nassataqartuaannarpoq.

Peter Grim Kristiansen sulinermili nalaani qiterminik annerujussuarnermi kingorna puallariartulerpoq. Puallariartornermini pisinnaasai annikilliartuinnarput, sivisuumik nikorfasinnaajunnaarpoq, pisunnerlu arriitsumik sapileriartorlugu. Pualavallaarnerup nappaatit nassatarisartagai sukkorneq gigt-ipalaarnerlu nappaatigilerpai, suli ullumikkut sanigoreeraluarluni nappaatigisaminik.

”Folkesundhed i Grønland” 2004-mi saqqummersumi takuneqarsinnaavoq nunatsinni inuit pualasuut pualasoorujussuillu 1993-miit 2001-p tungaanut amerliartuinartut. Atuakkami aamma takuneqarsinnaavoq sukkortut, uummatikkut nappaatit, taqqakkut milittoornerit aanaartoornerillu Danmarkimut sanilliullugu nunatsinni amerlanerusut. Nappaatit tamakkua nerisanit timersunngippallaarnermillu aallaaveqarsinnaasarmata, nunatsinni pualasuut amerliartuinnartillugit siunissami suli nappaatit tamakkua nunatsinni atugaanerunissaat aarlerinaateqarsinnaavoq.

Peter Grim Kristiansen 50-nik ukioqartoq, ullumikkut 88 kilo-soq takuinnarlugu takuneqarsinnaanngilaq 1998-mi 198 kilo-mik oqimaatsiginikuusoq. Angut angisuujuvoq, inussiarnersoq, qiimasoq qungujulasorlu. Suliffi ani apersuiffi ssannukaratta, oqilangaarmat malinnaasinnaanngingajappunga. Peter Grim Kristiansen inimini nuannareqisamini. Ullumikkut igalaavi unnukkaluaraangalluunniit saagueqqajuaannarput. Ajornartorsiornerpaaffimmi nalaani imminut mattulluni ukiut pingasut igalaani saaguersimanngilai, allaat igalaaq ataaseq assilissamik asserlugu.
Peter Grim Kristiansen-ip siornatigut inuunera ullumikkullu inuunera assigiinngingaarmata soorlu inuit assigiinngitsut marluk inuunerat oqaluttuarineqartoq. Peter Grim Kristiansen-ip inuunera tusarlugu uppernarsineqarpoq inuuneq ajorluinnaraluartoq ajunngitsumut saatinneqarsinnaasoq. Peter Grim Kristiansen siornatigut inuuneqarsimavoq imerajuttuulluni, ikiaroortartuulluni nereruloortartuullunilu.

Peter Grim Kristiansen-illi inuunera allanngorpoq 1998-mi pualanerpaaffi mmi nalaani oqimaalutarfi it nalinginnaasut atorsinnaanagit Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani neqinut oqimaalutarfi ssuannut uuttorneqarami paasigamiuk 198 kilo-mik oqimaatsigilersimalluni. Tassani pualavallaarnini aatsaat nassuerutigaa, ikiortissarsiorlunilu.
- Taamani 198 kilo-mik oqimaatsigilersimallunga paa sigakku, tupannermik nivingajappunga, assullu quarsaarlunga. Eqqarsarpunga juice 2 literi imersimagaluarukku 200 kilo angusimassagaluarlugu. Taamanimi juice 2 literi imaaliallaannaq imertarnikuuara, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen Nuummi utoqqaat innarluutillillu angerlarsimaffi anni Ippiarsummi suliffi gisaani apersorpara. Ullormut akunnerit sisamat sulisarpoq, sulisarninilu sulisinnaaleqqinninilu assut nuannaarutigai, pualagallaramimi sulisinnaanngilaq siusinaarlunilu utoqqalinersiutisisarluni.
- Pualagallarama pisinnaasakka annikilliartortillugit puallariartuinnarpunga. Oqimaalliartorninnilu pualanermalu nassataanik nappaateqalerlunga. Sukkornermik gigtipalaamillu nappaateqalerpunga, taakkulu saniatigut oqimaappallaarnera pissutigalugu naggusserineq, seeqqunnik, siffissannik qitinnillu anniartuartarpunga, taamaammallu aamma iisartagartukkama saniatigut nipaallisaatinik iisartagaqarpunga sakkortusiartuinnartunik, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen puallariartornermini pisussinnaanera annikilliartuinnarpoq pisukkaangami ipisaanngusarluni.
- Sivisuumik nikorfasinnaanngilanga, allaallu nikuillunga uffarsinnaanngilanga. Pisinnaasakka annikilliartortillugit nikallunganeq, kanngusunneq, aliasunneq, imminullu nalligineq aamma misigisarpakka. Puallariartuinnarninni kinaassusera mikisuararsuanngorpoq avatangiisikkalu uannik aqutsisunngorput.
- Tamakku pillugit aliasunnaveersaatigalugu nerisarpunga. Nakeriallaatigisannik misigisaqarsimaguma, oqarfigitissimallungaluunniit aamma nerinermik taarteqartittarpakka, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-ip puallariartuinnarnerani suna tamarmi ajorsiartuinnartutut ippoq. Anniarami puallariartuinnarpoq, puallariartuinnaramilu anniaraluttuinnarpoq, taamaalillunilu sorusussaa aamma annikilliartuinnarpoq.
- Allaannginnami qimmeq imminut pamiuminik kiisaqattaartoq, suna tamarmi kaaviinnartutut ilerami, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

‘48 KILO-INNAAT’ KATAPPAI
Peter Grim Kristiansen sanigorsarnissaminik ikiortissarsiunngikkallarami nammineq sanigorsarnissaminut piareersarniartarsimagaluarpoq, pualavallaarninili nassuerutiginnginnamiuk sanigorsarnerigalui qatangiinnartarput.
Peter Grim Kristiansen pualagallarami sapiguttaraluarluni pisunut assigiinngitsunut peqataaniartarpoq.
- 198 kilo-nngorsimallunga paasigakku aatsaat imminut nassuerutigivara ajornartorsiuteqarlunga, sanigorniarumalu ikiortissarsiortariaqarlunga. Pualavallaarnera nassuerutigigakku peqqinnissaqarfimmut ikiortissarsiorama matut ammarput, sanigorsarnissannullu ikiortissarsivunga. Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani nerisanik siunnersuisartumik, fysioterapeut-imillu ikiortilerlunga 1998-mi sanigorsarnera aallartippoq, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-illi sanigorsarnera arriitsuinnarmik ingerlavoq. 1998-miit 2004-p tungaanut ”48 kilo-innaat” katappai.
- Ukiut taakkua ikiortilerlunga sanigorsaraluarlunga suli inuunera iluarsinngilaq. Nerisoortarpunga kaloriallu peqqusaasut sinnertoortarlugit. Paasisinnaanngilara sooq taama arriitsigisumik sanigoriartornerlunga, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Ukiut taakku ingerlanerini Peter Grim Kristiansen aamma alianangaartunik misigisaqarpoq, inuttut qaniginerpaasani annertoqqutinilu marluk annaagamigit. 2000-mi nulia imminoorpoq, 2003-milu angajua aamma imminoorluni.
- Inuuninni qaniginerpaasakka annertoqqutigisakka, uannullu sunniinerpaat annaavakka, taamani timikkut anersaakkullu sanngiillissutigeqisannik. Nukittuniapiloortarpunga, aliasunnerulli, imminut pisuutinnerup, misigissutsinillu matoorinerup kingunerivaa 2004-mi qasusoorujussuarninnik.
- Ukiut pingasut 2001-miit 2004-mut ininni imminut mattuttarpunga, ininni igalaat tamarmik saagoqqissaarlugit pisarlunga. Allaat igalaat ilaat assilissamik asseqqavara. Inuit oqaluukkaangakkit isaatigut isigisinnaanngilakka, misigissutsikkullu narrujuummiasuullunga. Tarrarsuutikkut imminut qiviarsinnaanngilanga, atisaqarnangalu imminut takusinnaajunnaarsimallunga, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

ANERSAAQ TIMILU ATAQATIGIIPPUT
Peter Grim Kristiansen 2004-mi qasusoorujussuarpoq marloriarlunilu imminooriarluni. Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani A1-mi sivisuumik uninngavoq, uninnganerminilu tarnip pissusaanik ilisimasalimmik, psykologimik oqaloqateqartalerluni.
- Psykologimik oqaloqateqartalerama nerisakka sinnertoortarunnaarpakka aatsaallu iluamik sanigoriartulerlunga. Amigaatigisimavara pualanerma akuerinissaa, misigissutsikkullu nammatarpassuama aaqqissuunnissaat. Psykologimik oqaloqateqar talerama qilerutit qasukkarput, aatsaallu sanigoriartornissannut suleqataalerlunga.
- Timiga suliarinialerakku anersaaralu suliarinagu, iluamik sanigunngilanga. Uineq kisimi iluarsartuunneqarsinnaanngilaq, aamma anersaaq suliarineqartariaqarpoq. Inuuneq iluarsiniaraanni timi anersaarlu ataqatigiikkamik tamarmik iluarsaanneqarnisssaat pisariaqarpoq, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Peter Grim Kristiansen sanigoriartornermini imminut tatigiartuinnarpoq, qiimmappoq, toqqissisimasumik allanngujaatsumillu inuuneqalerluni. Inuit allat tatigilerpai inuillu tatiginnilerput.
Peter Grim Kristiansen-ip oqimaassusaa suliffiani nivinngarlugu takuneqarsinnaavoq. Sanigorsarnermi nalaanni kilo-nik katataqaraangami katatai uuttortaammit qiorneqartarput, ullumikkullu 88 kilo-mut uninnikuuvoq.
- Sanigorama akissarsiarivakka akunnerpassuit issiasinnaanngorama. Sulisinnaanngorpunga tatigineqarsinnaalerlungalu. Misigissutsikkut iliuutsikkullu allanngujaatsunngorpunga.

- Massakkut ima inuttut nukittutigaanga imminullu tatigitigalunga allaat inuunitoqara oqaluttuarisinnaalerlugu. Inuit isaatigut isigalugit oqaloqatigisinnaalerpakka, massakkullu ininni unnukkaluarpalluunniit saagukka saagueqqajuaannalernikuupput, Peter Grim Kristiansen qungujulluni oqarpoq.

PEQQISSUNNGORNEQ
Peter Grim Kristiansen ullumikkut 88 kilo-mik oqimaassuseqarpoq. Ullut tamaasa suliffimmini Ippiarsummi 30 kilometerinik 1 time cykelertarpoq. Sukkornermik nappaateqarnini peqqutigalugu. nerisai suli killilersugaapput nakkutigisaallutillu. Tamannali sungiutiinnarnikuuaa, qaammatillu pingasukkaaginnarlugit nerisanik siunnersuisartoq naapittarpaa. Ullut ilaanni nerinerulaarsimagaangami aqaguani nerrikinneruinnartarpoq.
- Sukkorninnut suli iisartagartorpunga, sukkoqarnerali affaannanngornikuuvoq. Kolesteroltal-ikka iluarsinikuupput, qaqutiguinnarlu putukkukkut aseruuttoortarpunga, tassa gigtipalaarnera pillugu putukkukkut aseruuttoortarama. Nataqqukka ilungersortikkunnaarakkit anniassaarpunga qaqutiguinnarlu nipaallisaatitortarlunga, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-ip inuit pualavallaartut sanigorusuttullu siunnersorusuppai ikiortissarsioqqullugit, pingaartumillu pualavallaarnerminnik nassuerutiginnissasut.
- Peqqinnissaqarfik pisussaaffeqarpoq saaffiginnikkaanni ikiuissalluni. Nalunngilara alloriarneq sapernarnerpaasartoq taamaammallu tapersersortissarsiorneq pisariaqarsinnaavoq. Kisianni aamma ikiortissarsioraanni suna tamarmi ammartarpoq, siumuinnarlu ingerlasoqarsinnaalluni, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Peter Grim Kristiansen ullumikkut pissusaa allanngujaatsunngorsimavoq. Avatangiisaasa inuunera aqukkunnaarsimavaat, namminerlu inuunini aqulersimallugu. Nakkaqqajaajunnaarsimavoq nikallungaqqajaajunnaarlunilu. Inoqataasa suliffiatalu tatigisinnaavaat. Inuk eqqissisimasunngorsimavoq toqqissisimasorlu.

All. Dorthe Heilmann
Ass. Dorthe Heilmann/privat

Sukkorneq ulorianaateqarpoq maluginagulu pigineqarsinnaalluni.

Sukkorneq tassaavoq aap sukkoqarnera nalinginnaasumit qaffasinnerusoq. Sukkornerit assigiinngitsut marluupput. Siulleq tassaavoq meeqqani inersimasunilu takkuttartoq. Aappaalu tassaavoq utoqqalinermi, tassa inooriaatsimut tunngalluni takkuttartoq. Inuit amerlasuut sukkornertik nalullugu ulorianaateqartumik inuusarput taamaattumik ilisarnaatai ataaniittut atuakkit imaassinnaavoq illit sukkortutit. Sukkorneq takkuttarpoq.

Pualavallaarneq timersunngippallaarnerlu peqqutigalugit. Tassa ulluinnarni inooriaatsimit pinngoriartuaartarpoq ukiut amerlasuut ingerlaneranni. Ilaatigut ukiut qulit sinnerlugit qaangiukkaangata aatsaat sukkornerup ilisarnaatai takkuttarput.

SUKKORNERUP ILISARNAATAI
Aap sukkoqassusaa qaffakkaangat ukua malunniuttarput.
- Qilanneq
- Quiartoqattaarneq
- Qasuneq
- Nererusussuseqannginneq sanigornerlu
- Kinguaassiutitigut ungilattoorneq
- Amikkut ameraasakkullu ungilattoorneq
Siutikkut aaversinnermi paasiniarneqartarpoq inuk sukkornersoq. Meqquteerannguamik siut kapineqartarpoq, aallu annikitsoralaaq atortorissaarummut ikineqartarpoq tassanilu takuneqarsinnaasarpoq inuk sukkornersoq.

KINGUNERLUTSITSISINNAAVOQ
Aap sukkoqarnera annikippallaalersinnaasarpoq nakorsartinneq peqqutaalluni. Syreforgiftning aamma kingunerusinnaavoq nakorsaammik insulin-imik amigaateqarneq peqqutaalluni. Annertunerusumillu kingunerlutsitsinermi uku takkuttarput:
- Isikkut nappaateqalerneq
- Taqqat ajorseriarnerat
- Tartukkut nappaateqalerneq

KATSORSARNEQARTARNERA
Sukkorneq paasineqarpat nakorsaatit assigiinngitsuusarput apeqqutaalluni sukkorneq qanoq sunniuteqarsimanersoq. Ilaat iisartagartortarput ilaat insulin-imik kapoortarput tamarmillu nerisaat timillu atortarnera allanngortinneqartarput taamaasilluni inooriaaseq allanngortinneqartariaqartarpoq.

Pasisaqarfik: www.peqqinneq.gl

Nunatsinni inersimasut akornanni pualasuut pualasoorujussuillu nunatsinni amerliartuinnartut misissuinerit kingulliit takutippaat. Tamanna siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut akisusinnaassasoq, Nuummi nakorsaq Birgit Niclasen oqarpoq.
Nunatsinni inersimasut akornanni pualasuut pualasoorujussuillu ukiuni kingullerni amerliartuinnarnerat ernumanartoq, nakorsaq oqarpoq.- Isumaqarpunga nunatsinni inuit puallariartuinnarnerat ajornartorsiutitut isigineqartariaqartoq. Massakkut ajornartorsiutip qaava aatsaat takuarput. Tamanna sukumiisumik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq, paasititsiniaanerit pinaveersaartitsinerillu annertuut aqqutigalugit, Birgit Niclasen oqarpoq.

Nakorsap siunnersuutai:
Peqqissumik inuuneqarusukkuit suut nerinerlugit eqqarsaatigisakkit.
Periarfissatit tamaasa atorlugit aalasarit timersorlutilluunniit.
Pisuttuarneq ileqqorileruk, bussernak biilernalluunniit pisuttarlutit.
Eqqaamallugulu nuannerisannik timersuuteqassagavit.

Nunatsinni inuit amerliartuinnartut puallariartornerisa ernumanaateqarnera arlalinnik peqquteqarpoq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuit napparsimasut amerlinerat peqqutigalugu inuiaqatigiinnut akisuunngorsinnaavoq, nakorsaatinut aningaasartuutit, napparsimavinnilu uninngasut amerlinissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq, sulisinnaasullu ikinnerulernissaat aamma naatsorsuutigineqarsinnaalluni. Tamakku tamarmik inuiaqatigiinnut eqquissasut, Birgit Niclasen oqarpoq.
- Pualasuujunerup nappaatit nassatarisartagai soorlu uummatip taqarsuatigut nappaateqalernerit sukkulernerlu, nappaataapput napparsimasumut nakorsanik pisariaqartitsitsiuartut. Taamaammat pualasuut amerliartuinnartillugit napparsimasunut aningaasartuutit amerlissapput, Birgit Niclasen oqarpoq.

Nunani allani napparsimasunut aningaasartuutit naatsorneqartarput, nunatsinnili tamanna suli ingerlanneqalinngilaq. Taamaammat aningaasatigut qanoq annertutigisumik qaffakkumaarnissaat suli nalilersorneqarsinnaanngilaq. Birgit Niclasen-ili oqarpoq napparsimasut amerliartortillugit napparsimasunut aningaasartuutit qaffannissaat naatsorsuutigineqarsinnaasoq.

Aalasanngippallaarnerup pualavallaarnerulluunniit nappaatit pilersissinnaasai:

• Aap naqitsinera qaffasippallaalersinnaavoq. Aap naqitsinera qaffasippallaarpat taqakkut qerattartoorneq, taqakkut milittoorneq sukkulernermillu kinguneqarsinnaavoq. Aak qaffasippallaalerpat malugineqarneq ajorpoq, aatsaallu nakorsamit misissortinnermi paasineqarsinnaalluni.
• Sukkulerneq. Sukkorneq aamma taqqat qerattartoortissinnaavai milittoortissinnaallugillu. Sukkornerup tartut ajortunngortissinnaavai, isillu ajortunngortissinnaallugit. Sukkortut sukkulernertik aallaqqaammut aamma malugineq ajorpaat, taamaammallu ukiorpassuit ajorsiartorusaarsinnaalluni. Sukkortuuneq alla pillugu misissortinnermi paasineqarnerusarpoq.
• Suli ukiukitsuulluni uummallulerneq.
• Kræfteqalerneq. Iviangikkut inalugarsuakkulluunniit kræfteqalersitsinerulertarluni.
• Nikallungarujussuarneq, qasusoorneq.
• Naggussakkut nungullarluni gigteqalerneq.
• Qitilerineq makitserinerlu (lænd) allatigullu.
• Meeraq naartuunermini anaanaa pualasuujuguni meeraq uloriarnartorsiornerusinnaavoq.

Pualasuujunerit ulorianarnersoq apeqqutaavoq sukkut pualasuujunerlutit. Orsoq timimi sumi inissisimanersoq apeqqutaasarpoq. Orsoq timimi imaluunniit sakissanni inissisimaguni peqqissusermut ulorianarneruvoq, nissunni imaluunniit nulunni inissisimaguni peqqinninnut ulorianannginnerusarluni. Orsup timimi inissisimanera qullariartortillugu, uummatikkut nappaateqalernissannut imaluunniit sukkulernissannut qaninnerusarpoq.

Pualasuujuneq assigiinngitsunut marlunnut assersuunneqarsinnaavoq, iipilimut peerimulluunniit:

Naatitat tigummiviatigut tigummigukkit peeriataatigut ammalornerusarpoq, iipilil qeqqatigut ammalornerusarluni. ’Iipiliuguit’ qeqqatigut pualanerussaatit – iipilitut ammalortigalutit – pualanerillu pinngitsoornak iliuuseqarfigisariaqarlugu. ’Peeriuguit’ peqqissusinnut ulorianannginnerussaaq. Eqqaamajulli oqimaappallaaruit ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilinnut peqqinnarnerussaaq sanigorsaruit.

Tigusiffik: netdoktor.dk

BMI Body Mass Index-imut naalisaaneruvoq, tassa timimi orsoqarpallaarnermik imaluunniit pualavallaarnermik naatsorsuinerulluni. BMI naatsorsortillugu arnat angutilluunniit nukit toorujussuit pualavallaartutut naatsorsuinermi inissinneqarsinnaapput, nukiit orsumik oqimaannerusarmata. Aamma timikkaat BMI 25 qaangeqqqasinnaavaat pualasuujunngikkaluarlutik. Imaluunniit tuattut BMI 20 ataateqqasinnaavaat saluppallaartuunngikkaluarlutik. Taamaammat BMI suiaassuseq, ukiut, timillu sananeqaataa apeqqutaatillugit naatsorsorneqartuaannartariaqarpoq.BMI-mik naatsorsueriaaseq ataani atorneqartoq WHO-p naatsorsuinera malillugu atorneqarpoq.

BMI-p naatsorsornerani inernerisa isumai:
BMI 30 qaangersimagaangagu: Oqimaappallaarujussuarneq. Sanigorsartariaqarputit pualavallaarnerit nappaateqalissutigisinnaagakku.
BMI 25-30: Oqimaappallaarneq. Kilo-t arlallit katattariaqarpatit oqimaassusissat pissusissamisoortoq anguniarlugu.
BMI 20-25: Oqimaassuseq pissusissamisoortoq.
BMI 20 ataallugu: Oqippallaarneq.

BMI pissusissamisoortoq:
Arnat: 20,5 – 24,9
Angutit: 22,0 – 26,4

BMI imatut nammineq naatsorsorsinnaavat:
Siullermik takissutsit takissutsinnik gangeruk.
Taava oqimaassutsit naatsorsukkanni kisitsit inerneranik dividereruk.
Soorlu 1,74-mik takissuseqarputit 75 kilo-millu oqimaatsigalutit: 1,74 x 1,74 = 3,03
75 kilo dividereruk 3,03-mik = BMI-t 24,75-iuvoq

Tigusiffiit: De Danske Vægtkonsulenter aamma WHO

BMI-mik naatsorsueriaaseq nakorsat akornanni aamma atorneqartarpoq. Birgit Niclasen
oqarpoq inuk pualasuujusoq takuneqarsinnaagaluarluni, taamaattoq BMI-a naatsorsussallugu
Nakorsaq Birgit Niclasenpitsaasuusoq, inuup peqqissusaa taamaalilluni aamma takuniarneqarsinnaasarmat.
Inuk pualavallaarpat aamma ilaqutai pillugit apersorneqartarpoq, ilaqutaami sunik nap paateqarneri
imaluunniit sunik toqquteqarsimaneri aamma peqqissutsimut apeqqutaasinnaasarput,
nappaatit ilaat ilaqutariinni imaluunniit kinguaarinni atugaasinnaasarmata.

BMI-li inuup orsoqassusaanik naatsorsueriaaseq inersimasunut atorneqartartoq meeqqanut atorneqarsinnaanngilaq. – Meeqqanut naatsorsueriaatsinik allanik peqarpugut. Meeraq inunngornerminiit angissusaa oqimaassusialu misissortarpagut, oqimaassusaa angissusianut tulluunnersoq takuniarlugu. Misissueriaaseq taanna inuusuttunngornissaata tungaanut atortarparput, taakkulu skemat allatut isikkoqarput. Taamaammat inersimasunut naatsorsueriaaseq taanna meeqqanut atorneqarsinnaanngilaq.

Nittartakkat soorlu BT, Ekstrabladet, Netdoktor assigisaallu, BMI-mik naatsorsuiffi ssanik aamma peqarput.

All./Ass. Dorthe Heilmann

1962-miit 1964-p tungaanut misissuinerit ingerlanneqartut takutippaat nunatsinni kalaallit akornanni sukkorneq atugaanngitsoq. Ukiuni tulliuttuni 30-ni Alaskami Canadamilu misissuinerit takutippaat sukkortut amerliartuinnartut, nunatsinnili 1999-mi aatsaat innuttaasut peqqissusaannik misissuitsitsisoqaqqippoq. Taassani misissuinermi paasineqarpoq sukkorneq type 2 diabetes-imik taaneqartartoq illoqarfinni nunaqarfinnilu atugaalersimasoq, ukioqqortusiartortillutillu amerliartuinnartartut, kisitsisillu Danmarkimiit sanilliullugit aamma amerlanerusut. Misissuinermi sukkortut paasineqartut akornanni 70 procentiisa nalusimavaat sukkornermik nappaateqarlutik.

Innuttaasut 16 procentiisa missaaniittut sukkortuupput.

Tigusiffik: Folkesundhed i Grønland, 2004

- Peqqissumik nuannersumillu inuuneqarusukkaanni timersorneq aalasarnissarluunniit pinngitsoorneqarsinnaanngillat. Inummut iluarusutsitsisarpoq imminullu tatiginerulersitsisarluni. Imminut nuannarineq annerusarpoq qiimanerulersitsisarlunilu. Taamaalilluni inuuneq aamma naleqarnerulertarpoq, Allan A. Juhl oqarpoq.

Sanigorsartut
Timigissartarfimmi Fit og Fun-imi ukiut pingajussaat ingerlanneqartumi pualasuunik immikkut sanigorsartitsinerit ingerlanneqarput. Ukiumut holdit nutaat pingasut aallartittarput, massakkulli holdit ataatsinik ilaniarneqarput. Immikkut sanigorsartut sapaatip akunneranut marloriarlutik timigissartarfimmiittarput, timigissartarfik sanigorsartuinnarnik inoqartarluni. Sanigorsartut Allan A. Juhl-imit sungiusaasutut, fysioterapeut-imit, tarnip pissusaanik ilinniarsimasumit, nerisanillu siunnersuisartumit immikkut nakkutigineqartarput. Taamaalillutik sanigorsartut timigissartarfimmiinnerminni immikkut ikiorneqarlutik tapersersorneqarlutillu sanigorsartarput. Sanigorsarneq qaammatini pingasuni ingerlanneqartarpoq, 2.595 koruunimillu akeqarluni. Sanigorsartut sapaatip akunneranut marloriarlutik naapittarput.

Alloriarneq annertooq
Allan A. Juhl-ip timigissartarfiuteqarnermini malugisimavaa, inuit pualasuut sanigorsarniarlutik timigissartarfimmut saaffiginnikkaangamik assorsuaq Allan A. Juhl, Nuuk Fit & Funittoortartut, ilaallu sapiiserujussuaqqaarlutik aatsaat saaffiginnittartut.
- Timigissartarfiuteqarninni maluginikuuara pualasuut imminnut tatiginerat imminnullu isiginerat appasissorujussuusinnaasartoq. Malunnavissumik pualasuujuneq kinaassutsimut imaannaanngitsumik sunniuteqartarpoq. Pualasuut ilaat takkukkaangamik sivisuumik sapiiseqqaarsimasarput, inoqarpiannginneranilu misilitsikkumasarnerusarlutik. Timigissartarfimmut takkunneq taakkununnga alloriarnerusarpoq annertoorujussuaq, nukippassuillu atoqqaarlugit aatsaat takkuttarput, Allan A. Juhl oqarpoq.

Pualasuullumi sanigoriartortillutik nukkakkiartortillutillu qiimmaakkaluttuinnartartut Allan A. Juhl oqarpoq, timersorusunnerallu annertusiartuinnartartoq.
- Sanigorsartut timertik nukkakkiartortillugu sanigoriartortillugul imminnut tatiginerulertutut pissuseqalertarput, nuannaarnerulertarput qiimmannerullutillu. Malunnavissumik inuunerat naleqarnerulersimasutut ittarpoq, Allan A. Juhl oqarpoq.

Aalaneq nukissaqarnerulersitsisarpoq
Timersoraanni aalagaanniluunniit nukit atorlugit, nukit atukkagut alliartortarput sulilu nukissanik tuniseqqittarlutik. - Timerpununa nuannersoq, ajunngitsumik pigaangatsigu aamma ajunngitsumik pisarpaatigut. Taamaammat paariuartariaqarpoq ajunngitsumillu pillugu. Nukigut atorutsigit suli nukkakkaluttuinnassaagut, timerpullu atorutsigu aamma sunut tamanut nukissaqarnerulissaagut, Allan A. Juhl oqarpoq.

All./Ass. Dorthe Heilmann

Lilian-ip siunnersuutigerusutai:
• Sakkortuumik sanigorsaqinak! Pitsaanerpaavoq nerisariaatsinut ileqqut ariitsumik allanngortinnissaat, taamaalillutit sanigoriartorneq iluatsittoq ingerlaannartorlu angussavat.
• Peqqinnartunik nerisaqarneq aalanerunerlu ataatsikkut atugarilikkit, naatitartortarit iffiaq-qaqortutornallu iffiartortarit.

Lilian Andersen Nuummi nerisanut siunnersuisartuuvoq namminersortoq. Siornatigut Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani nerisanut siunnersuisutut atorfeqarnikuuvoq, massakkulli namminersortunngornikuulluni. Inunnik ataasiakkaanik suliffeqarfi nnillu peqqinnartunik nerisaqarnissamut siunnersuisartuuvoq, taassumalu saniatigut pujortarnaveersaarniartunik aamma siunnersuisartuulluni.
- Sooq puallartarpugut?
-Lilian Andersen Puallartarpugut nerisagut aalanitsinninngaanniit annertunerugaangata. Kaloriat nerisimasat nukitut atunngikkaangamik orsunnguuttarput. Timip kaloriat qanoq annertutigisut nerisimanerlugit qanorlu aalatigisimanersugut nammineq naligiissartarpaa. Taa maammanuna immitsinnut kaatsilluta sanigorsarsimagaangatta sukkasuumik sanigoriarluta, sanigorsarunnaaraangatta puallaqqipallattartugut, amerlanertigullu oqimaallineroqqittarluta.
- Qanoq puallarnaveersaarsinnaavugut?
- Aalanerulluta. Sukkut orsorlu annertuallaamik pinaveersaarlugit. Ullup ingerlanerani nerisaqattaarluni, soorlu ullaakkorsiornerit, ulloqeqqasiornerit, unnukkorsiornerillu akornanni aamma nerilaartarluni. Soorunami annikitsukkuutaarlugit. Nerinngisimaaleraanni timip nerisat nukitut atornissaat annikillisittarpaa, taamaalillunilu nerisat nukitut atugassaraluit timimiiginnalersittarpai orsunngortillugit.
- Nerisassat suut nerissallugit pitsaanerpaappat?
- Nerisat allanngorartinneqartariaqarput, fiber-eqarluartariaqarput, iffiat aseqqorluttut, paarnat naatitallu ullut tamaasa nerisassallugit pitsaanerpaapput. Nerisat orsoqarpianngitsuusariaqarput sukkoqarpallaaratillu.
- Nerisariaatsit ileqqorilersimasat inummut qanoq sunniuteqartarpat?
- Nererujussuartarneq ileqqorigaanni, orsulinnik sukkulinnillu aamma neriuartarluni kingunerisarpaa timip inuussutissat pisariaqartitani protein-it, orsoq peqqinnartoq, vitaminit mineralillu pinngitsoortarlugit. Inuussutissat pisariaqartitat pisanngikkaanni qasuneq, napparsimaqajaaneq, puallajanerlu kingunerisarpai. Akerlianilli ileqqorigaanni peqqinnartunik nerisariaaseqartarluni, taava soorunami sunut tamanut nukissaqarnerulissaaq, timimilu nappaatinut illersuutit nukittorsarneqassallutik.
- Sanigorniaraanni suna pisariaqarpa?
- Sanigorusussuseqartariaqarpoq. Ileqqunik allanngortitsinissamut aamma piareersimasariaqarpoq. Ilisimasat naammanngillat, inuttut, tarnikkut, isummakkullu aamma nukissaqartariaqarputit. Ilaquttanik tapersersorneqarnissaq aamma pisariaqarpoq. Sanigoru sunnerli piumassuseqarnerlu sanigorsarnissami pingaarnerpaajupput.

All./Ass. Dorthe Heilmann

- Kisitsisit misissuinermit kingullermit saqqummersut takutippaat maannangaaq iliuuseqartariaqartugut. Eqqaamassariaqartorli tassaavoq kisitta taamatut ajornartorsiuteqannginnatta nunarpassuilli aamma allat ajornartorsiutigimmassuk. Taamaammat nunat allat ajornartorsiummut Asii Chemnitz Narupiliuuserisarsimasaat ilinniarfigissavagut, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Asii Chemnitz Narup-ip arlalinnik iliuuserineqarsinnaasunik takorluugaqarpoq. Peqqinnissaqarfimmi sulisut suli annerusumik katsorsaanissaminnut iliuuseqarsinnaanerat ilaatigut takorloorpaa.
- Peqqinnissaqarfimmi sulisut ullut tamaasa inuppassuit attaveqarfigisarpaat,
nalunngilaat takusinnaallugillu kikkut pualavallaarnerup aalasanngippallaarnerullu kinguneranik nappaateqalersinnaanersut. Sulisut oqaloqatiginninnissaminnik inooriaatsimillu allanngortitsinissamik kaammattuinerussapput, qaammarsaallutik siunnersuillutillu, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Pualasuut amerliartornerat eqqumaffigineqarpoq
Paarisamiit Nerisaqarnermullu Siunnersuisoqatigiinniit (ernæringsråd) nunatsinni pualasuut amerlanerat amerliartornerallu ajornartorsiutitut isigineqarpoq eqqumaffigineqarlunilu. Nunatsinni innuttaasut peqqissusaat kingullermik misissorneqarmat, paasinarsivoq nunatsinni nappaatit amerlasuut inooriaaserilersimasatsinnit aallaaveqartut. Tamakku ilaatigut aallaavigalugit annertuumik sukumiisumillu paasititsiniaanerit pinaveersaartitsinerillu Paarisamiit Nerisaqarnermullu Siunnersuisoqatigiinniit peqqinnartunik aalanerunissamillu paasititsiniaanerit aallartinneqarput, meeqqat pingaartumik sunnerniarneqarlutik.
- Nunatsinni innuttaasut peqqinnarnerusumik inooriaaseqalernissaat, peqqinnartunillu nerisaqarnerulernissaat anguniarlugu meeqqanut annertuumik paasititsiniaavugut. Meeqqat puallarpallaannginneranni peqqinnartunik nerisaqalernissaannik sunnerniarlugit iliuuseqarpugut. Taamaalilluni siunissaq eqqarsaatigalugu ineriartorneq kusanaatsoq allamut sangutinneqarsinnaavoq, misilittakkammi takutimmassuk sanigorsarneq ajornartorujussuusinnaasoq, Gert Mulvad Nerisaqarnermut Siunnersisoqatigiinni siulittaasoq, Nuummilu nakorsaq oqarpoq.

Atuarfinni aamma peqqinnartumik inuunerup atuartitsissutigineqarsinnaanera aamma takorloorpaa. Suliffeqarfinni kantiinalinni peqqinnartumik nerisaqarnissamik politikkeqarnissaq kaammattuutigaa, pisiniarfiillu peqqinnarnerusunik nioqqutissaateqarnerulernissaat ussassaarutiginerunissaallu aamma aqqutissaasunut ilaatillugu.

- Utoqqaat peqatigiiffii, timersortartut allallu peqatigiiffiit aamma peqqinnerunissaq pillugu sammisaqarsinnaapput, taamaalillutillu innuttaasut tassuuna aamma anguneqarsinnaapput, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Oqalugiarnerit Inuit misilittakkaminnik oqalugiarlutik aamma paasititsiniaasinnaanerat ujartorpaa.
- Inuit inuunerminni aqqusaarsimasatik innuttaasunut paasititsiniaassutigisinnaavaat misigisimasatik aqqusaarsimasatillu oqalugiaatigalugit. Soorlu pualasuujunikut qanoq sanigorsarsimanerminnik oqalugiarsinnaapput, imaluunniit nappaammik qaangisimasut aamma oqalugiarsinnaallutik. Taamaalillutik innuttaasut allatut saqqummiussiffigineqarlutik paasititsiniaaffigineqarsinnaapput, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Paarisa Nerisaqarnermullu Siunnersuisoqatigiit inuunermik peqqinnartumik qanorlu peqqinnartunik nerisaqarnissamik paasititsiniaanerat ajunngitsutut nalilerpaa.
- Paarisa Nerisaqarnermullu Siunnersuisoqatigiit qaammarsaallutik suliaqarput ukiunilu kingullerni arlalinnik saqqummersitsisarlutik. Suliartik ajunngitsoq nangeqqissavaat nutaaliortuartariaqarnerli pisariaqarpoq, innuttaasut angulluarneruniarlugit, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Inuiaat peqqissusaannut suliniutit
Nunatsinni inuit amerliartuinnartut puallariartornerat qaangerniarlugu Inuiaat peqqissusaannut suliniutinut ilaareersoq, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.
- Inuiaat peqqissusaannut suliniutit aallartereerput, nunatsinnilu angalaaqattaarpugut oqalugiarluta oqallitsitsisarlutalu. Angalaarnitsinni paasititsiniaanitsinnilu peqqinnerusumik puallariartunnginnissamillu inuuneqarnissaq oqallinnermi ilaatittarparput, pinngitsooranilu suliniummi ilaareerpoq pingaartutut, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

Tamatta akisussaaqataavugut
Inuk nammineq qanoq inuuneqarusunnerluni aalajangissagaa Asii Chemnitz Narup-ip pingaartillugu oqaatigaa, pisortalli aamma inuiaat peqqinnerunissaannik akisussaaffeqartut oqaatigaa.
- Pisortat pisussaaffeqarput inuk peqqinnartumik inuuneqarusuppat aqqutissiuutissallugu. Inuk nammineq peqqinnartumik inuuneqarnissaminik toqqaasinnaasariaqarpoq, pisortallu akisussaaffigaat periarfissarsiuussissallutik. Aamma pisortat pisussaaffigaat TV radio-lu aqqutigalugit paasititsiniaanissaminnik, Asii Chemnitz Narup oqarpoq.

All./Ass. Dorthe Heilmann