Nunatsinni kræfteqalersartut kisitsisinngorlugit
Uku kisitsisit 2003-imeersuupput, ukiup taassuma kingorna kisitsisit suli saqqummiunneqanngillat.

Iviangikkut kræfteqartut kisitsinngorlugit
1995-1998 = 50
1999-2003 = 54

2000 = 15
2001= 5
2002= 15
2003= 12

Paasisaqarfik: Embedslægens årsberetning 2003

Iviangikkut kræfteqarneq nappaataavoq arnaniunerusoq pisartoq. Qaqutiguugaluaq angutini aamma nappaatinngussiinnaavoq. Hormonit iviangikkut kræfteqalertarnermut apeqqutaagunavipput. Nakorsap oqaatigisinnaanngilaa sooq inuk iviangimigut kræfteqalersimasoq. Tassami peqqutaa naluneqarmat.

Nalunnginneqarporli suut nappaateqalersinnaalermut ineriartortitsisinnaaneri, soorlu: ukiukilluni aaqartalerneq, ukioqqortulluni meerartaaqqaarneq, kingusissukkut overgangsaldererneq, ukiorpassuit hormonitorsimaneq, pualavallaarneq.

www.cancer.dk-mi paasisaqarnerugit.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Stine Pedersen. Foto: Leiff JosefsenTaamani oktoberiusoq Stine Pedersen - Nuummi najugalik - ernini rigshospitalemi uninngasoq ilagalugu Danmarkimiippoq. Unnuit ilaanni iviangimini ippigisaqarluni malugaa, aallaqqaataanilu isumaqaraluarpoq iviangeqummi qerattaqqutaa pissutaasoq. Nalunartut pillugit iviangini misissoramiuk iviangimi iluani manngertoqartoq malugaa. Stine ingerlaannaq Rigshospitalimut saaffiginnikkaluarpoq, tassaniinnini iluatsillugu misissortikkusulluni. Kisianni imaasiinnarluni Rigshospitalimi misissorneqarnissaq ajornakusoorluinnarmat Danmarkimi nakorsaq namminersortoq saaffigaa, tassanilu ultralydemik scannertilluni. Kisianni nakorsap taamaaliinnarluni tinusoq ajortuunersoq ajunngitsuunersorluunniit takusinnaanngilaa. Taamaattumik Nuummut uterniariarami nakorsiapallappoq ivianginilu misissortillugu. Tamatuma kingorna sapaatip akunnerata aappaa affanngortorlu napparsimmavimmut unitsinneqarpoq, nakorsarlu Stinep iviangiani tinusup ilaanik misissugassamik peersivoq. Tamatuma kingorna piikkap ajortuunerata ajunngitsuunerataluunniit tusarnissaanut Stine ullut 14-it utaqqivoq.

– Utaqqineq ajornerpaavoq annilaanganarnermik, Stine oqaluttuarpoq.

7. november 2006 Stine SANA-mi K3-mi sygeplejerskemit sianerfigineqarpoq.

– Taassuma K3-mukaqqullunga oqarfigaanga. Aperaara ajortoqarnersoq, tassami sygeplejerskemit sianerfigineqarnissara ilimaginnginnakku, aammami akissummik tusarniaanissannut piffissamik inniminneereernikugaama. Apeqqutigali akiumanngilaa – soorngunami, tamakkumi telefonikkut oqaatigeqqusaanngillat. Aamma aperaanga uiga ilagisinnaannginneriga. Ingallunga annilaangalerama, apereqqikkaluaparalu ajortoqarnersoq. Sygeplejerske akivoq tamanna pillugu telefonikkut oqaaseqarsinnaanani SANAmukaruttali naapissanerarpaatigut. Taama oqarnera akueraara, kisianni ilunni nalunngereerpata ajortoqartoq, tassami ajortoqanngippat sooq uiga ilaasariaqassava, Stine oqaluttuarpoq.

Stine uinilu K3-mukarput sygeplejerskelu naapillugu. Stine assut annilaangavoq. Qinnuigineqarpullu inimut allamut iseqqullugit, nakorsarooq tassaniimmat.

– Nakorsaq oqarpoq nuanniitsumik nalunaarutissaqarluni – tassagooq kræfteqarpunga. Suliluunniit eqqarsaatikka naanngikkikka nakorsaq mobiltelefonimi oqalulerpoq. Uangalu apereraara: ”Tassa toqussaanga?” Taava oqarfigaanga ivianginni tinuneq mikisunnguummat eqqisseqqullunga, ajornerpaarlu kisiat eqqarsaatigeqqunagu. Soorngunami uanga ajornerpaaq kisiat eqqarsaatigaara, kræftimimmi oqartoqaraangat toqu kisiat eqqaasarpara, taamanilu annilaangaqigama aamma paatsiveerusimaarpunga, Stine oqaluttuarpoq. Nakorsallu nassuiaappaanga ullut marlussuit qaangiuppata iviangeersittariaqartunga, iviangeersinnginninnilu iviangima angissusaa uuttortartissagiga iviangiusartaassama angissusissaanut atorneqassammat.

Iviangini peeqqunngilaa
Stine paatsiveerulluinnarpoq, soorlumi suna tamarmi aserortoq. Annilaangaqaaq. Nalunngilaali iviangeersikkusunnani – iviangini pigiinnarusuppai.

– Iviangimmi qanorluunniit ukioqaraluaraanni arnatut ilisarnaataapput, taamaattumik iviangima illuatungaata peerneqarnissaa akuerisinnaanngilara. Naamik eqqarsaatiginerluunniit saperpara, iviangimami illua peerneqassappat imminut arnavittut takorloorsinnaanngilanga, Stine oqaluttuarpoq.

Stinep tv-aviisimi tusagassianilu allani tusareersimavaa iviangeq peernagu kræftip tinusuanik peersisoqarsinnaasoq. Stine iviangeersikkumanngilaq, oqarporlu nammineq Danmarkimi napparsimmavik namminersortunit pigineqartoq saaffiginiarlugu. Taamatut pilatsittoqarsinnaanera pillugu SANA-mi sulisut oqaaseqanngillat, Stinelu isumaqarpoq taamatut periarfissaqarneranik ilisimatitsinissamut pisussaagaluartut. Nammineerlunimi tusagassiutini taamak periarfissaqarnera tusarsimanngikkaluaruniuk iviangimi illua’tungaa annaasimassagaluarpaa.

– Ulloq taanna kræfteqarlunga paasitinneqarama nakorsap tuaviornerpaamik iviangeernialerpaanga. Uangalu misigaanga soorlu uumasunik toqoraavimmiillunga. ”Qaa innarniarit iviangit peerniassavarput”. Nuanniilluinnartumik ilisimatinneqarnerma kingorna aqaguani Danmarkimi napparsimmavik attaveqarfigaara, sapaatillu akunnera qaangiuppat misissortinnissannut piffissarsillunga, Stine oqaluttuarpoq.

– Qujanartumik Stinep sillimmasersimanerata suliaritinnissaa akilersinnaavaa. Stine uinilu Danmarkiliarput ullullu 14-it qaangiummata iviangeersinnani suliaritippoq. Tamatumalu kingorna kræfti siaruaassimanersoq imaluunniit siaruaassimannginnersoq pillugu akissutissat utaqqilerpai.

Stine uinilu qasuerserlutik sapaatip akunnera ataaseq feriarlutik aallarput, aqqusaakkatik annilaarnartut qimarratigilaarniarlugit. Stinelli napparsimanini puigorsinnaanngilaa.

– Tassami eqqarsartaratta inuit allat kisimik kræfteqalersartut. Nammineq eqqugaasinnaanerneq takorlooruminaatsuuuvoq. Sapaatip akunnerani feriarnitsinni ilungersorlunga kræfti eqqarsaatiginaveersaarpara. Tunuartinniarsaraara. Kisianni tamanna ajornaqaaq. Imaasiallaannaq misigileraanga eqqarsaatigalugu; immaqa tassa feriarnera kingulleq, Stine oqaluttuarpoq.

Stine Pedersen. Foto: Leiff JosefsenPeqqinnissaqarfik paasisinnaavaa
Ulloq Stinep kræftimi qanoq siaruaassimaneranik paasisaqarfissaa nalliuppoq. Ulloq taanna annilaangananilu ernumanngilaq. Uinili annilaangasoq takusinnaagamiuk aamma tassa nammineq annilaangalerpoq.

– Nakorsamut iseratta soorlumi uanga malugisinnaagiga nuannersumik oqaasissaqartoq. Nakorsaq taannaqami assigiinngitsut pillugit oqalulerpoq, pilluni pilluni kiisami oqaleriallartoq kræfti unima qinersiinut siaruassimanngitsoq. Ilumummi uigalu nuannaajallallutta oqiliallakkatta, soorlumi tassa suloqalerluta napparsimmavimmiit aniinnarsinnaasugut, Stine oqaluttuarpoq.

Taamani Stine oqaloqatigigatsigu aqaguani pilatsereernerup kingorna nakorsarneqarnissani aallartittussaavaa. Sapaatip akunneri pingasut allortarlugit katillugit arfineq marloriarluni kemoterapeertittussaavoq, tamatumalu kingorna Danmarkimut seqersartikkiartortussaalluni.

– Qunugeqaara - annilaangaqalungalu. Eqqarsaatigineq sapingajappara, tusartarparami kemoterapeertinneq qanoq ajortigisartoq. Tassami nakorsaat toqunartunik assigiinngitsunik akulik taqatsigut timitsinnut isaatinneqartarpoq, Stine oqarpoq.

Napparsimalernermini aqqusaakkani eqqarsaatigisarpai. Misigisimavorlu SANA-mit pineqarnini naammaginanngitsut.

– Ilisimatinneqarnerinnaraluunniit eqqarsaatigalugu isumaqarpunga naakkittaappallaartut. Mianersornerusumik ilisimatitsisinnaagaluarput. Soorlu nakorsap oqaloqatiginerma nalaani allanik mobilikkut oqaloqateqarnera isornartorujussuartut isigaara. Nalunngilara immaqa vagteqartuusimasoq, kisianni taamatut nalunaarutissaqartillugu nakorsaq vagteqanngitsoq atorneqartariaqarpoq. Aamma iviangeersinnissara kisiat pinnagu allanik periarfissaqarneranik oqaluttuussimasariaqaraluarpaannga. Aamma taamak ajortigisumik nalunaarutisinerup kingorna oqaloqatigisinnaasamik piareersimasoqarsinnaagaluarpat pitsaassagaluarpoq. Tassami taamak annilaarnartigisumik tusarluni annikilliornaqaaq. Psykologi periarfissat ilagigaluarpaat, kisianni Peqqinnissaqarfik taamak tamakkuninnga sulisukitsigitillugu ajornassagunarpoq, Stine oqarpoq.

Inuuneq uneqqasutut ikkaangat
Stinep Danmarkimi peqatigiiffissuaq Kræftens Bekæmpelse iluaqutigeqaa, tassanimi apeqquterpassuit paasiumasani pillugit paa sitinneqartarpoq, misigisimavormi apeqquterpassuit nunatsinni akineqarsinnaanngitsut.

– Soorunami ilaquttat ikinngutillu napparsimasumut qanorluunniit ikiuukkusutsigigaluarlutik napparsimasup qanoq ajornartorsiortiginera iternga tikillugu paasisinnaanngilaat, aammami namminneq ajornartorsiulersaramik qanoq iliornissartik nalornilersarpaat. Taamak ajornartorsiulernermi kikkut oqaloqatigilluarsinnaanerlugit paasinarsisarpoq.

– Ilisarisimasaqanngikkaannili oqaloqatigilluarsinnaasat nassaariuminaattarput. Aamma kalaallisuinnaq oqaluttuugaanni allanik periarfi ssaqarneq nalunartarpoq. Namminermi ilisimasaqanngitsut periarfi ssinneqartanngillat. Taamaattumik isumaqarpunga sulilluarsinnaasumik naapittarfi ttaartariaqarlersugut - aamma kræfteqartut ilaqutaasa iluaqutigisinnaasaannik. Taamaattoqalernissaanut suleqataarusoqaanga, Stine oqarpoq.

– Napparsimaninni uinnit ikorfartorneqarluarpunga. Ilisarisimasama ilaasa kræfti taassalluguluunniit saperpaat, aamma taakku ataqqivakka. Tassami nappaat taanna suli isertuuttariaqartutut isigineqarpoq. Taamaattumik uanga taamatut saqqummerlunga qanoq aqqusaagaqarsimanera oqaluttuaraara, eqqortummi saqqummiuttaraanni angusaqarnarneruvoq. Aamma saqqummiussineq inummut oqiliallannartuuvoq. Aamma napparsimanera pillugu illoqarfi mmi oqallisigineqarusunngilanga, illoqarfitsinnimi inuit imminnut ilisarisimammata taamatut nammineq saqqummerpunga, Stine nassuiaavoq. Unnersiorporlu arnamit ikinngutiminit imminit angajulliusumit kræfteqarsimasumit aamma assut ikiorneqarluartarluni.

Stine ullumikkut napparsimasutut suliffi mminit sulinngiffeqarallarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Kirsten Larsen Egede. Foto: Leiff Josefsen– Inuunerup suunera qitiutiguk, suunnginnera qitiutinnagu, Kirsten isumaqarpoq.

Kirsten Larsen Egedep, Narsaq, kræfteqalersinnaaneq eqqarsaatigilerpaa, kammalaatini qimerlumigut annialermat, kingornalu kræfterluni paasillugu.

Ukiullu qulit matuma siorna, nammineq malugilerpaa iviangimini arlaannik ippinnartoqartoq. Annernanngilaq, tassaniittussaanngitsorli iviangianiippoq.

– Attorpara, malugalugulu tinusoqartoq. Tarrarsuummut imminut qiviarama, takusinnaavara tinusoqartoq, Kirsten oqaluttuarpoq. Sunaaffami Kirstenip iviangianiittoq tinusoq 5 cm angitigisoq, kræftiusoq.

Ullumikkut Kirsten illuttut iviangeersissimavoq. Tamannalu akuerisimavaa.

– Soorunami misigissutsit tamaasa aatsaat aqqusaareerlugit akueraara, kisiannili piffissaq alisunnermut atorusussimanngilara. Taamaammat akueriinnarpara. Aamma ajunngilaq, imaallaat eqaarsaaraangama tammikassartoqarneq ajorpoq, Kirsten illarluni oqaluttuarpoq.

Anguterniassaareerpoq
Taamani, ukiut qulit matumasiorna, Kirstenip tinusoq nassaarigamiuk, qaammat ataaseq nakorsiarnissaminut utaqqeqqaarpoq.

– Aallaqqaammummi isumaqaraluarpunga tinuneq utoqqaliarsaarninnik pissuteqartoq. Utoqqaliarsaarnermimi timi eqqumiitsumik pissusilersorsinnaasarpoq. Aamma eqqarsaraluarpunga tinusoq nammineerluni aanngarumaartoq, taamatulli pisoqanngilaq, Kirsten oqaluttuarpoq. SANA-mi scannertikkami nakorsap tinusoq nassaaraa – misiliummik tigusivoq, tigusanilu misissugassanngorlugu nassiullugu. Paasineqarpoq tinusoq ajoquteqartoq – kræftiusoq – aamma iviangia peerneqartariaqarpoq.

– Kræfti qinersernut marlunnut siaruaassimavoq, iviangeralu taamaammat ataannarsinnaanngilaq. Soorunami aliasuppunga, nuannaarutigalugulu meeqqakka allereersimammata, nammineersinnaalereernikuullutik. Soorunami aamma toqu eqqarsaatigaara, aammali eqqarsarpunga ingerlaannaq toqunaviarnanga. Ikinngutigalugu assut pisuttuartarpugut. Assullu tamanna iluaqutaavoq – ikinngummik tatigisamik oqaloqateqarsinnaalluni assut iluaqutaavoq, Kirsten oqaluttuarpoq.

Kirsten kemo-rtippoq, iviangialu peerneqarpoq.

– Pilatsinnera ajunngitsumik ingerlavoq, SANA-miut sulilluaqaat. Soorlu ernerma pilatsinnera takugamiuk aamma oqartoq: ajorpallaanngilaq.

Kirsten isumaqarpoq iviangeersinnini eqqarsaatigilluagaasoq, allatummi iliortoqarsinnaanngitsutut isikkoqarpoq.

– Aammami taamani anguterniassaareernikuugama, oqarpoq.

– Aamma iviangimma suliassatik suliarereerpaat. Marluliaatikka milutsereerpakka. Arnalli tigusisarnerat assigiinngeqaaq. Arnat iviangeersinnermik aliasuuteqartut ataqqeqaakka, Kirsten oqarpoq.

Iviangini inuulluaqquaa
Ukiut marluk qaangiummata, iviangimigut pissusissamisoortumik misissortinnermini Kirstenip paasivaa iviangimi illuani cellenik allangorartoqartoq. Tamannali nakorsat ernumaginngilaat, pinerimmi tamaasa tamanna kræftinnguunneq ajormat.

– Taamaakkaluartoq tinusumininnguamik malugisaqarsinnaavunga. Taamaattorli sisamariarlunga misissorteqqaarpunga, nakorsat tinusoq nassaarimmassuk, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirsten Nuummiit Narsamut nuuttussaavoq, nuunnginnerminilu scannertinnissaminik qinnuteqarpoq.

- Nakorsap scanniisup takusinnaavaa tinusoq mikisoq. Taamanilu ingerlaannaq aalajangerpunga Danmarkiliarniarlunga, ivingeralu peertinniarlugu. Iviangera inuulluaqquara. Attuuavara, tamannalu misigivara ajunngitsumik. Qujaffigaara pisunut tamanut, Kirsten oqaluttuarpoq.

Taamani Kirstenip ilinniarsimasunik oqaloqateqarnissani pisariaqartinngilaa.

- Ikinngutikka oqaloqatigisarpakka. Aamma iviangeersinnikunik allanik oqaloqateqartarpunga. Oqaloqatissaaleqisanngilanga, Kirsten oqarpoq.

Ullumikkut Kirsten ajunngilaq. Ilaanni iviangini maqaasisarpai, ingammik atisassarsioraangami. Aamma eqqarsaatigisarpaa nappaatip kræftip uteqqissinnaanera.

- Kisianni tamassuma alisutsinneq ajorpaanga. 64-inik ukioqarpunga, utoqqalinersiuteqalernikuullunga, inuuneralu nuannaralugu. Qujasarpunga allanik nappaateqannginnama; scleroseqarnangalu utertuunnginnama. Taamaammat ullumikkut inoorusuppunga, siunissaq ernummatiginagu, Kirsten Larsen Egede oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Bente Juel Nielsenip ajaa iviangimigut kræfteqalermat, Bentep paasisinnaanngilaa sooq iviangikkut kræfteqarneq pillugu paasissutissanik tigoriaannarnik ersittoqannginnersoq.

– Assersuutigalugu naluarput ikiortissarsiorluta sumut saaffiginnissanerluta. Danmarkimi Kræftens bekæmpelse saaffigaara, taakkulu aqqutaa tamaat ikiorpaannga, maannakkullu quppersagaq pillugu ulappuseruttorpugut. Nammineq piumassutsiminnik suleqataasut arlaqarput. Quppersagaq iviangikkut kræftimut tunngasunik paasissutissanik imaqassaaq, aamma nunatsinni ikiortissarsiorusukkaanni sumut saaffiginnissinnaanermik paasissutissanik imaqassalluni. Quppersagaq nalinginnaasumik inuit katersuuffiini pineqarsinnaavoq, kalaallisut qallunaatullu allaqqassalluni, Bente Juel Nielsen oqarpoq.

Ukunani iviangikkut kræfti pillugu paasisaqarnerusinnaavutit aamma:
www.cancer.dk
www.netdoktor.dk
www.hamlet.dk

Ajoraluartumilli nittartakkanik kalaallisut allassimasumik soqanngilaq.

– Kræfteqartut tamarmik Neriuffimmeersunik oqaloqateqarnissamik periarfissaqarput. Tamanna nakorsap kræfteqartumut tusarliinermini oqaatigisassaraa. Kisianni kræfteqartoq nammineq uagutsinnut saaffiginnissaaq, Neriuffiit Kattuffianni siulittaasoq oqarpoq.

Johanne Olsenip, Neriuffinni siulittaasup, kræfteqartut ajunnginnerpaamik pineqarnissaat kissaatigaa.

- Kræfti nappaataavoq erloqinartoq. Taamaammallu Neriuffinniit neriuutigaarput kræfteqartut tamarmik ajunnginnerpaamik pineqartarnissaat. Illuatungaanili aamma napparsimaveqarfinni sulisut suliamik ajunngitsumik ingerlatsinerat marsersinnaanngilarput. Kisiannili qularutiginngilara napparsimaveqarfinni sulisut aamma ajunnginnerpaamik siunertaqarlutik sulisartut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut amerliartorput
Neriuffiit Kattuffiat illoqarfinni tamangajanni immikkortortaqarpoq. Immikkoortortalli ilaatigut saqquminngippallaarnerisa pissutigaat nammineq kajumissutsiminnik sulisut amigaataaneri.

– Soorunami amerlanerusuugutta nukittunerussagaluarpugut, Johanne Olsen oqarpoq.

Kræfteqartut Neriuffiit aqqutigalugit aningaasanik qinnuteqarsinnaapput. Ukiumullu qinnuteqaatit 50-it missaat agguaanneqartarput.

– Inuup ataatsip 3.000 kronet qinnutigisinnaavai. Aningaasallu taakku inuup taassuma nuannaarutissaanut tunnissaat siunniussaavoq. Tassami ulluinnarmiit artornarsinnaasumit allamut sangulaarnissamut, Johanne Olsen oqarpoq.

Aningaasanik qinnuteqartartut naapertorlugit Neriuffiit malugisinnaavaat kræfteqalersartut amerliartortut.

– Qinnuteqartartut amerliartuinnarput. Ingammik inuit inooriaatsimik pissuteqartumik kræfteqalersimasut, assersuutigalugu puammikkut tingummikkullu kræfteqartut. Nuannaarutigaarpulli ukiuni kingullerni pujortarnerup imigassartornerullu qanoq ajortigisumik kinguneqarsinnaanea sammineqaleraluttuinnarmat, Johanne Olsen oqarpoq.

Immikkoortortat nammineq iliuuseqartassapput
Nuummi ukioq una aallarnerlugu iviangimikkut kræftimik eqqortissimasut qaammammut ataasiarlutik naapeqatigiittalerput, aqqusaakkaminnik avitseqatigiillutik, aammali kræfteqartunut iliuutsit qanoq pitsanngortinnissaannik eqqartuillutik.

– Neriuppunga taamaalluta Naalakkersuisunut siunnersuummik tunniussisinnaajumaarluta, Johanne Olsen oqarpoq. Naapeqatigiittarnerit ingerlalluassappata gruppenik allanik aallartitsisoqassaaq.

Neriuffiit juunimi ataatsimeersuassapput, tassanilu siunissami qanoq iliusissat eqqartorneqassapput.

- Siulittaasutut neriuppunga nunatsinni immikkoortortagut namminneq aamma sumiiffimminni iliuseqartassasut, Johanne Olsen oqarpoq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

Aqqa: Rasmine Geisler
Ukiui: 28
Ueqarpoq marlunnillu meeraqarluni

– Ajunngeqaanga, Rasmine akivoq – taannalu uterfigissavarput. Taamani inooriaatsi allanngortileramiuk Rasmine 175 centemeteritut takitigisoq 93 kiilutut oqimaatsigaaq timersussaavissimallunilu. Aappassaa ernertaaqqammerpoq – misigisimavorlu maanna qanoq iliuuseqartariaqalerluni.

Inuuninilu annertuumik allanngortinniarlugu pilersaarusiorpoq – nerisani allanngortinniarpai timersortalerniarlunilu. Inooriaatsiminik allanngortitsinera ARNANUT malittaraat – assigiinngitsunillu siunnersorlugu. Taamaaliornitsinni suleqatigaagut Nuummi timigissartarfimmi Fit og Fun-imi piginnittoq Allan Juhl – nerisassanillu paasisimasalik Kirsten Høg. Taamanili Rasmine arriitsumik sanigoriartulerpoq.

a13rasmine2.jpg Anguniagaqartuaannarpoq
Ullumi Rasminap oqimassusaa tassa 68,5 kilo. Suli nerisassaminik mianersuussivoq timersortaqalunilu. Sapaatip akunnerani ullut arfinillit arpattarpoq – tassami ukioru New Yorkimi Marathonernermi ilaanissaminut sungiusarpoq. Aasaq Nuummi arnat affarmik marathonerneranni ajugaasuuvoq, ukiorlu Sisimiuni Arctic Circle Racertunut ilaalluni.
Mamartukujuttunngisaannarpoq – sukkoqanngitsuinnarnik tyggegummitortarpoq taamaallaallu Coca Cola Light imertarpa, tungusunnitsuguleraangamilu inerititatorluartarpoq. Orsukitsunik nerisaqartarpoq – qaqortarissat eqqaassangikkaanni, taakkumi peqqinnartunik orsoqarput.
Qallunaaq arpannermik paasisimasalik suleqatigalugu New Yorkimi Marathonernissaminut sungiusarpoq.
– Inooriaasitaara attatiinnassagukku anguniagaqartuartariaqarpunga. Taamaasiunngikkuma unittoornissamut ussernartorsiornermut nakkaannarsinnaavunga. Tulliullugu anguniagara tassa ukiaru New Yorkimi Marathonertunut peqataanissara, Rasmine oqarpoq.

Imminut naalakkerneq
Sanigorsartariaqartugut tamatta nalunngilarput inooriaatsimik allanngortitsinissaq qanoq ajornakusoortigisinnaasoq. Rasminemut aamma taamaassimavoq.
– Inooriaatsinnik allanngortitsininni ARNANUT malinnaasimanngikkaluarpata suli ajornarnerussagaluarpoq. Suleqateqarnerup ajornannginnerulersippaa. Kisimiillunimi ingerlalluni kiserliornarsisarpoq, Rasmine oqarpoq.
Rasmine suli arnanit allanit saaffigineqartarpoq, immisulli iliorusuttunik – aamma saaffigineqarnissaminut ammavoq siunnersuisarusullunilu.
– Tassa imminut piumaffiginissaq ajornakusoornerpaavoq – uangali aallarteriarama unissinnaajunnaarpunga. Tassami inuum marissinera malugisinnaalluarpara. Timera tamarmi sukanneruvoq sanigoriartulerpungalu, Rasmine ullu mikkut allatorluinnaq inooriaaseqartoq nutaanillu anguniagaqartuartoq nassuiaavoq.

a13rasmine1.jpg Timigissarneq
Timigissartarfimmi fit og fun-imi piginnittup Allan Juhl-ip taamani Rasmine ima siunnersorpaa:
– Anguniagaqartuartarit. Imaassinnaavoq kiilut ima imalu amerlatigigut katakkusukkitit, imaluunniit qarlitit kusanartut tattulikkatit naammagilerusukkitit, imaluunniit piffissaq aalajangersimasumi marathonertuni arpaqataarusuttutit. Anguniagaqarneq piumassuseqalersitsisarpoq, puallarnanngitsunik nerisaqartaleruit minnerunngitsumillu timigissartaleruit anguniakkatit angusinnaalissavatit.
– Nukiit orsumiit oqimaannerupput. Taamaattumik oqiliartulerneq angujuminaaqqaartarpoq, piffissarlu sivisujaaq atorlugu timigissartareernikkut aatsaat oqiliartortoqalersarpoq. Tamaattumik qitit, nissutit talitillu centemerilersorlugit uuttortartakkit. Timit manngernerulissaaq iluserinnerulerlutillu, piffissallu ingerlanerani aamma oqiliartulissaatit.

Nerisassat pillugit pilersaarusiorneq
Rasmine taamani inooriaatsiminik allanngortitsilerami nerisassanik ilisimasalik Kirsten Høg ikiortigalugu ullup ingerlanerani nerisassat pillugit ima pilersaarusiorpoq.

Ullaakkorsiutit: 2 dl. issingigassat sukkulilaarlugit immulerlugillu.
Ullaap tungaani: Pisariaqarpat iffiaq qaqortoq kilitap affaa. Naatitat arlaat ataaseq.
Ullup qeqqanut: Iffiat kilitat affai pingasut orsoqanngitsunik qallersuutillit.
Ualikkut: Knækbrødit marluk imaluunniit nagguteeraq ataaseq imaluunniit iffiaq kilitaq ataaseq.
Unnukkut: Nerisassat puugutaq ataaseq - naatitalerluarlugit (naatitat qerisut qerinngitsutulli pitsaassuseqarput)
Unnukkut kingusissukkut: 1 stk. naatitaq. 2 knækbrød imal. iffiaq kilitap affaa.

Rasmine timigissaqatigalugu

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

nassataqartuaannarpoq.

Peter Grim Kristiansen sulinermili nalaani qiterminik annerujussuarnermi kingorna puallariartulerpoq. Puallariartornermini pisinnaasai annikilliartuinnarput, sivisuumik nikorfasinnaajunnaarpoq, pisunnerlu arriitsumik sapileriartorlugu. Pualavallaarnerup nappaatit nassatarisartagai sukkorneq gigt-ipalaarnerlu nappaatigilerpai, suli ullumikkut sanigoreeraluarluni nappaatigisaminik.

”Folkesundhed i Grønland” 2004-mi saqqummersumi takuneqarsinnaavoq nunatsinni inuit pualasuut pualasoorujussuillu 1993-miit 2001-p tungaanut amerliartuinartut. Atuakkami aamma takuneqarsinnaavoq sukkortut, uummatikkut nappaatit, taqqakkut milittoornerit aanaartoornerillu Danmarkimut sanilliullugu nunatsinni amerlanerusut. Nappaatit tamakkua nerisanit timersunngippallaarnermillu aallaaveqarsinnaasarmata, nunatsinni pualasuut amerliartuinnartillugit siunissami suli nappaatit tamakkua nunatsinni atugaanerunissaat aarlerinaateqarsinnaavoq.

Peter Grim Kristiansen 50-nik ukioqartoq, ullumikkut 88 kilo-soq takuinnarlugu takuneqarsinnaanngilaq 1998-mi 198 kilo-mik oqimaatsiginikuusoq. Angut angisuujuvoq, inussiarnersoq, qiimasoq qungujulasorlu. Suliffi ani apersuiffi ssannukaratta, oqilangaarmat malinnaasinnaanngingajappunga. Peter Grim Kristiansen inimini nuannareqisamini. Ullumikkut igalaavi unnukkaluaraangalluunniit saagueqqajuaannarput. Ajornartorsiornerpaaffimmi nalaani imminut mattulluni ukiut pingasut igalaani saaguersimanngilai, allaat igalaaq ataaseq assilissamik asserlugu.
Peter Grim Kristiansen-ip siornatigut inuunera ullumikkullu inuunera assigiinngingaarmata soorlu inuit assigiinngitsut marluk inuunerat oqaluttuarineqartoq. Peter Grim Kristiansen-ip inuunera tusarlugu uppernarsineqarpoq inuuneq ajorluinnaraluartoq ajunngitsumut saatinneqarsinnaasoq. Peter Grim Kristiansen siornatigut inuuneqarsimavoq imerajuttuulluni, ikiaroortartuulluni nereruloortartuullunilu.

Peter Grim Kristiansen-illi inuunera allanngorpoq 1998-mi pualanerpaaffi mmi nalaani oqimaalutarfi it nalinginnaasut atorsinnaanagit Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani neqinut oqimaalutarfi ssuannut uuttorneqarami paasigamiuk 198 kilo-mik oqimaatsigilersimalluni. Tassani pualavallaarnini aatsaat nassuerutigaa, ikiortissarsiorlunilu.
- Taamani 198 kilo-mik oqimaatsigilersimallunga paa sigakku, tupannermik nivingajappunga, assullu quarsaarlunga. Eqqarsarpunga juice 2 literi imersimagaluarukku 200 kilo angusimassagaluarlugu. Taamanimi juice 2 literi imaaliallaannaq imertarnikuuara, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen Nuummi utoqqaat innarluutillillu angerlarsimaffi anni Ippiarsummi suliffi gisaani apersorpara. Ullormut akunnerit sisamat sulisarpoq, sulisarninilu sulisinnaaleqqinninilu assut nuannaarutigai, pualagallaramimi sulisinnaanngilaq siusinaarlunilu utoqqalinersiutisisarluni.
- Pualagallarama pisinnaasakka annikilliartortillugit puallariartuinnarpunga. Oqimaalliartorninnilu pualanermalu nassataanik nappaateqalerlunga. Sukkornermik gigtipalaamillu nappaateqalerpunga, taakkulu saniatigut oqimaappallaarnera pissutigalugu naggusserineq, seeqqunnik, siffissannik qitinnillu anniartuartarpunga, taamaammallu aamma iisartagartukkama saniatigut nipaallisaatinik iisartagaqarpunga sakkortusiartuinnartunik, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen puallariartornermini pisussinnaanera annikilliartuinnarpoq pisukkaangami ipisaanngusarluni.
- Sivisuumik nikorfasinnaanngilanga, allaallu nikuillunga uffarsinnaanngilanga. Pisinnaasakka annikilliartortillugit nikallunganeq, kanngusunneq, aliasunneq, imminullu nalligineq aamma misigisarpakka. Puallariartuinnarninni kinaassusera mikisuararsuanngorpoq avatangiisikkalu uannik aqutsisunngorput.
- Tamakku pillugit aliasunnaveersaatigalugu nerisarpunga. Nakeriallaatigisannik misigisaqarsimaguma, oqarfigitissimallungaluunniit aamma nerinermik taarteqartittarpakka, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-ip puallariartuinnarnerani suna tamarmi ajorsiartuinnartutut ippoq. Anniarami puallariartuinnarpoq, puallariartuinnaramilu anniaraluttuinnarpoq, taamaalillunilu sorusussaa aamma annikilliartuinnarpoq.
- Allaannginnami qimmeq imminut pamiuminik kiisaqattaartoq, suna tamarmi kaaviinnartutut ilerami, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

‘48 KILO-INNAAT’ KATAPPAI
Peter Grim Kristiansen sanigorsarnissaminik ikiortissarsiunngikkallarami nammineq sanigorsarnissaminut piareersarniartarsimagaluarpoq, pualavallaarninili nassuerutiginnginnamiuk sanigorsarnerigalui qatangiinnartarput.
Peter Grim Kristiansen pualagallarami sapiguttaraluarluni pisunut assigiinngitsunut peqataaniartarpoq.
- 198 kilo-nngorsimallunga paasigakku aatsaat imminut nassuerutigivara ajornartorsiuteqarlunga, sanigorniarumalu ikiortissarsiortariaqarlunga. Pualavallaarnera nassuerutigigakku peqqinnissaqarfimmut ikiortissarsiorama matut ammarput, sanigorsarnissannullu ikiortissarsivunga. Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani nerisanik siunnersuisartumik, fysioterapeut-imillu ikiortilerlunga 1998-mi sanigorsarnera aallartippoq, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-illi sanigorsarnera arriitsuinnarmik ingerlavoq. 1998-miit 2004-p tungaanut ”48 kilo-innaat” katappai.
- Ukiut taakkua ikiortilerlunga sanigorsaraluarlunga suli inuunera iluarsinngilaq. Nerisoortarpunga kaloriallu peqqusaasut sinnertoortarlugit. Paasisinnaanngilara sooq taama arriitsigisumik sanigoriartornerlunga, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Ukiut taakku ingerlanerini Peter Grim Kristiansen aamma alianangaartunik misigisaqarpoq, inuttut qaniginerpaasani annertoqqutinilu marluk annaagamigit. 2000-mi nulia imminoorpoq, 2003-milu angajua aamma imminoorluni.
- Inuuninni qaniginerpaasakka annertoqqutigisakka, uannullu sunniinerpaat annaavakka, taamani timikkut anersaakkullu sanngiillissutigeqisannik. Nukittuniapiloortarpunga, aliasunnerulli, imminut pisuutinnerup, misigissutsinillu matoorinerup kingunerivaa 2004-mi qasusoorujussuarninnik.
- Ukiut pingasut 2001-miit 2004-mut ininni imminut mattuttarpunga, ininni igalaat tamarmik saagoqqissaarlugit pisarlunga. Allaat igalaat ilaat assilissamik asseqqavara. Inuit oqaluukkaangakkit isaatigut isigisinnaanngilakka, misigissutsikkullu narrujuummiasuullunga. Tarrarsuutikkut imminut qiviarsinnaanngilanga, atisaqarnangalu imminut takusinnaajunnaarsimallunga, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

ANERSAAQ TIMILU ATAQATIGIIPPUT
Peter Grim Kristiansen 2004-mi qasusoorujussuarpoq marloriarlunilu imminooriarluni. Dronning Ingrid-ip Napparsimavissuani A1-mi sivisuumik uninngavoq, uninnganerminilu tarnip pissusaanik ilisimasalimmik, psykologimik oqaloqateqartalerluni.
- Psykologimik oqaloqateqartalerama nerisakka sinnertoortarunnaarpakka aatsaallu iluamik sanigoriartulerlunga. Amigaatigisimavara pualanerma akuerinissaa, misigissutsikkullu nammatarpassuama aaqqissuunnissaat. Psykologimik oqaloqateqar talerama qilerutit qasukkarput, aatsaallu sanigoriartornissannut suleqataalerlunga.
- Timiga suliarinialerakku anersaaralu suliarinagu, iluamik sanigunngilanga. Uineq kisimi iluarsartuunneqarsinnaanngilaq, aamma anersaaq suliarineqartariaqarpoq. Inuuneq iluarsiniaraanni timi anersaarlu ataqatigiikkamik tamarmik iluarsaanneqarnisssaat pisariaqarpoq, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Peter Grim Kristiansen sanigoriartornermini imminut tatigiartuinnarpoq, qiimmappoq, toqqissisimasumik allanngujaatsumillu inuuneqalerluni. Inuit allat tatigilerpai inuillu tatiginnilerput.
Peter Grim Kristiansen-ip oqimaassusaa suliffiani nivinngarlugu takuneqarsinnaavoq. Sanigorsarnermi nalaanni kilo-nik katataqaraangami katatai uuttortaammit qiorneqartarput, ullumikkullu 88 kilo-mut uninnikuuvoq.
- Sanigorama akissarsiarivakka akunnerpassuit issiasinnaanngorama. Sulisinnaanngorpunga tatigineqarsinnaalerlungalu. Misigissutsikkut iliuutsikkullu allanngujaatsunngorpunga.

- Massakkut ima inuttut nukittutigaanga imminullu tatigitigalunga allaat inuunitoqara oqaluttuarisinnaalerlugu. Inuit isaatigut isigalugit oqaloqatigisinnaalerpakka, massakkullu ininni unnukkaluarpalluunniit saagukka saagueqqajuaannalernikuupput, Peter Grim Kristiansen qungujulluni oqarpoq.

PEQQISSUNNGORNEQ
Peter Grim Kristiansen ullumikkut 88 kilo-mik oqimaassuseqarpoq. Ullut tamaasa suliffimmini Ippiarsummi 30 kilometerinik 1 time cykelertarpoq. Sukkornermik nappaateqarnini peqqutigalugu. nerisai suli killilersugaapput nakkutigisaallutillu. Tamannali sungiutiinnarnikuuaa, qaammatillu pingasukkaaginnarlugit nerisanik siunnersuisartoq naapittarpaa. Ullut ilaanni nerinerulaarsimagaangami aqaguani nerrikinneruinnartarpoq.
- Sukkorninnut suli iisartagartorpunga, sukkoqarnerali affaannanngornikuuvoq. Kolesteroltal-ikka iluarsinikuupput, qaqutiguinnarlu putukkukkut aseruuttoortarpunga, tassa gigtipalaarnera pillugu putukkukkut aseruuttoortarama. Nataqqukka ilungersortikkunnaarakkit anniassaarpunga qaqutiguinnarlu nipaallisaatitortarlunga, Peter Grim Kristiansen oqaluttuarpoq.

Peter Grim Kristiansen-ip inuit pualavallaartut sanigorusuttullu siunnersorusuppai ikiortissarsioqqullugit, pingaartumillu pualavallaarnerminnik nassuerutiginnissasut.
- Peqqinnissaqarfik pisussaaffeqarpoq saaffiginnikkaanni ikiuissalluni. Nalunngilara alloriarneq sapernarnerpaasartoq taamaammallu tapersersortissarsiorneq pisariaqarsinnaavoq. Kisianni aamma ikiortissarsioraanni suna tamarmi ammartarpoq, siumuinnarlu ingerlasoqarsinnaalluni, Peter Grim Kristiansen oqarpoq.

Peter Grim Kristiansen ullumikkut pissusaa allanngujaatsunngorsimavoq. Avatangiisaasa inuunera aqukkunnaarsimavaat, namminerlu inuunini aqulersimallugu. Nakkaqqajaajunnaarsimavoq nikallungaqqajaajunnaarlunilu. Inoqataasa suliffiatalu tatigisinnaavaat. Inuk eqqissisimasunngorsimavoq toqqissisimasorlu.

All. Dorthe Heilmann
Ass. Dorthe Heilmann/privat

Sukkorneq ulorianaateqarpoq maluginagulu pigineqarsinnaalluni.

Sukkorneq tassaavoq aap sukkoqarnera nalinginnaasumit qaffasinnerusoq. Sukkornerit assigiinngitsut marluupput. Siulleq tassaavoq meeqqani inersimasunilu takkuttartoq. Aappaalu tassaavoq utoqqalinermi, tassa inooriaatsimut tunngalluni takkuttartoq. Inuit amerlasuut sukkornertik nalullugu ulorianaateqartumik inuusarput taamaattumik ilisarnaatai ataaniittut atuakkit imaassinnaavoq illit sukkortutit. Sukkorneq takkuttarpoq.

Pualavallaarneq timersunngippallaarnerlu peqqutigalugit. Tassa ulluinnarni inooriaatsimit pinngoriartuaartarpoq ukiut amerlasuut ingerlaneranni. Ilaatigut ukiut qulit sinnerlugit qaangiukkaangata aatsaat sukkornerup ilisarnaatai takkuttarput.

SUKKORNERUP ILISARNAATAI
Aap sukkoqassusaa qaffakkaangat ukua malunniuttarput.
- Qilanneq
- Quiartoqattaarneq
- Qasuneq
- Nererusussuseqannginneq sanigornerlu
- Kinguaassiutitigut ungilattoorneq
- Amikkut ameraasakkullu ungilattoorneq
Siutikkut aaversinnermi paasiniarneqartarpoq inuk sukkornersoq. Meqquteerannguamik siut kapineqartarpoq, aallu annikitsoralaaq atortorissaarummut ikineqartarpoq tassanilu takuneqarsinnaasarpoq inuk sukkornersoq.

KINGUNERLUTSITSISINNAAVOQ
Aap sukkoqarnera annikippallaalersinnaasarpoq nakorsartinneq peqqutaalluni. Syreforgiftning aamma kingunerusinnaavoq nakorsaammik insulin-imik amigaateqarneq peqqutaalluni. Annertunerusumillu kingunerlutsitsinermi uku takkuttarput:
- Isikkut nappaateqalerneq
- Taqqat ajorseriarnerat
- Tartukkut nappaateqalerneq

KATSORSARNEQARTARNERA
Sukkorneq paasineqarpat nakorsaatit assigiinngitsuusarput apeqqutaalluni sukkorneq qanoq sunniuteqarsimanersoq. Ilaat iisartagartortarput ilaat insulin-imik kapoortarput tamarmillu nerisaat timillu atortarnera allanngortinneqartarput taamaasilluni inooriaaseq allanngortinneqartariaqartarpoq.

Pasisaqarfik: www.peqqinneq.gl

Nunatsinni inersimasut akornanni pualasuut pualasoorujussuillu nunatsinni amerliartuinnartut misissuinerit kingulliit takutippaat. Tamanna siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiinnut akisusinnaassasoq, Nuummi nakorsaq Birgit Niclasen oqarpoq.
Nunatsinni inersimasut akornanni pualasuut pualasoorujussuillu ukiuni kingullerni amerliartuinnarnerat ernumanartoq, nakorsaq oqarpoq.- Isumaqarpunga nunatsinni inuit puallariartuinnarnerat ajornartorsiutitut isigineqartariaqartoq. Massakkut ajornartorsiutip qaava aatsaat takuarput. Tamanna sukumiisumik iliuuseqarfigineqartariaqarpoq, paasititsiniaanerit pinaveersaartitsinerillu annertuut aqqutigalugit, Birgit Niclasen oqarpoq.

Nakorsap siunnersuutai:
Peqqissumik inuuneqarusukkuit suut nerinerlugit eqqarsaatigisakkit.
Periarfissatit tamaasa atorlugit aalasarit timersorlutilluunniit.
Pisuttuarneq ileqqorileruk, bussernak biilernalluunniit pisuttarlutit.
Eqqaamallugulu nuannerisannik timersuuteqassagavit.

Nunatsinni inuit amerliartuinnartut puallariartornerisa ernumanaateqarnera arlalinnik peqquteqarpoq. Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuit napparsimasut amerlinerat peqqutigalugu inuiaqatigiinnut akisuunngorsinnaavoq, nakorsaatinut aningaasartuutit, napparsimavinnilu uninngasut amerlinissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq, sulisinnaasullu ikinnerulernissaat aamma naatsorsuutigineqarsinnaalluni. Tamakku tamarmik inuiaqatigiinnut eqquissasut, Birgit Niclasen oqarpoq.
- Pualasuujunerup nappaatit nassatarisartagai soorlu uummatip taqarsuatigut nappaateqalernerit sukkulernerlu, nappaataapput napparsimasumut nakorsanik pisariaqartitsitsiuartut. Taamaammat pualasuut amerliartuinnartillugit napparsimasunut aningaasartuutit amerlissapput, Birgit Niclasen oqarpoq.

Nunani allani napparsimasunut aningaasartuutit naatsorneqartarput, nunatsinnili tamanna suli ingerlanneqalinngilaq. Taamaammat aningaasatigut qanoq annertutigisumik qaffakkumaarnissaat suli nalilersorneqarsinnaanngilaq. Birgit Niclasen-ili oqarpoq napparsimasut amerliartortillugit napparsimasunut aningaasartuutit qaffannissaat naatsorsuutigineqarsinnaasoq.

Aalasanngippallaarnerup pualavallaarnerulluunniit nappaatit pilersissinnaasai:

• Aap naqitsinera qaffasippallaalersinnaavoq. Aap naqitsinera qaffasippallaarpat taqakkut qerattartoorneq, taqakkut milittoorneq sukkulernermillu kinguneqarsinnaavoq. Aak qaffasippallaalerpat malugineqarneq ajorpoq, aatsaallu nakorsamit misissortinnermi paasineqarsinnaalluni.
• Sukkulerneq. Sukkorneq aamma taqqat qerattartoortissinnaavai milittoortissinnaallugillu. Sukkornerup tartut ajortunngortissinnaavai, isillu ajortunngortissinnaallugit. Sukkortut sukkulernertik aallaqqaammut aamma malugineq ajorpaat, taamaammallu ukiorpassuit ajorsiartorusaarsinnaalluni. Sukkortuuneq alla pillugu misissortinnermi paasineqarnerusarpoq.
• Suli ukiukitsuulluni uummallulerneq.
• Kræfteqalerneq. Iviangikkut inalugarsuakkulluunniit kræfteqalersitsinerulertarluni.
• Nikallungarujussuarneq, qasusoorneq.
• Naggussakkut nungullarluni gigteqalerneq.
• Qitilerineq makitserinerlu (lænd) allatigullu.
• Meeraq naartuunermini anaanaa pualasuujuguni meeraq uloriarnartorsiornerusinnaavoq.