Tukummeq Egede MartinsenUkiut arlallit matuma siornatigut Danmarkimiitillunga angutaatissaaleqivunga, taamaattumik internetimi attaveqartarfik arto.dk. atorluartarpara. Taamaalluni angut assut pissanganartoq nalunaaruteqariasaarpoq, nuannaatsangaaramalu imaasiallaannaq misigilerpunga illoqarfianukarniarlunga bilittisereerlunga, naak ajortoqarsinnaanera ilunni malugisinnaagaluarlugu. Inuuninni misilittakkama ilaat eqqaamavara, tassa kisimiillunga anaanaasimanera artornartunik misigissaqarfigisimasara. Eqqaamagaluarlugu maluginngitsuusaarpara angummik nassaarluarnissara kissaatigingaarakku toqqissillunga inuulernissara takorluulereerlugu.

Avataanit isigaluta tassaavugut ilaqutariit pilluartut, marluullutami siortigut aapparisimasatsinnit meeraqarpugut. Inuit iluatsitsisimasut, pilluartunik meerallit aningaasatigut ajornartorsiuteqanngitsut. Qaaginnarsiortumik isumaqarpunga kiisami ujartuakkannik nassaarsimallunga, ilunnili suna pinerpoq aarlerinartoqarneranik nalunaarut takkuttaqattaartuarpoq. Takkuttorlu tuaviinnaq puigorniapallattarpara takorluukkamillu inuunera nangeqqittarlugu. Taamasiornerilli tamaasa ilunni qiimassusera milliallattarpoq.

Ilummut qiviatuaraangama takusarpara Tukummiaraq marlunnik ukioqarluni angajoqqaani avimmata ataataminik annaasaminik ujarlertuartoq. Massakkut paasisinnaavara toqqissisimarusunnermik pilluarneq sallumik tunngavilik qinersimallugu.

Taamani timmisartupallanninnit ukiut pingasut qaangiummata kisimeeqqilerpunga, qanittukkut 30-nik ukioqalissaanga siunissamilu periarfissarpassuaqarlunga. Suli nuannernerpaaq tassa ataataga nanigakku. Aasaq manna immitsinnut misigissutsigut iluarseqqippagut pilluaqaangalu. Meeraq ilunniittoq pissusissamisut peroriartuaarpoq siunissamilu nammineq kissaatigisakka najoqqutaralugit ingerlariaqqinnisannut ikiorpaanga.

All. Tukummeq Egede Martinsen

Annbritta A Hansen, foto: Leiff JosefsenTallimanngorneruvoq arnaqaterpassuakkalu pisarnitsitut aviisi pinngitsoorsinnaanngisarput Ude og Hjemme pisiariartorparput…

Hmm, sanigorsaatinik nerisassiat pillugit naqitaaraq soorlu qatsunnarsilersoq – sumummi atussagakku? Femina, Hjemmet aviisikujuillu allat arnanut saaffiginnittut allakkerterpakka. TAMARMILLU ilumoorpunga TAMARLUINNARMIK sanigorsarnissamut tunngasut saaqqaanniipput!

Angerlarama Ude og Hjemme alakkarpara. Quppernerpassuit sanigorsarnermut tunngasut. Nerisassat orsukitsut pillugit, allornernik kisitsinerit allallu sanigorsarnissamut tunngasorpassuit pillugit allaaserisarpassuarnik ulikkaarput. Uanga atorfissaqartitannut tunngasunik ataasinnguamilluunniit allassimasoqanngilaq. Uangami saluppallaarnera ajornartorsiutigaara. Tjaah, naluara sooq saluppallaarnerlunga, kisianni eqqumiikkaluartoq puallarsinnaanngilanga.

Amerlasuut isumaqartarput tamanna ajornartorsiutaasinnaanngitsoq. Uagulli puallarsinnaanngitsut (immaqa ikittunnguugaluarluta) pualasuutulli saluppallaarnerput ajornartorsiutigaarput. Puallalaarusukkaluarluta puallarnartunik nerenissarput isumagisarparput. Qatsunnartaqaarlu oqaatsit imaattut tusartuarlugit: »Arraa sanigoqqikkavit «, »Kakkaak salukkavit«, »Puallarniassaatit iluamik nerisarniarit«. Atisanik tulluarisatsinnik nassaassaaruttarpugut. Immaqa upperiuminaakkaluarpoq, kisianni uuttortarnissarput pualavallaartutulli pilerinngitsigivarput. Immaqa oqartoqarusuppoq: Sunaana ajornartorsiutaasoq? »Neriniarit puallarnartunik kalorialissuarnik«. Taamali ajornaatsiginngilaq. Oqimaassusera – imaluunniit oqippallaassusera haha…suunngilaq, arnarpassuilli allat assigalugit uannut naleqquttumik oqimaassuseqalerusukkaluarpunga – ullut arlaanni. Taamaattorli nuannaartuuvunga, peqqissuuvungami nerinerlu nuannaraara. Taamaammat timiga nuannariinnarpara peqqinnartunillu nerisarnissara isumagalugu.

Arnaqatikka timersi ajoriinnarnagu iluariniarsiuk, immissinnut nuannarigitsi – qanorluunniit isikkoqaraluarussi – oqimaappallaarussi oqippallaarussiluunniit – nuannaartuullusilu immissinnut iluarigussi kusanartumik qinngorneqarlusilu pinnernerusarpusi.

All. Annbritta A. Hansen
Ass. Leiff Josefsen

aamma imminut naleqartutut misigineq

Ippassaanikkunni arnat imminut tatigissuseqarnissaminnik sorsuutiginittut pillugit TV-mi aallakaatitaq isiginnaartillugu uima aperilerpaanga: »imminut tatigivit imaluunniit imminut naleqartittutut misigivit?«. Nalorninngivillunga sallugunarlungali akivara – imminut tatigivunga, kisianni imminut naleqartittutut misiginngilanga. »Tamanna timersortartut atugarigajuppaat«, akivaanga. Paasileriataarpara oqaatsit taakku assigiinngissutaat ilisimarpiarsimanagu ilaatigullu assigiimmik isumaqartillugit atortarsimagunarlugit. Itinerusumik suna immikkoorutigisinnaaneraat aamma oqaatsit taakkua uannut qanoq malunniuteqarneri eqqarsaatigilerpakka.

Oqaaseq imminut tatigineq siulliuppara. Nangaananga oqassaguma imminut tatigalunga, taava imminut ajukkutinnginnera inerilluarsimassaaq. Nassuertariaqarpungali tamanna misigisinnaagakku iluamillu nassuiaatissaqartinnagu. Taamaattumik oqaaseq imminut naleqartittutut misigineq tikipallappara. Imminut naleqartinnanga oqassaguma taava aamma misigisimassavara suna amigaatiginerlugu. Oqaaseq taanna itinerusumik eqqarsaatigiartortillugu imminut qanoq misigisarnera imaluunniit misiginngitsoortarnera ilisimaariartulerpara. Ajornartorsiummut ersiutaasinnaasut eqqaasinnaasakka amerligaluttuinnartut takusinnaalerpakka.

Soorlu makkuninga periuseqariartarneq: Sulinermik salliutitsineq, unammillernermik nuannarisaqarneq aamma killiliisinnaannginneq, imminut piumaffigivallaarnermit tunngaveqarunartoq – ilumut - NAAMMASSISAQARSINNAANERMIK AVAMMUT ERSERSITSISARNEQ aamma NALEQARTUTUT MISIGISIMANEQ imminnut ataqatigiilluavikkunarput. Iminut naleqartittutut misigissaguma naammassisaqartariaqarpunga, naammassisaqannginnermi imminut naleqanngitsutut misigilersitsisarmat.

Taamaattuminguna naammassisannik avammut ersersitsinissara annilaangagisariga, imaluunniit uanni tassaasoq sassartussaatillunga annilaangasarnersuara. Annilaanganera timinniittuusarpoq, soorlu uummatiga sakkortuumik kassulersarpoq, aqussinnaanngisannik timera tamarmi sajulersarpoq aallersorujussuartarlungalu. Imaanngilaq oqalussinnaajunnaartartunga. Oqallorilluarsinnaavunga – immaqami imminut tatiginera oqallorissinnaaninnut pissutaavoq, oqalussinnaasarpungalu ajornartorsiuteqarujussuarnanga. Sassangitsiarninnili annilaanganersuaq kipiluttunarnerpaasarpoq.

Sassarnissannut annilaangasarnera immaqa ajornartorsiutivittut taaneqarsinnaanngikkaluarpoq, nunarsuatsinnimigooq inuit amerlanersaat – tassa 60%-iisa missingi - assigiinngitsunik sakkortussusilinnik taamatut annilaangasarput – aap nikassaarnermi atuulluavippoq – inoqarnerummi kukkunersiuisui iluaqutaavimmata.

Unniami allaat Winston Churchill aamma John Lennon sassale - raangamik annilaangasarsimasut, tamanna tusarlugu tuppallersaataalaarsinnaavoq. Tupigusuutigaarali annilaangasarneq oqaluuserineqarneq ajormat, nunatsinnilu taama atugaatigigaluartoq ikiorneqarnissamik neqerooruteqartoqarneq ajormat.

Imminut tatigineq aamma imminut naleqartittutut misigineq assigiingajammik oqaasertaqarput, assigiinngissusaalli annertoqaaq, inunnullu sunniutaat annertoqaat. Soormitaavaana imminut tatigisinnaallunga naleqartittutulli misigisinnaanngitsunga? Suna pissutaasimassava oqaatsit taakku isumaat inuup qanoq imminut misigissuseqarneranut aalajangiilluinnarsimanerannut?

All. Mette Larsen Lyberth

Sallussuunga oqassaguma tujorminngisaannarlunga, nikallunganngisaannarlunga, pakatsinngisaannarlunga, ajuallanngisaannarlunga, kiserliunngisaannarlunga, aliasunngisaannarlunga, qianngisaannarlungalu – tamakkuami tamaasa aamma uanga aqqusaarsimagunarpakka – tamatigullu piffimmi tassanerpiaq piareersimassananga. Ilaanni suunngitsuararsuit sorsuanngortissinnaasarlugit.

Nuannaarutiginerpaasarparali qaangertarakkit. Nuannaarutiginerpaasarpara aqqusaakkakka amerliartuinnartillugit qanoq qaangerniarnissaat qanorlu nammineq iliuuseqarfiginiarnissaat ilikkariartuinnarakku aammalu tupassutigisarpara ilaanni taamatut aqqusaangaqartillunga ila qaangiilertuillaraangama. Inuuneq tamarmi ilinniarfiussasoq uppernarseqqittaraara.

Sooq ajornartorsiutit unitsissavaannga? Nukissaq pigisara ataasiaannarlunga pigisussaavara sooq atorluarlugu aporfikka nammineq iliuuseqarnikkut iluarsisinnaassanngilakka – aporfimmami ikiornavianngilaanga uangaana nammineq inuunera, uangaana misigissutsikka – avatangiisinik sunnerneqarlutik qaffattartut – nammineq aquttussaagikka, uangaana inuuninnguara nammineq atugassara allap atugassarinngisaa.

Inge-Marie J. Rosing (ass./foto: privat)Nuannaanngissutikka nikallungassutikka aliasuutikka aqqusaarukkit imminut periarfissittalersimavunga periarfissakka amerlasoorsuutinnagit marluinnaatittuarlugit – tassalu ajortoq ajunngitsorlu – tassami nuannaanngilluaannarlunga inuusinnaavunga imaluunniit qaangerniarlugit iliuuseqarsinnaavunga – qinertuarpara qaangerniarlugit iliuuseqarnissara. Iluatsittarpoq iluaqutaasarlunilu. Inuunermi misigissutsit aquttoralugit misigisassat amerlaqaat namminerlu qanoq iliuuseqarfiginissaat periarfissaatitaajuaannarpoq.

Iliuutsimmi pitsaasut tassaapput ilinniarfiit annerpaartaat. Taamaattumik arnaqat inoqat aqagu pisussat ernumassutigisassanngilatit aqagumi pisussat namminneq takkutissapput. Ullut ingerlarngi misilitassanik unamminartunik namminermi ulikkaarput – ullaarmi ippassaq ernumagisat ippassaq ullaakkutulli ippoq.

Inge-Marie J. Rosing, Qasigiannguit

Nunarsuatsinni silaannaap kiatsikkiartornera pissutigalugu Kalaallit Nunarput sammineqartorujussuuvoq.

Nunanimi suliffi ssuaaterpassualinni politikerit qanoq iliuuseqartariaqalerunarput. Suliffi ssuimmi tassaapput nunarsuatsinni mingutsitsinerpaat. Uangami mingutsitsinanga inuuvunga. Qallunaat oqariaasiattut ”qorsuuvunga” – Nuna qorsummiuugama … tamannali ilumoornerpa?

Nunarsuatsinni siallerujussuartalernera pissutigalugu kuussuit qarsutsisorsuit isiginnaarutini takutinneqaraangata, tamakkulu pissutigalugit eqqarsaatersuutit uippallernartut ilai ullut naggatissaannik oqaluttut tutsiukkaangata sooq pinerpoq isiginnaakkakka soqutigiunnaartarpakka tv-lu qamittarlugu. Nuummimi allannguu tit tamakku malunnanngillat. Soorlumi tassa pisut alarlugillu puigorlugillu. Allatulli eqqarsartalerpunga. Tamannalu nalaatsornerinnakkut pivoq.

Ullut arlaanni Madonnap nittartagaa isiginnaarlugu erinar suut Hey You! tusaalerpara. Erinarsuut Hey You! 7/7/07-imi nunarsuarput pillugu toqqaannartumik tusarnaartitsisoqarneranut atatilugu taalliaavoq. Taamanikkut erinarsortartut nipilersortallu nunani assigiinngitsuneersut nunarsuatsinni silaannaap kiatsikkialuttuinnarnera pillugu eqeersaaniarlutik tusarnaartitsipput. Eri narsuutip imaa - imminut asaneq, tullermik asanninneq iluaqutaasumillu iliuuseqarsinnaaneq- attortinnarpoq. Taava internettikkut iserfi gaara youtube.com tassanilu erinarsuutip videortaa isiginnaalerlugu. Videomi ilaatigut takuneqarsinnaapput iluliarujussuit sermersuarmiit imaanut nakkakaasut – kalaallisut oqartarnitsitut iigartut - soorlumi tassa Ilulissani kangerlummi taamaattartut. Aamma nanoq iluliaminermut aakkiartortumut qaqinia raluartoq takuneqarsinnaavoq. Tassa taamani attortippunga. Ilami isigalugu nallinnaqigami. Tassami tamakku uanga nunanni pipput. Tusarpara nannut immami nalunnerminni iluliaminernik qasuerserfi ssaminnik qaqiffi ssaarullutik qasunermik toquinnarsinnaasut.

Royal Arctic Linep eqqumiitsuliortullu suleqatigiinneranni taaneqartumi ”Moving Art” (eqqumiitsuliat angalasut) eqqumiitsuliortutut sunnertinnera tunngavigalugu nannunik qalipaavunga. Nannut naluttut nanoqatertik nunami pangalittoq isigaat. Nannup nunakkoortup silarsuaq aakkiartuinnartoq toqqissinaatsoq qimallugu (immaqa?) nunamut issittumut ingerlavoq. Assiliaq taanna ateqarpoq: ”Be cool! Be Green!” (Eqqissigit/nillertigit – qorsuugit/mingutsitsinak inuugit).


Panínguak containerimi suliami atillip »Be cool! Be green!« saavani.

Neriuppunga inoqatima siunnersuut taanna malillugu mingutsitsinaveersaarluni inuuneq eqqarsaatiginerulerumaaraat.

Nukissamik atuinerlunnaveersaarluni inuunermi najoqqutarineqarsinnaasut ajornaatsut Live Earth-ip nittartagaani nassaarineqarsinnaapput.

Live Earth-ip siunnersuutai:

  • qullit pærii sipaarnartunik taarsikkit
  • biilerlutik unikkaangavit motoria qamittaruk
  • biilernak pisuinnarit imaluunniit sikkilerit
  • suulluunniit ikumasut atunnginnerini qamikkit
  • atortukut atortakkit
  • inip isersimaffi gisavit qullii kisiisa ikumatittakkit
  • pisiassat ulorianartortaqanngitsut pisiarisakkit

Peqqinnartumik inuuneq qineraanni ajornavianngilaq. Taamammi ajornanngitsigisoq. Kikkut tamarmik taamaaliorpata annertuumik sunniuteqarluassaaq.

Maria Panínguak Kjærulff, eqqumiitsuliortoq

Masaana EgedeSorusunnerlunga, sussanerlunga qanorlu iliussanerlunga siorna naluara. Sulilu naluara qanoq iliussanerlunga.

21-nik ukioqarpunga massakkullu Nuup Radioani Nuuk Fm-imi tuniniaasarfimmi sulillunga, suliffillu taanna ulapinnartorujussuuvoq.

Ilinniarnertuunngorlaajulluni taamak sulilerluni tupannarpoq.

Sukkasuumik angusaqarusuttuuvunga. Suleqatikkali sulisitsisukkalu paasinnittuunngikkaluarpata taama ulapitsigineq sapersimassagaluarpara.

Qujanartumilli suleqatima paasinnilluarlutik ajorinangalu ilinniutigisinnaasannik isornartorsiortarpaannga.

Isumassarsiakka qanoq ikkaluarpaluunniit tusarnaartarpaannga, aallarterlaatut kukkusarnikka paasisarpaat aamma nersualaarilaartaqaat. Taamak paasinnissinnaatigisunik suleqateqarluni aallarterlaajulluni tassa torrak. Taamaattunik sulisitsisoqarnissaa inassutiginaqaaq. Ataatsimiinnernut pingaarutilinnut peqataatittarsigit, tusarnaartillugit, takusaqartillugit qanorlu iliortoqartarnernik misigisaqartillugit. Naatsumik oqaatigalugu; tatiginninnersi ersersittarsiuk.

Inuusuttummi tunuarsimaartussaanngillat. Isumassarsillaqqinnerat nutaaliorsinnaanerallu iluatigalugit ammaffigisigit. Suliassat suugaluartulluunniit isikkivimmit nutaamiit maluginiarsigit iluaqutigalugilllu. Suliassat suut tamaasa iluamik suliarikkit qanorluunniit annikitsigigaluarpata. Nalornileruit nappaariarlutit aperigit. Aperineq kanngunartuunngilaq. Pisortaq misilittagartoorsuaq allaat ilaanni siunnersorneqarnissamik atorfissaqartitsisarpoq.

Masaana Egede Nuuk FM-imi tuniniaasarfimmi sulisoq.

Silap pissusiata allannguutaasa pinngortitap oqimaaqatigiinnera aserulerpaat. Nunarsuarmioqatigiit oqaluttuarisaanermi ilungersunarnerpaamik unammiugassinneqarput, tassalu mingutsitsineq inuit pilersitaat annikillisarujussuarniassallugu. Nunarsuarmi suliffissuaqarfinniit toqunartut sarfamit silaannarmillu ingerlanneqarlutik maani issittumi silatta pissusianut mianernartumut anguttarput. Tamatuma kinguneri malugisalereerpavut: ukiukkut issaasannerusalernera, sikkorluttalernera, piniagassakilllinera kiisalu inuit uumasullu nerisariiaattut toqunartunit unerarfigineqartalernerat. Kulturerput, inuuniarnitsinni inuussutissaqarniarnitsinnilu tunngavigisavut ungasinnerusoq isigalugu ulorianartorsiortitaalerput. Nunarsuarmioqatigiinni akiorniagassaq tamanna aamma uagutsinnut tunngalluinnarpoq.

Asii Chemnitz Narup. Foto/ass.: Leiff JosefsenAvatangiisinut tunngatillugit apeqqutit aamma arnanut tunngassuteqarluinnarput. Avatangiisit eqqiluitsut pinngortitamilu oqimaaqatigiinneq uumassusilimmik pinngortitsisinnaanermut aalajangiisuulluinnarpoq – taamaappoq inunnut, uumasunut naasunullu. Uumassuseqartugut tamatta immitsinnut isumalluutigisariaqarnitsigut qilersorsimavugut. Ataqatigiinnerput taanna ulorianartorsiortitaavoq, inuiassuit illiaat ungasinngitsukkut inuussutissaaleqilissaaq.
Inuunerup puilaffia serniginiartigu, inuunermik ataatsimoortumik isiginneriaaseq aanatta uatsinnut perorsaatigisimasaa aalajangiusimaniartigu. Sassuma Arnaata oqaatsini uku uteqqittariaarutissavai: ”Inuit inuuneq atorumallugu ilungersunngillat, soqutigittaannersuallu mingummik qallerneqarninnut pissutaavoq”.



All.: Asii Chemnitz Narup, Inatsisartunut ilaasortaq
Ass.: Leiff Josefsen

Najaaraq Thorin & Tabitha Berthelsen. Foto: Leiff R.V.Josefsen Kalaallit Nunaanni inuusuttuulluni nuanneqaaq, sumut saakkaanni isikkivissuaq kusanartoq, pinngortitaq kusanartoq silaannarissoq. Ukiuugaluarpat aasaagaluarpat timersornikkut sammisassarpassuarnik ulikkaartoq. Qimusserneq Snescootererneq, sisorarneq, qajartorneq, aneerujoorneq, qaqqaliarneq sammisassaasarput. Kalaaliulluni tulluusimaarnartarpoq tamakkorpassuit pigalugit. Illua tungaanili illoqarfimmi eqqissiviilliornerit, sumiginnaanerit takussaapput. Imigassamik atuineq annertoqaaq.

Imminornerpassuit ukiumut tusartakkagut amerlaqaat. Sunamitaavaana peqqutaasoq?

Immaqa saaffissaqannginnermik, imigassamut nakkaassimanermik, asanninnermik amigaateqarnermik, tamakku aamma peqqutaalluarsinnaapput. Soormiuna imigassartornersuaq inuusuttut akornanni atugaaqisoq?

Immaqa silattuussarisimagaat angajoqqaami imertarnerat pissusissamisut isigiinnalersimagaat, inuusuttut illoqarfimmi susassaaleqisarnerat annertummat, ajornartorsiutit puigulaarniarlugit imigassaq saammarsaatitut isigisarnerpaat? Soormitaavaana imminortartut ajornartorsiutitik annittarsimanngikkaat?

Qanoq ililluta inuusuttut ajornartorsiutitsinnik annissisinnaanerulissaagut? Immaqa angajoqqaat ammanerulerpara, imaluunniit soqutiginerulerpatigit suna meerartik ajornartorsiutigineraat.

Oqartussat qanoq iliussappat?

Meeraq ammasuuniaruni mikinerminiilli tamanna pissuserisariaqarpaa. Taamaammat meeqqerivinnni atuarfimmilu sullissisut nalunngittariaqarpaat meeqqap ajornartorsiutiminik annissisinnaanngitsup ikiornissaa.

Meeqqerivinni atuarfinnilu immikkut sammisaalertariaqaraluarpoq oqaloqatigiittarnissaq. Meeqqamut ajornartorsiutiminik nassuerutiginnissinnaanermik ilinniartitsinissaq. Taamaalilluni oqarsinnaalersillugu aap ajornartorsiuteqarpunga ikiulaarsinnga. Aammattaaq meeraanermiilli nalunngittariaqarpaat kikkut saaffigisinnaanerlugit, qaniginerpaasat saaffigisinnaanngikkaanni.

Imigassamik atuineq qanoq ililluta annikillisarsinnaavarput?

Sammisassaqarnerulernikkut pingaartumik sapaatip akunnerata naanerani unnukkut ataatsimoorfiusinnaasumik.

Oqaloqatigiiffimmik inuusuttut sukisaarsartarfianni pilersitsisoqarsinnaavoq. Tassani imigassaq ammasumik oqaloqatigiissutigalugu. Taamaalilluni inuusuttut imernissaraluartik allamut saatissinnaavaat.

Kissaatiginarpoq innersuutit allatagut tusarluarneqassasut siunissamummi iluaqutaalluarsinnaammata.

Inuusuttut Kalaallit Nunaanni imminut tatiginngitsut amerlaqaat. Immitsinnut kaammattoqatigiittariaqarpugut. Takutissinnaalertigu tunuarsimanata. Siullissamik utaqqiinnarata. Højskolit ingerlattagaat inuttut ammarsarnerit amerlanerusariaqarput.

Iluaqutaanerammi annertusaqaat.

Ilinniarnissaq pingaaruteqarluinnarpoq nunarput ajunnitsumik sullinniarutsigu. Aammattaaq inuttut iluarisimaarneq pinngortarmat ilinniakkamik naammassiisimagaanni. Taamaattumik ilinniarfissat inuiaqatigiinnut naleqqussartuartariaqarput.

All.: Najaaraq Thorin aamma Tabitha Berthelsen, 16-inik ukiullit, Sisimiut
Ass.: Leiff R.V. Josefsen

Angajoqqaarsiaalluni nuannersorpassuaqartarpoq, kisianni aamma artornartut ilaanni nalaattariaqartarpagut, qujanartumilli nuannersut amerlanerupput. Uanga nammineq misigisimasakka kisiisa tunngavigalugit oqaaseqarsinnaavunga.

Meeraq naalungiarsuk imalunniit allilaalereersoq arlaatigullu ajortunik aqqusaagaqartarsimasoq tigussallugu unammillernartuuvoq. Taamaaliussagaanni ilaqutariit tamarmik meeqqamut pitsaasumik ikiuunnissaminnut paasinnillutik piareersimasariaqarput. Meeqqammi pisariqartippai paarineqarnissaq, toqqissisimanissaq asaneqarnissarlu. Meeqqap angajoqqaavimminit sumiginnagaasimasup malugisinnaasariaqarpaa inuit tamarmik taamaattuunngimmata. Inoqatinik tatiginnissinnaaneq ilinniartariaqarpaa.

Meeraq tiguneraniit piffissap ingerlanerani malittaralugu nuannersorpassuarnik misigisaqarnartarpoq, takuneqarsinnaasarmat meeraq toqqissiartornini ilutigalugu ineriartulersoq nuannaarnerulerlunilu tatiginninnerulersoq – meeraq tigoqqaarlugu nipaqarani malinnaaginnartoq illartalerluni nuannaarnerminik takutitsisinnaaleraangat pilluaammernangaartarmat allaasseriuminaappoq. Meeqqap tigusimanera peqqissiminartanngeqaaq. Meeraq qungassikkut eqillunga oqaraangat: asavakkit, pilluaammernangaarmat soorlumi uummatiga qaaginnalersoq.

Meerarsiaq nammineersinnaasunngortissagaanni suliassaq angisoorsuuvoq. Imminummi tatigineq ilinniaqqaartariaqarpaa - imminut tatigaluni inoqatimi akornanni torersumik inooqataasinnaalissaguni. Meerarsiat ilaat ineriartornerminni unittooqqasarput mikisuunerminni sumiginnarneqarsimanertik pissutigalugu imminnut tatigisinnaasannginnamik, taamaattullu ikiorniassagaanni naammagittartuuneq pisariaqarluinnarpoq.

Meeqqap angajoqqaavinik attaveqarneq imallunniit attaveqannginneq aamma angajoqqaarsiat misilittagaasa ilagaat. Soorngunami angajoqqaat ilaasa namminneq pisinnaannginnerminni meeqqamik paarineqarnera qujamasuutigisarpaat. Ilaasali angajoqqaarsiat unammillertitut isigisarpaat, tamannalu meeqqap ineriartorneranut akornutaasarpoq meeraq toqqissisimajunnaartarmat.

a13ellen.jpg Soorngunami suut tamarmik nuannersuinnaanngillat. Soorlu pisortanut ”aporaattarneq” ilaanni nikallornartoqartarpoq, eqqarsalernarluni: Sussa taama pisariutigippat angajoqqaarsiaaqqinnianngilanga. Aporfissammi amerlaqaat. Pisortat naammattunik sulisussaqannginnamik pisariaqalernerani angajoqqaarsianut naammaginartumik ikorfartuisinnaanngillat. Inatsisartut peqqussutaanni allassimasoqarpoq meeraq pillugu ataatsimiittoqartassasoq minnerpaamik ukiumut ataasiarluni, ataatsimiinnermilu peqataassapput angajoqqaat, angajoqqaarsiat, kommunimi sullissisoq ilaqutariinnullu pisortaqarfimmi sulisoq. Aamma allassimavoq angerlarsimaffik pulaarneqartassasoq minnerpaamillu ukiumut ataasiarluni siumut ilisimatitsissutigeqqaarnagu angerlarsimaffik takusarneqartassasoq. Ukiut 19-it ingerlanerini angajoqqaarsiaasarninni ataatsimiigiaqquneqartarnikka pulaarneqartarnikkalu qulit missaanniipput. Meeraq angajoqqaarsianut inissinneqaraangat susoqarsimaneranik ilisimatinneqartanngilagut taamaattumillu meeqqap oqariartuutiginiagai paasiuminaassinnaasarput.

Meeraq sivisuumik angajoqqaarsiaminiitariaqassappat imaanngilaq tunuliaqutai puigorneqassasut, aamma puigorneqartariaqanngillat. Meeqqammi mikinermini pisimasut tunuliaqutani ilaanni oqimaatsorsuusartut puigorsinnaanngilai, ilikkarsinnaavaali taammatoqaraluartorluunniit ajunngitsumik ingerlaqqissinnaalluni. Meeqqap angajoqqaaminut attaveqarnissaa aamma angajoqqaamimut attaveqarnerani ajunngitsortai eqqaamatissallugit angajoqqaarsiat suliassaraat. Angajoqqaaminut pitsaasumik attassuteqarsinnaanissaa isumaginiassavaat, sumit pinngorfeqarnini puigussanngimmagu. Meeqqap kinaassuseqarnerminik ineriartortitsinermini kikkut angajoqqaarinerlugit ilisimasariaqarpai qanga angajoqqaarsianut inissinneqarsimaneq apeqqutaatinnagu.

Eqaamasariaqarparput meeqqat angajoqqaarsianut inissitat meeraqatiminnit allaanerunngimmata, meeqqatut angajoqqaaminni toqqissisimallutik alliartortutut naleqartigimmata. Toqqissimaneq, asaneqarneq isumagilluarneqarneq minnerunngitsumillu ineriartornermi iluatsitsisarneq meerarsiat aamma atorfissaqartippaat. Inuunermimmi sinnerani aamma ineriartortuarsinnaasariaqarput. Meeqqat inuusuttuaqqallu sumiginnakkat tapersersorsigit pisariaqartippaasi. Angajoqqaarsiaaneq nuannersoqarlunilu artornartoqarpoq Angajoqqaarsiaalluni nuannersorpassuaqartarpoq, kisianni aamma artornartut ilaanni nalaattariaqartarpagut, qujanartumilli nuannersut amerlanerupput. Uanga nammineq misigisimasakka kisiisa tunngavigalugit oqaaseqarsinnaavunga.

Ellen Sofie Chemnitz, meeqqanik paaqqutarinnittoq
Ass.: Knud Josefsen

Meeqqat Kalaallit Nunaata siunissarai – taanna tusartuartarparput. Meeqqat peqqissuunissaat ilinniagaqarluarnissaallu nunatta siunissaanut aalajangiisuupput. Tamannami ilumoorluinnarpoq! Taamak isumaqaraanni soorunami meeqqat inuunerminnik aallartitsilluarnissaat aamma isumagisariaqarpoq.

Taamaattumik ukioq manna januarimiNaalakkersuisut suleqatigiinnerminni isumaqatigiissummut ilanngutassatut siunnersuutaat atuarakku nuannaajallaqaanga. Tassani allassimavoq erninermi sulinngeffeqartarneq sap. akunneri 35-inngorlugit sivitsorneqassasoq, massakkummi sap. akunneri 24-upput. Politikkikkulli neriorsuutit piviusunngortinniarneqartarnerat qanoq sivisutigisinnaasoq nalunngilarput.

Erninermi sulinngiffeqarnerup sivitsornissaa politikkut qineqqusaarutaannaanani piviusunngortinneqarnissaanut tunngavissatsialaat arlaliupput. Ilaannai peqqinnissamut tunngasut makkuupput. Inatsisit maannakkut atuuttut malillugit sulinngiffeqarneq erninissaq ullunik 14-inik sioqqullugu aallartissinnaavoq ernereernerullu kingorna sap. akunneri 15-upput, angajoqqaallu sulinngiffeqarlutik paarlaaffigisinnaasaat sap. akunneri arfiniliullutik. Piffissaq taanna peqqinnissarfimmi pisortat milutsitsinissamik inassutigisaannit sivikinneruvoq, inassutigineqarpormi naalungiarsuk qaammatini arfinilinni milutsinneqarnerinnarmik inuussuteqassasoq. Naalungiarsuk taama mikitigisoq angerlarsimaffiup avataani paarineqartassappat milutsitsinerinnarmik inuussutissaqartinnissaa ajornakusuussaaq.

Taamak mikitigitillugit angerlarsimaffiannit annillugit paarineqartariaqalersarnerat meeqqamut ajorpoq.

Erninermi sulinngiffeqarfik tallineqassappat tamanna aamma ataatanut iluaqutaassagaluarpoq. Massakkummi sap. akunneri arfinillit angajoqqaat paarlaaffigisinnaavaat. Sulinngiffilli naappallaqimmat meeqqallu milutsiinnarneqarnissaat pingaaruteqarmat amerlanertigut sulinngiffeqarfik tamaat anaanap atortarpaa.

Sap. akunneri 35-nngortinneqartuuppata piffissap naalernerani ataataasup meeqqani angerlarsimaqatigisinnaalissagaluarpaa. Taamaalilluni anaanap sulileqqinnissaminut periarfissai ajornerulissanngillat
sulinngiffeqarneq sivitsoraluarpalluunniit. Meeqqap isumagilluarneqarnissaa - tamannami aamma nuanneqimmat – angajoqqaanut oqimaaqatigiinnerulissagaluarpoq.

Sivikitsumik sivisunerusumillu erninermi sulinngiffeqarneq nammineq misilissimavara taamaattumik suna oqaluuseralugu nalunngilara, meerarmi angajoqqaallu suli piareersimanngitsut meeqqap allanut paaritittariqalertarnera oqimaatsuuvoq.

Naalakkersuisut isumaqatigiisuutiminnut ilassutissatut siunnersuutissatut neriorsuutigisaat nunatsinni naalungiarsuit inuunermik aallartinneranni pitsaanerpaamik pineqarnissaannut aqqutissiuilluarsinnaavoq. Tamannalu tamanut pitsaanerpaasussaammat (aamma erninermi suliffeqarnissamik pisariaqartitsinngitsunut…) politikerit tulleriiaarisariaqarnerannik eqqaaseqqinneqartariaqarput. Qanoq isummerumaarnissaat malinnaaffigisiuk tulleriiaarinernilu kingullerpaanngortissappassuk nilliaqataaniarisi..

Eqqasuuteqarani erninermi sulinngiffeqarsinnaaneq inuuneqarnermut qaffassaataalluassaaq. Pitsanngoriaatsit taamaattut siunissami ilaqutariinnut tulliuttunut sunniuteqarluartussaapput. Politikerit neriorsuutaannik eqqaasittarniarsigit – akilersinnaanersoq oqallisigisariaqanngilaat.

Apeqqutaavormi taamaaliunnginnissaq akilersinnaanersoq!

All. Inge Seiding, Ilusimatusarfimmi kulturimut inuiaqatigiillu oqaluttuarisaanerannut tunngasunik
Ass. Knud Josefsen