut ilinniartinneqarnermut ukiut tamaasa aallaqqaataaniit aallartittarpoq.

Soorunalimi uatsinnut nanortalimmiiginnartunut naggataatigut qatsunnarsivoq. Uagummi kalaallisut oqalussinnaalaareersugut immikkut ilinniartinneqanngilagut, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Meeqqat atuarfianni naammassigami Jens Danmarkimi efterskolemukarpoq, ukiullu tullii arfineq marluk missaanni tassaniilluni. Ukiut taakku ingerlaneranni Jensip kalaallisut sapinngisatuani puigungajalluinnarpai. 1990 nunatsinnut uterpoq politiaspirantitullu ilinnialerluni. Ilinniarnermini pinerluttuliortoqarsimatillu takunnissimasunik apersuineq ilinniagaasa ilagaat.

– Kalaallisut apersuisinnaanerma qanoq killeqartiginera ingerlaannaq paasivara. Taama pikkorlutsigigama peqqusiileqisaqaanga, eqqarsarpungalu taamaaginnarsinnaananga. Apersortakkakka pillugit taama eqqarsartanngilanga imminuinnarli eqqarsaatigivunga. Kalaallit Nunaanni inunngorsimallungalu alliartorsimagaluarlunga kalaallisut pikkorlunnera kanngusuutigisaqaara. Taamaattumik Nuummiunngitsoq allamili praktikkissalunga aalajangerpunga, kalaallisut ilinniarnissannut periarfissaqarniassagama, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Imminut pinngitsaalivoq
Jens politiitut ilinniarluni nammassigami Upernavimmi sulilersinnaanerminik neqeroorfigineqarpoq. Akuersivoq nuullunilu. Upermavimmiissimanngisaannarpoq ilisimasaqarfiginagulu, tassa torrutiinnavillugu misilippaa, ukiullu pingasut affarlu tassaniilluni.

– Upernavimmiinninni kalaallisuvik oqalunneq ilinniarpara. Tamatuma kingorna Qasigiannguani Maniitsumilu najugaqarninni kalaallisut pisinnaanera pitsanngorsarpara – massakkullu Nuummi najugaqarpunga. Nuummut nuukkama kalaallisut oqalussinnaanerma pitsanngoriarsimanera aatsaat malugilluarpara, kisianni akuleraartorujussuarmik sumiorpalussuseqarpunga. Oqarusulluaraangama imaluunnit sukangagaangama upernavimmiorpalulersarpunga, Jens illarluni oqarpoq.

Kisianni qallunaatuinnarluunniit oqalukkaluarlutit Upernavimmi sulisinnaasimagaluarputit – suna pissutigalugu kalaallisut oqaluttaleqqinnissat pingaartissimaviuk?

– Soornguna taama oqartoqarsinnaagaluarpoq. Imminulli pinngitsaalillunga kalaallisut oqalunniartarpunga, taamaaliunngikkuma kiserliussaqigama. Soorunami illoqarfinni avinngarussimasuni qallunaanik politeeqarpoq – taakkuli naalliuperaartarput kalaallisut oqalussinnaannginnertik piassutigalugu. Aamma uanga imminut oqarfigereernikuuvunga imminut naammagilissaguma kalaallisut oqalussinnaasariaqarlunga, Jens B. Frederiksen oqaluttuarpoq.

Upernavimmut pigami ukiorluunniit qaangiutinngitsoq Jens nunaqarfinni innuttanik ataatsimiisitsisalerpoq.

– Taamani kalaallisut oqallorloqaanga, imminulli pinngitsaalillunga kalaallisut oqaluppunga. Ila aamma tissinartortaqartaqaaq. Oqqarliorluaraangama ataatsimiigiat tamarmik illartorsuanngortaramik – uangalu aamma illaqataaginnalersarlunga. Tassa ajunngilaq – malugissinnaavarami uanga nikassarlunga illanngitsut oqaatsimali tissinarneri pillugit, Jens oqarpoq – nassuiaavorlu inuit nammineq pilluni qanoq isumaqarneri soqutiginartingilluinnarlugit:

– Oqaatsinik ilinniartut tamarluinnarmik kukkunitik ilinniutigisarpaat. Taamaattumik kalaalerpassuit kukkussasoralutik qallunaatut oqalukkusuttannginnerat ajuusaarnarpoq, Jens oqarpoq.

Danmarkimi ”qallunaaqatini” ornikkusuppai
Jensi inatsisartunut qinigaagami nammineq aalajangersinnaavaa oqaluttarfimmi kalaallisut qallunaatulluunnit oqalussanerluni. Kalaallisut oqalussalluni aalajangerpoq. Ingerlaannarli malugaa Kalaallit Nunaata oqaluttarfiisa akimanersaannit kalaallisut oqalunneq qanoq nalunartigisoq:

– Oqaaserpassuimmi naluakka. Oqaatsit ulluinnarni atorneqartanngitsut. Isumaqaraluarama kalaallisut pikkorissisimallunga, tassanngaannarli ”politikeritut”- kalaallisut oqaluttussanngorpunga. Isummernerali aallanngortinngilara. Kalaallisut oqalunniarpunga.

Sooq?
– Uanga taamaaliorusukkama. Tusarnaartut eqqarsaatiginngilakka. Kalaallisut oqalunnissara uannut pingaartuuvoq. Kalaallisut oqalussinnaanera ima tanngassimaarutigitigaara oqaluttarfimmit kalaallisut oqalunngitsoorumananga. Nunami tassani inunngorlungalu alliartorama kalaallisut oqalunngikkuma imminut kanngusutsissaanga. Inuit amerlasuut oqaatsinik akornuteqarnanga oqaloqatigisinnaanissaat aamma pingaartippara, Jens B. Frederiksen oqarpoq.

Jensi meeraagallarami assut akutaavoq. Eqqaamavaalu ullut arlaanni Nanortalimmi illumik silataanni pinnguartilluni angut aalakoortoq imminut ima suaartarmaat: ”qallunaaq, Danmarkimut angerlarniarit!”

– Tassunga assingusunik arlaleriarlunga misigisaqartarpunga, inuusuttuaraanermalu nalaani kinaassusera pillugu ajornartorsiortaqaanga, soormi uanga uffa nammineq nunanni najugaqarlunga taama pineqassaanga? Taamaattumik Danmarkimi efterskolemukartussanngorama qilanaaqaanga ”qallunaaqatikka” nunaqqatigilissagakkit. Kisianni efterskolemiilerama oqarfigineqartarpunga ”Kalak puuluki Kalaallit Nunaannut angerlarniarit!” Taamani allaanngilanga apeqqussuaq, tassali paatsiveerunnangaarmat. Uangamiuna kinaasunga? Sumiuuvunga? Jens oqarpoq. Ukiullu arlallit nalornivoq.

Jensiuvunga
Kinaanini aamma sumiuunini pillugit nammineq aalajangernissamut piffissanngortoq Jensip malugaa.

– Affarmik kalaaliuvunga aamma affarmik qallunaajuvunga. Kinaassuseqara nalorniunnaarusuppara, taamaammat uanga tassa ”JENS”-iussallunga aalajangerpunga. Taava inuit namminneq isummerumaarput nuannarissanerlunga imaluunniit uumigissanerlunga. Kalaaliunerlunga qallunaajunerlungaluunniit isummerissannut nukikka atorusukkunaarpakka – aamma inuit allat tamanna pillugu isummertinniarnerannut nukikka atorusukkunnaarpakka. Tissinaqutaali: Kalaallit akornannikkaangama qallunaarpaluttut maqaasisarpakka. Qallunaallu akornanniikkaangama kalaalerpalaartut maqaasisarlugit, Jens oqarpoq.

Jensi nuliilu meeqqatillu sisamat angerlarsimaffimminni kalaallisut oqaatsit atorneruaat. Meeqqat marluinnik oqaaseqarnissaat aappariit pingaartippaat – tassa kalaallisut danskisullu.

– Oqaatsinimmi marlunnik oqalussinnaaneq meeqqatsinnut tunniussinnaavarput akeqanngitsumik – taamaattumik periarfissaq taama ajunngitsigisoq atorluartariaqarparput, Jens naggasiivoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Janus Chemnitz Kleist

– Nunaqarfimmi ukioq ataaseq nunaqarnissara ukiut qulit kingulliit kissaatigisimavara. Tamaasiorninni tunngavimma pingaarnersaraat kalaallisut oqalunnermik ilikkarusunnera, kisianni aamma inuiaqatigiit kalaallit eqqarsartaasaat paasinerorusuppara. Uanga kujataamiuuvunga, taamaattumik kaperlak qimussernerlu misilissimanngilakka, tassami seqineq 15. novemberimiit tarrikkallassaaq, ilami tassa pissanganaq, kisianni ajornaviarunanngilaq. Pinngortitarsuaq taama qanitsigigaanni seqineq takusinnaanngikkaluarlugu allanik takusassaqassaqaaq… Taamaattumik avannaani nunarfimmiinnissara qangali takorloortarsimavara.

– Nuugaatsiami timelærerimik amigaateqarmata tassunga pivunga. Kommunimmi allat misileqqaaraluarpakka, aperisakkali siulliit ilinniartitsisumik amigaateqanngillat imaluunniit illussaqartitsinngillat! Taamaattumik nalaatsornerinnakkut Nuugaatsiamut pivunga. Qujanaqaarli, tassami nunaqarfimmik nuannernerpaamik nassaarsimavunga, tamanna qularinngilluinnarpara.

– Ila kisianni oqaatsit tungaatigut nalorsartaqaanga. Kalaallit oqaasii danskit tuluilluunniit oqaasiinut assingunngilluinnarput - nalunaqaat.

Soorunami ilikkagaqalaarpunga. Kisianni oqallorissisinnaanissara takorloorsinnaanngilara, misilittariaqarparali imminut ajorsartutut misigilissanngikkuma. Minnerpaamik oqarsinnaasariaqarpunga »misilikkaluarparami«. Immaqa oqaasilerinermi arlaatigut tunngaviusumik pikkorissarlunga aallartissimasariaqaraluarpunga ingerlariaqqinnissannut iluaqutigisinnaasannik.

– Nuugaatsiarmiut qujanartumik naqqisorlunga ikiorluartarpaannga. Meeqqat atuarfimmi naqqittuaannarpaannga, pisiniarfiliaraangamalu aamma taakku ajoqersuuttarpaannga. Taamaattumik ikiortissaaleqinngilanga.

– Uannut pingaaruteqarluarpoq piginnaasamininnguakka atorlugit aallartissinnaanera. Nuummiitilluni kalaallisut oqalulluni aallartinniarneq ajornakusoortorujussuuvoq, kikkummi tamarmik danskisut oqalunnera sungiusimavaat uangalu allamik sungiusimasaqanngilanga. Taamaattumik kalaallisut oqalullunga aallartinniarnera ajornartorsiutigaara. Massakkut pissanganaqaaq, takussavarput 2007-imi junip qeqqata tungaanut ilinniarnissannut piffissaqarpunga, isumalluarpungalu, Janus allappoq.

Janusip Nuungaattiami (nuugaatsiarmiut namminneq taamma oqartarput) inuunera malinnaaffigisinnaavat nittartagaani uani: www.123hjemmeside.dk/januskleist

All.: Janus Chemnitz Kleist aamma Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass:: Janus Chemniz Kleist