1 stk puisip aqajarua
200 gr puisip neqaa
2 puisip talerui uutat
Imeq taratsigaq imalt. immap
tarajua
seernartoq
sennep

 Suna tamaat peerniarlugu aqajaroq imermik kuutsitsivigalugu salinneqassaaq. Tipeqarpat seernartoq imilerlugu tipaarsaarneqassaaq, taava nillataartitsivimmut ilineqassaaq unnuisillugu imalt. ulluni marlunni uninngatinneqassalluni.

Aqajaroq angivallaarsorigukku isuatigut ilanngarneqassaaq matuniassammallu nerisassanut allunaasamik milillugu mersorneqassaaq.

Aqajaroq mikisunnguanngorlugit aggukkanik neqinik taleqqunillu immerneqassaaq.

Naammassippat igamut ikineqassaaq immallu tarajuanik immerneqassalluni, taava 1½ time sakkukitsunnguamik sakkortussusilerlugu qalaarterusaarneqassaaq.

Aqajaroq nillorpat skivinngorlugu aggorneqarsinnaavoq senneppiliinnarlugu nerineqarsinnaavoq imalt. nillungasunik kartoffelsalatilerlugu nerineqarsinnaavoq. Qallunaat simersialiaat taarsikutsoorsinnaavaa.

 Annso: Islandimioq savat aqajaruanik sylteliortartoq isumassarsiffigaara. Unalu februaarimi sanaqqaarpara, isumagalu eqqorluarlugu.

Arnanut naliliivoq: Mamaqaaq, ‘puisersunnippallaaranilu’. Taamaammallu ingattaannaveersaagassaalluni (mamaqigamimi!) orsinngunarseriataarsinnaagami.

Kinitsivissaq:
Soya-sauce aamma 1 citron imaluunniit lime maqillugu assigiimmik annertussusilerlugit.
Sambal Oelek imaluunniit alla chilipasta sakkortooq, imaluunniit alussaateeraq 1 qajaasat aserortikkat
Saviup nuuanut cayennepeber (mininneqarsinnaavoq)

Ammassat panertut

Akussat tamarmik aalaterunneqassapput.
Ammassa 2-3 cm-inut aggorneqassapput.
Taava kinitsivissamut akulerunneqassapput.
Akunnerit 2 uninngareerpata nerineqarsinnaalissapput.
Tamulugassat alutornartut sakkortuut.

Annso: - Una igaassaq allap sanaaraa, uangaana atoqqiinnariga. Kalaalinngorsarniarparali, qajaasanik aserorterluakkanik sakkortusinnaasunik, kalaallillu immiaaraliaannik Narsameersunik akullugu.

Arnanut naliliivoq: Chipsit eqiiallannarput, sakkortulaaramik. Siuleqqiutitut mamarsarluarsaatitullu atorneqarsinnaalluarput. Ammassat panertut mamaat immikkuullarissoq chilimut tulluuteqaaq. Uku sanajuminarput, ukiup taarnerani nillerteruttornerani pulaariasaartunut sassaalliutissaqqissut!

600 gr ammassat
pladit 4 filodej
Punneq tarnutissatut
2 dl fløde
50 gr parmesan-ost aserortikkat
Itummamut tupaarnat
Ruuapesto
itummat 2 ruuat pilutaat
panertut
itummamut ruuat panertut
nammineq aalajangerlugu
taratsut
1 - 1½ dl rapsuulia


Ammassat immap tarajuani nillataartitsivimmi unnuisimassapput.

Errortorneqassapput niaqua ilormiuilu peerneqassapput køkkenrullemillu kusertinneqassapput. Filodejit punnermik taninneqassapput qaleriissinneqassallutillu. Ammassat errortukkat kusanartumik filodejet marluk akorninut ilineqassapput.

Fløde parmasanilu igamut qalatinneqassapput, kingornalu miseraq ammassannut kuineqassaaq tupaarnanillu nakkalataarlugu. Filodejelu poortatut ilitillugu matuneqassaaq ildfastfademullu ileriarlugu iffiorfimmut 200 grademut kissassusilimmut minutsini 20-ni uunneqassalluni.

Inunnut sisamanut agguarneqassaaq, puugutaasamut ruuapestolerlugu iffialerlugulu nerineqarsinnaavoq.

Ruuat pilutaat ruaallu seqummarluttunngorlugit aserorterneqassapput.

Kingorna tarajulerlugit olielerlugillu aserorteqqinneqassapput ½ tiimilu uninnngatinneqassaaq.

Annso: - Ammassat sanalluarneqarnissaat pingaarteqaara, tamannalu siunertaralugu una igaassaq ineriartortissimallugu. Siornatigut ammassat tisaqqissaartarpakka, paasivara aalisagaq tamaat atoraanni mamarnerusoq.

Arnanut naliliivoq: Naak immussuaq flødelu atorneqaraluartut ammassassunni malunnaqaaq. Mamaqaaq qaarsillannarluni. Ruuapesto, Arnanut isumaat naapertorlugu pestonit tikisitanit orsinngunartunik mamarnerungaartoq, aasarsunnitsorlu mamaqutaalluinnarpoq. Mmmmmh…!

 Isumassarsianik ulikkaarpoq, misileraajuarlunilu – massakkullu atuakkiani Igaassat saqqummerseqqammerpaa. Aatsaalli aallarteruttorpoq.

Annso Hardenberg ilaanni eqqarsartarpoq: Ilumut qulinik taleqartuuguma 20-nillu assaqarlunga. Imaluunniit klonertillunga Annso-rpassuarnik suleqatissaqartuuguma ataatsikkut sumiiffinni assigiinngitsuniissagaluarpunga; Annso ataaseq nuniattoq, alla misiliisaqattaartoq, alla isumassarsiorluni nunanut allanukartoq allalu nerissassiaminik tuniniaasoq. Piviusorli taamaanngilaq. Annso kikkut tamarmik attaveqarfigiumavaat – apersorneranilu telefoni pingasorianngikkuni sisamariarluni sianerpoq, Annsomi massakkut Sverigemukalerpoq nerisassiorneq pillugu ataatsimoorniartunut ilaajartorluni. Ullut tamaasa sianerfigineqartaqaaq ilaat nerisassiatut misileragaanik - ilaat akuutissanik, allallu tamulugassanik panertunik il. il. pisiniartut. Malussarissusaali qamuuna oqarpallattarpoq: ” Uatsilaaq…”.

– Malussarinnera – tassa qamuuna misigissusera tusarnaarluartarpara, taannalu aatsaat angeraangat qanoq iliuuseqartarpunga, Annso assani uummammi tillernerata nalaanut ilillugu taama oqarpoq.

Ukiut 33 ½ ueqarpoq, uummammigulli pilatserujusuarnermi aamma artornartumik avinnermi kingorna sivisuumik katsorsarfissaqartariaqarsimavoq imminut nassaarinissami tungaanut.

– Paasivara ueqarallarama malussarissusera tusaaniartarsimanagu. Naaggaarusukkaluarlunga angertarsimavunga. Taamaattumik aalajangerpunga malussarinnera malittarniarlugu.

 2004-mi Nuummi Hans Egedep illuani – Namminersornerullutik Oqartussat nunarput sinnerlugu qaaqqusisarfiani ningiuunermi nalaani naggueqatigiit Saamit kulturikkut paasisitsiniaasartuat naapippaa. Taassuma nerisassiorneq Saamillu nerisassiornerminni nunamik tunniussinnaasaannik atuisarnerat soqutigisaraa.

– Ilami tupinnaq. Eqqarsarpunga taannaana guutip uannut nassiussaa – oqarfigaaralu: ”Suliffinnit soraalerpunga namminersortunngorniarpunga. Ilittummi inoorusuppunga.”, Annso oqaluttuarpoq.

Tassalumi taamaaliorpoq. Suliffimminit soraarpoq namminersortunngorlunilu. Taamanikkulli nerisassanik Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaasunik nerisassiorluni misileraalerpoq. Nunatsinnilu pissarsiarineqarsinnaasut kisiisa atorlugit nerisassiornissi pingaartippaa. Soorlu margarina atornagu tuttup savallu tunnui atortarpai, uulialu atornagu puisip orsua nutaaq atortarlugu. Allaat imaq imermut taarsiullugu atortarpaa, taratsut nunat allaneersut atorumanagit. Nunat allaneersunit taamaallaat qajuusat, manniit, fløde sukkullu allallu maani pisinnaanngisagut atortarpai, tamakkumi nunatsinni pissarsiarisinnaannginnamigit. Angerlarsimaffimmini kalaaliminiinnarnik nerisaqartarpoq, nammineq oqarneratuut politikkiagooq imaappoq: ”Nerisassat namminneq mamaminnik mamaqassapput”.

– Nunat allamiut nerisassiaat sapingajalerpakka. Tamakkumi akoqarnermik, aamma kalaallit aqajuannut naleqqutinngillat, nalorninngivilluni oqarpoq.

Annso assigiinngitsorpassuarnik ingerlataqarpoq. Atuakkiaa saqqummeqqammersoq Igaassat taannaannaanngilaq, allanimmi aamma ingerlataqarpoq kingusinnerusukkut saqqummersussanik. Aamma immap naasuinik misileraarusuppoq tusaamanarmat immap naasui nunap naasuiniit suli peqqinnarnerusut. Aamma oqarpoq allamik eqqarsaateqarluni, kisianni taanna suunersoq ARNANUT suli taarusunngilaa, isumassarsianigooq allanit ”tillinneqaqinammat”. Ilaa pissanganaq?

Atuagaq Igaassat Opskrifter saqqummersitsisarfimmit Atuakkiorfimmit saqqummersitaavoq.

Ammassat filodejimi - Puisip aqajarua immigaq - Chipsit sakkortuut ammassannik panertunik suliat

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen

Foto: Niels Motzfeldt– Nerisassanik mamartuliortoqassagaangat uanga igasuusarpunga, Niels oqarpoq. Nulianilu qinngasaarpasillugulu asannippasilluni qiviarlugu taama oqarpoq. Marie nangaajallannani akivoq:

– Sallunngilaq. Uangami nerisassiorneq naluara – kisianni pikkorissiartuaarpunga, Marie oqarpoq – qinngasaarinerlu uiminut utertillugu.

Niels Marielu Kuussuarmi Kapisillit eqqaanniittumi nunaateqarput, piffissalli affaa Nuummi najugaqartarlutik. Niels meeraagallarami savaatilinni feriartarnermini nunaatilinngornissani isumassarsiaraa.

– Savaatileqarfik takoqqaarakkuli nuannarilluinnarpara, ingerlaannaq nunamut taamaattumut asannilerpunga, Niels oqaluttuarpoq. Taamanikkulli taamaattunngorniarluni aalajangerpoq. Ukiut ingerlapput Nielsilu savaatilittut nunaatilittullu ilinniartunngorpoq.

– Taamanili takorloorpara Qooqquni paradiseeraqarfeqalerniarlunga, Niels oqarpoq.

Takorluugaa piviusunngorpoq
Ukioq 2000 takorluugaa piviusunngorpoq, kisianni Qooqquniunngitsoq Kapisillilli eqqaanni Kuussuarmi. Tassani Niels allalu Nuup Kommuneanit akuerineqarlutik nunaatitaarput.

– Suliassarli mersernaqaaq, iluatsitsisinnaanerpummi upperineqanngilaq. Aammami uanga ilaanni eqqarsartarpunga – ”naamik immaqa iluatsinnavianngilaq…” Ullumikkulli nerisassanik naatitanik naatitsisarnerput annertusigaluttuinnarpoq, suinissarlu isumalluarnarluartutut isigaara, Niels oqarpoq. Ilinniartuunermi nalaani Nielsip takusinnaavaa nunaateqarneq savaateqarnerlu siunissami periarfissaqarluartoq.

– Piumagutta nerisassanik naatitanik savallu immuanik immitsinnut pilersulersinnaavugut. Eqqarsaatigiummi tunisassasiassat assigiinngitsut arlallit immummit pilersinneqarsinnaammata; Immussuit, punneq, yoghurt allallu. Kukkukuujuteqarutta ukioq naallugu manniuteqartassaagut. Nunaateqarfiit aamma takornarianit ornikkusunneqassappput – soormi periarfissat misilissanngilagut, Niels aperivoq.

Ukiut tamaasa qaammatini tallimani Niels Kuussuarmi nunaatiminiittarpoq suliassat assigiinngitsut suliaralugit. Marie meeqqallu aasakkut ferialeraangamik tikittarput. Kuussuup eqqaaniippoq savateqarfik Neriunaq – tassanilu savaatillit ilaqutariit Motzfeldtikkut suleqatigilluarpaat. Anguteralaap issuikkap neqaa uani atukkani taakkuninnga pissarsiaraa.

Aqqa: Niels Motzfeldt
Atorfia: Nunaatilik aamma eqqumiitsuliortoq
Nuliaraa Marie Motzfeldt
Pingasunik erneqarput:
Julius, 13, Mutti 10 aamma Aslak 7.

Nuup Kangerluani Kapisillit eqqaanni Kuussuarmi nunaateqarpoq. Tassaniittarporlu ukiumut qaammatit tallimat. Marie klinikassistentitut atorfilik meeqqallu feriarnerminni aamma Kuussuarmiittarput

Ilaqutariit nunaatiminni nerisassanik assigiinngitsunik naatitsisarput; naatsiiat, salaatit, kuuleruujut, rabaaberit, ruuat, jordbærit allallu mamartut. Nunaataat taanna Nielsip aallartitseqataatalu 2000-imi naatitsivittut aallartippaat. Pilersaarutit tulleraat uumasuutitaarnissaq.

Ilaqutariit Motzfeldtikkut aaliangersimasunik pisisartoqarput, tassa Nuummi suliffeqarfiit aaliangersimasut aamma pisiniarfiit – aamma inuinnaat – ukiut tamaasa naatitarsiniartarput. Sinneri Pisiffimmut Brugsenimullu tunineqartarput.

– Aamma Danmarkimi arlalinnik pisisartoqarpugut. Naak Danmarkimi naatsiiaqaraluaqisoq taakku ukiut tamaasa naatsiiarsiniarfigisarpaatigut. Oqartarput uagut naatsiiaatigut danskit naatsiiaanniit pikkunarnerusut. Tassami uagut naatsiiagut nillernerusumiikkamik arriinnerusumik naasaramik mamaqarnerusarput. Taamaattumik aamma naatsiiat angivallaarneq ajorput, Niels oqarpoq.

Namminersornerup aqqani - saneqqutiinnarneqarsinnaanngilaq
Niels isumaqarpoq Kalaalit Nunaata imminut pilersulernissaa ilumoorullugu anguniarneqartariaqalersoq.

– Aallartiffeqartariaqarpoq. Isumaqarpungami siunissami periarfissatuaasoq. Assersuutigalugu nunaateqarneq aatsaat taamak atorfissaqartitsigilerparput. Tunisassiagut pimaneqaqaat, taamaattumik ussassaarutigineq ajorpagut – suli. Piumaneqaleraluttuinnarpummi. Namminersulernissaq oqaluuseriinnarnagu, takorluukkagut piviusunngortittariaqalerpagut – nunaatilinngorusuttunut naasorissaasuunneq pillugu siunnersuissallunga piareersimavunga – aamma nunaatillit allat taamaaliorusunnerat qularinngilara, Niels oqarpoq.

Niels ilaannikkut Nuummi suliffissaaleqisunik ikiorteqartarpoq. Tamannalu Nielsimut suliffissaaleqisunullu iluaqutaasaqaaq.

– Takusinnaasarpara nunalerisutut inooriaaseq nuannarilluinnaraat, kisiannili piffissap ilaannaani ikortissarsisinnaaneq naammanngilaq, Niels oqarpoq.

Kuussuarmi tulliani ingerlariaqqinneq tassaassaaq nersutaatitaarneq.

Meeqqat kiffaanngissuseqarfiat
Niels Kuussuarmiinngikkaangami eqqumiitsuliorneq inuussutigisarpaa. Maannakkorpiaq eqqumiitsuliortut kattuffiata KIMIK-up upernaakkut saqqummersitsinissaanut assigiinngitsunik eqqumiitsuliorpoq. Ilaannilu piffissami sivikitsummi sanasutut sulisarpoq.

Foto: Niels MotzfeldtARNANUT-mi ilanngutassamik nerisassiornerup nalaani Nielsip Mariellu meerai atuarfimmiit tulleriiaarlutik angerlamut isaapput. Akullersaat Mutti ingerlannaq qarasaasiaqarfimmut ingippoq pinngualerlunilu, angajullersaq Julius aneqqippoq nukarlersarlu Aslak utaqqivoq – aammami taanna qarasaasiami pinnguarusuppoq.

– Meeqqagut illoqarfissuarmi Nuummi perortuupput, illoqarfissuarmilu malittarisassat amerlaqaat, suut tamarmik killeqarput – ”taamaasiorsinnaavusi” – imaluunniit ”taamaasiorsinnaanngilasi”. Kuussuarmi biileqarnanilu qarasaasiaqanngilaq aamma allanik aliikkutassiaqanngilaq, taammattumikKuussuarmiikkaangamik alapernaasernerulerlutillu isumassarsiullaqqinnerulersarput. Piffissap annersaani aneertarput, namminnerlu pinnguarfissarsiortarlutik. Kuussuarmimi inerteqquterpassuaqanngilaq – sorpassuit periarfissat namminneq nassaarisarpaat paasisarlugillu, soorlu tasermut kuummulluunniit nakkaraanni masannartartoq paasisarpaat. Namminneerlutik atuakkamik atualersarput, naak illoqarfimmiittuugunik immaqa qarasaasiami pinnguarusunnerussagaluarlutik. Meeqqat asimiinnertik nuannarigaat takusinnaallugu nuannertaqaaq, Niels oqaluttuarpoq. Meeqqat ukiut tamaas ikinngutiminnik nassarlutik tikittarput, ikinngutaallu aamma nuannisartaqaat.

– Aamma uanga sorpassuarnut piffissaqalerlunga malugisarpara. Marielu immitsinnut piffissarfiginerulersarpugut – naak ulapputeqartaraluarluta. Kuussuarmimi aaliajangersimasunik ammasarfeqarnanilu nerisarfeqanngilaq. Tassa nuanneq, Niels oqarpoq.

Sava anguteralak issuigaq.

Tulliani igasussaq
Normumi tullermi igasuussaaq Adam Wille. Taanna Nuummi klinikassistentitut sulivoq, tullianilu normumi appanik siataliussaaq.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen & Niels Motzfeldt

Sava anguteralak issuigaq:
Neqaa mamarnerulerniassammat issuerneqarnerata kingorna ukioq ataaseq qaangiukkaangat toqunneqartarpoq. Taamaasilluni anguteralaap neqaa tunnukillillunilu kimittuumik mamassuseqalersarpoq.

ARNANUT anguteralaap issuersinnikup neqaa mamarilluinnarpaat – mamaa allaaseriuminaapppoq, oqaannarsinnaavugulli savaaqqap neqaanit kimittuneruvoq – eereerlugu mamarnera ersarilluartarpoq. Anguteralaap issuikkap neqaata aamma pitsaaqutigaa tunnukitsuararsuulluni neqaannangajaagami, savaaqqap neqaanit tunnukinneroqaaq. Neqili taamaattoq mamarluassaguni sivisuumik uunneqarluniluunniit sianneqartariaqarpoq (1,5-2 tiimit).

Anguteralaap issuikkap neqaa pisiniarfinni nioqqutaanngilaq, savaateqarfinnilli inniminnii soqarsinnaavoq.

foto: Leiff JosefsenSava anguteralak issuigaq tomatlage-lerlugu
Inunnut sisamanut

anguteralaap issuikkap neqaa 1 kg (savaaqqap neqaanik taarserneqarsinnaavoq)
kuuleruujut amitsunngorlugit aggukkat
karry
qasilitsut cayenne
paprika
qillertuusat 2 tomatit aggukkat
hvidløgit immikkoortui 2-aggukkat
immuk fløde 2½ dl
taratsut qasilitsullu
naatsiiat

Neqi puuguttamut iffiormimmi atorneqartartumut ikiuk.
Akuutissanik aamma hvidløginik
taratsunik qasilitsunillu nakkalatseriffigiuk.
Tomatinik aggukkanik qalleruk, naggataatigullu fløde kuijuk.
Iffiorfimi 200 gradenik kissartumi 1 tiimi qalanneqassapput.
Pisariaqassapaat 1 tiimi iffiorfimmeereerpat sølvpapirimik matuneqarsinnaavoq.
Naatsiialerlugit nerineqassapput.

foto: Leiff JosefsenSava anguteralak issuigaq qungulilerlugu
Inunnut sisamanut

Savap anguteralaap issuikkap neqaa 1 kg (savaaqqap neqaa atorneqarsinnaavoq)
Qunguleq niaquusaq ilivitsoq tamaat atorneqarsinnaavoq (inuup namminneq qanoq mamarisaqarnini najoqqutarissavaa )
Taratsut qasilitsullu
1½-2 dl imeq
Naatsiiat

Neqi qungulerlu imminnut qaleriiaarlugit akornisigullu taratsertarlugit qasilitsulertarlugillu igamut ikineqassapput.
Imileriarlugit 1½ tiimi qalatsissavatit.
Eqqaamassavat imeq annerpaamik
2 dl-iussammat – imikilluni mamarnerusarpoq.
Naatsiiaalerlugit nerineqassapput.

Igasuussaaq: Niels Motzfeldt
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Leiff Josefsen & Niels Motzfeldt

John Lynge, foto: Knud JosefsenJohn Lynge ornikkatsigu matuata silataani naapipparput. Sunaaffamisilaannarissaasoq – tassami tipi naanngitsuugassaanngilaq. Sunaaffamisaarullik tipittuliortoq.

Arnanut-ni nerisassat pillugit allattartoq nammineq nerreritooq tipi naaginnarlugu nuakuulerpoq. Ilami tikka mamarunaq!

Aalisakkat nerisarineruai
John Lynge 2002-imi 67-inik ukioqarluni soraarninngorpoq, ullormi taanna tikillugu KNR-TV-mi nutaarsiassaqarfimmi Qanorooqmi sulivoq.

John Lynge, foto: Knud JosefsenAqqa: John Lynge
Ukiui: 71
Nuummi najugalik
Aviisiliortutut soraarninngorpoq 2002-mi

– Ullut arlaanni ataatsimeeqatiserineqarpunga, aggeramalu ilisimatinneqarpunga ukiup affaa qaangiuppat soraarninngortussaagama suliunnaassasunga. Takussagaluarpat kamakkama! Anisitaarusunngilangami. Kingornali eqqarsaatigeriarakku paasivara pisussaatitaanertik naapertorlugu ilisimatikkaannga – taamanimi aamma inuusuttuaraajunnaareersimavunga, John Lynge oqaluttuarpoq.

John Lynge taamanili soraarninngorpoq, massakkullu Nuummi eqqissilluni inuuvoq. Maannakkut Gustav Holmip ilisimasassarsiornera pillugu atuakkiaq kalaallisut oqaluttuareqqillugu allallugu ingerlappaa. Kisimiittuugami imminut nerisassiuuttarpoq – kisianni aatsaat piumalleraangami.

– Eqiasukkaangama illoqarfimmi neriartortarpunga – ullumikkummi Nuummi neriartorfissat akikitsut amerlaqaat, John Lynge oqarpoq.

John Lynge aalisagartornerusarpoq – neqinit aqinnerummata. Ujuut kigutit nappaataannik paradentosemik nappaateqarpoq, taamaattumik kigutai katagarusaarput.

- Soraarninngornerma kingorna kigutikka katagalerput – qujanaqaarmi sulinerma nalaani taamaalisimanngimmata, kigutikillinerami oqalukkaangama tusaaneqarsinnaavoq – tassami aviisiliortoq kiguteqanngitsoq atorsinnaanngilaq, Ujuut illarluni oqarpoq.

Ilaanni fiskefrikadellit 18-nit nerivai
Ujuup naatitat qaatuussarinnginnamigit mamarisorsuunngilai. Naatsiianngersuuvorli. Nillataartitsivia naatsiiaaqqanik ulikkaarpoq, sunaaffami Kapisillit eqqaanni naatitsisartumit pissarsiarisimasai.

John Lynge, foto: Knud JosefsenUjuut qatanngutiminit nukarlersaavoq. Qaqortumi Nuummilu alliartorsimavoq. Eqaamavaalu mikisuulluni anaanami nerisassiuleraangami nerriviusap qaanut ilisaraani - nakkutigineqannginnermini arlaannik perulluliornialeqimmat.

– Taamanernit nerisassiornermik soqutiginnilersimagunarpunga. Anaanamami nerisassiai mamarnerpaapput – pingaartumik fiskefrikadiililiai. Eqqaamavara ullut arlaanni 18-nit nerillugit, Ujuut illariakutsoorluni oqarpoq.

Misileraalluni nerisassiorneq nuannaraa – akuugaavallaanngitsunik. Ilaannili allatut akoorilaartarpoq – soorlu puisip neqqarinnera baconilersugaq siataq mamarilluinnarpaa. Aamma savat niaqui eertat sungaartullit.

- Kisianni savat niaquliussagaangama unnuakkut imermiiteqqaartarpakka – tassami kakkia minillu peerlugit saleqqaarlugit qalanneqartussaapput, Ujuut oqarpoq.

John Lyngep inassutai
Aalisakkanit frikadiililiassaq aalateriigaq pisiaq atussagukku qaleraliminermik blenderimi aserortikkamik akujuk, tassa suli mamarnerulertarput!

Puuluki pujuugaq – bacon – kalaaliminernut naleqqulluarpoq. Puisip neqqarinnersaa baconiminilersugaq siataq malarluinnarpoq!

Ujuut uuttuusersuineq ajorpoq – isumaqarpoq nammineq misileraalluni mamassusissaanik nassaarniartarneq pitsaanerpaasoq.

Naveersittarpoq
John Lynge 1971-imi aviisiliortunngorpoq – ukiut sisamat Qaqortup aviisiani Kujataamiumi ilinniarsimanngitsutut aaqqissuisooreerluni. Taamani KNR-ip radioavisiani sulilerpoq – namminerlu oqarpoq ”aallaqqaataani naveersittaqaanga, kalaallisut allannermut pikkorluppallaaqigama” – taamanikkummigooq oqaatsit nipaat maliinnarlugit allattarami. Taamaattumik allattaasitaaq atulermat ilurisimaaqaa.

- Allattaasitoqarmi ajornartorsiutaannaavoq – nutaaq kukkuneqanngitsumik allakkuminarnerujussuuvoq, Ujuut oqarpoq. 1984-imi Qaqortumukarpoq KNR-ip Kujataata Radioa aallartikkiartorlugu. Kingornalu 1990-imi Qanorooq aallartinneqalermat Nuummut uterpoq. Taamanikkulli aviisiliortutut nutaarsiassanik saqqummiussisartutut sulilerpoq soraarninngornissani tikillugu.

Aviisiliortutut suliunnaareeraluarluni nunatsinni aviisiliortut silarsuaannik suli malinnaalluarpoq.

- Maluginiarpara aviisiliortut inuusunnerusut ilaat takoqqusaaginnarlutik aviisiliortunngorsimagunartut. Tamanna ajuusaarnarpoq – isornartorsiuinissarmi puigortarpaat, oqarpoq.

Tassalu taamaalilluni uialeq naavoq – ualeq pisariitsunik nerisassiornermik sammisaqarfik – eqqarsaatissanillu pissarsiffik.

Tullianik igasuusussaq
Pisarnerput malillugu massakkut igasuusup tullissani toqqartussaavaa. John Lyngep toqqarpaa nunaqqatini Niels Motzfeldt, Nuup Kangerluani naatitsisarfimmik nunaatilik.

Igasuusussaq: John Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

ammassatAmmassat
Naatsiiat
Persille (nutaat imal. qerisut)
Margarine
Taratsut qasilitsullu
Immuk
Qajuusat
Imeq
Sukkut

  • Qajuusat, taratsut, qasilitsullu plastik puussiami mikisumut ikeriarlugit, puussiaq matulluariarlugu aalaterluakkit.
  • Ammassat niaquiarlugillu erlaviiakkit.
  • Ammassat puussiamut ikeriarlugit qajuusat akuukkat akornanni aalaterluakkit.
  • Ammassat margarinami naasunit sanaami pitsaasumi kajortoq taartunngortillugit siakkit (uuliamut siassallugit naleqqutinngillat).
  • Immuk igaaqqami qalatsiguk.
  • Imeq qajuusallu annertoqatigiit aalateriarlugit immummut qalattumut arriitsumik aalaterukkit – miseraq kinertilluarnissaa tikillugu qalatsiguk.
  • Itummat ulikkaarlugu persiilit alussaateerarlu sukkut ilanngutikkit (tarajulernagu!)
  • Ammassat ilivitsuutillugit saarngi paperuilu ilanngullugit nerikkit. Tassa mamaq!

Igasuusussaq: John Lynge
All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: Knud Josefsen

Saarullik tipittoq kalassunnisennepssovsilerluguSaarulliit tipittut:
Saarullik panertinniarlugu nivinngarneqartarpoq. Qaava panerpat iluatungaali suli aqialuttoq, saarullik qalanneqassaaq 20 minutsit missaanni.

Saarullik tipittoq (tippassarluagaq nerpia aqitsuinnaq nippussaartuinnaq)
Naatsiiat
Fiskesennepsmel (alussaateeqqat 3 missaat)
Qajuussat
Imeq
Taratsut qasilitsullu

  • Saarullik uuguk sivisunerpaamik 20 minuttit.
  • Qajuata ilaa miseqqiassaq igaaqqamut nuuguk.
  • Qajuusat imerlu annertoqatigiit aalatikkit (soorlu alussaatit marluk imeq, aamma alussaatit marluk qajuusat), alussaateeqqat pingasut fiskesennepsmel ilanngullugit aalateriarlugit saarulliup qajuanut qalattumut arriitsunnguamik aalaterutikkit.
  • Miseqqap kinertinnissaa tikilluguaalateruk.
  • Naatsiiat ilanngullugit sassaalliutigikkit.
  • Takanna!

    Eqqaamajuk: Ini neriffigisat nerereeruit silaannarissarluariuk!

    Igasuusussaq: John Lynge
    All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
    Ass.: Knud Josefsen

    Seviche - aalisagaq ooqanngitsoq citroniusap issinganik kinitaq - forret af råmarineret fisk. Foto: Knud Josefsen Aalisagaq ooqanngitsoq citroniusap issinganik kinitaq
    Inunnut sisamanut

    400 gr. aalisagaq qaqortumik nerpilik ooqanngitsoq (qeeraq uani atorneqarpoq – saarullik aamma atorneqarluarsinnaavoq, suluppaagarli orsoqarpallaarpoq)
    3 dl citroniusap lime-p issera (citronip isseranik akuneqarsinnaavoq)
    Naatsiiat uutat nillertut
    Uanitsut
    Chili
    Kuannit (peqaraanni)

    Nereqatigiinnissaq aqaguppat:

    • Aalisagaq saattunnguakkaarlugu kitseruk,
      kitseriikkat skålimut ikeriarlugit citroniusap limep isseranik kuikkit.
    • Naatsiiat uukkit.
    • Aalisagaq piareersariigaq naatsiallu ooriikkat nillataartitsivimmut ilikkit.

    Aqaguani sassaalliutigitinnagit:

    • Uanitsut ilivitsuutillugit saattunngorlugit kitsikkit
    • Naatsiiat kitsikkit
    • Chililu aggoqqissaarlugu

    Aalisakkap nerpii kinitat puugutarsuarmut iliorakkit, qaavanut naatsiiat iliorakkit uanitsunillu kitsikkanik qalleriarlugit chili aggoqqissaagaq qaavinut nakkalatsereriarlugu aalisakkat marinadeannik kuerakkat.

    Kuanniuteqaruit taamaasiinnarlugit illugisinnaavasi hvidvinimik pitsammik iggiserlusi.
    Bon appetit!

    Igasuusussaq: Mikisoq Hove Lynge
    All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
    Ass.: Knud Josefsen