Thrine Gamst-PedersenThrine Gamst-Pedersen arnaavoq qunusuitsoq. Inuunermini ilinniakkanik sisamanik naammassisaqarsimavoq. Siulleq pingitsalisaagami naammassisimavaa, sinnnerili namminneq kajumissutsi malillugu ilinniarsimavai. Thrine Gamst-Pedersen Nuummi inunngorsimavoq.

– Realeksamen naammassigakku angajoqqaama ukioq ataaseq illumi kiffaaqqaaqquaannga ilinnialertinnanga. Uanga namminneq taamani assut Frankrig-iliarusukkaluarpunga angajoqqaamali aallaqqunngilaannga.

Tamatuma kingorna telegrafistitut ilinniassasoq aamma angajoqqaavisa aalajangerpaat.

Tamanna namminneq aalajanginngilara. Qatanngutikkaaku uannit angajulliit marluk Danmarkimut ilinniariarsimasut, taakkuli tamarmik ilinniarnertik nammassinagu utersimallutik. Tamaattumik angajoqqaakka isummerput nunatsinni ilinniaruma pitsaanerussasoq.

– Uanga taama isummernerat iluarinngikkaluaqaara.

Thrine Gamst-Pederseninnili taamani Qaqortumukarpoq telegrafistitut ilinniariartorluni. Ukiullu tallimat ilinniartuuvoq.

– Ukiut qulit telegrafistitut sulivunga, taamanikkullu arlaleriarlunga Kastrup-imi mittarfimmut pikkorissariartarpunga. Tamatuma kingorna telegrafistitut atorfiit atorunnaarput, taamanikkullu allatut ilinniaqqinniarlunga eqqarsalerpunga.

Thrine Gamst-Pedersen aalajangerpoq afspændingspædagogitut Danmarkimi ilinniarniarluni.

Ilinniaqqinnisannut tappiiffigitikkusullunga Nam. Oqartussanut qinnuteqaraluarama siullermik itigartitaavunga. Ilinniarnermali affaa naammassigigalu sinnera akilerumalerpaat.

– Afspændingspædagogitut (qasukkarsinnaanermik ilinniartitsineq) naammassigama zoneterapeutitut ilinniarlunga aallartippunga. Taamanikkulli Nam. Oqartussanut tapiiffigeqqullunga qinnuteqanngilanga tapiiffigineqarnissara ilimaginnginnakku, zoneterapeutimmi ilinniagassatut akuerisat ilaginngilaat.

Zoneterapi pillugu paasissutissat

Timerput tamarmi isikkatsini sianiuteqarpoq. Timitsinniittoq suugaluartorluunniit isikkatsigut sunnerneqarsinnaavoq.Tassa timitsinniittut suut tamarmik isikkatsinni nassaarineqarsinnaapput, taakkulu taaneqartarput reflexzoner. Tagiartuinikkut reflexzonet arlaanni ippinartoqarnersoq paasineqartarpoq, ajoquteqarfiullu sumiinnera paasinarsisarluni. Taava isikkani ippinnartoqarfik taanna naqitsinikkut tagiartorlugu timimi ajoquteqarfik katsorsarneqarsinnaavoq.

Zoneterapi atorlugu katsorsaaneq pisarpoq alukkut isikkallu qaavisigut naqitsilluni tagiartuinikkut. Reflexzonet ataasiakkaat qanoq malussaritsigineri, amip qanoq isikkoqarnera, il. il. tunngavigalugit zoneterapeutep naatsorsinnaasarpaa ajoqut timip suaniinnersoq aamma qanoq sakkortutiginersoq. Naliliineq tunngavigalugu qanoq katsorsarneqarnissaa aalajangerneqartarpoq. Timimi ippigisaqarfik imaluunniit ippigisaqarfiit tagiartuinikkut pissusissamissut ilersinneqarsinnaapput. Qasseriarluni tagiartortittariaqarnerit siumut aalajangeruminaattarput, – ajoqutip qanoq sakkortutiginera apeqqutaasarmat.

Paasisaqarfik: Forenede Danske Zoneterapeuter

Zoneterapeutitut naammaasigami uinilu qallunaaq aalajangerput nunatsinnut uterniarlutik.

Aappariillu 1996-imi Ilulissani illusipput, massakkullu Trinep uia Ilulissani eqqumiitsuliornermut katersugaasivimmi pisortaavoq.

– Uanga angerlarsimaffimmi »Sarliaq«mi meeqqanut immikkoortortaqarfimmi ningiunngorpunga. Taamanikkummi namminnersortutut zoneterapeutitut sulilernisara merseraara atuisut ikippallaarpata akilersinnaagunanngimmat.

– Namminnersortutulli suliffiuteqalernissara kajumeriuarpara. Allanilli akissarsiaqarnanga namminersulivinnisara merseraara. Taamani

Thrine Gamst-Pedersen saniatigut zoneterapeutitut sulilaartarpoq, meeqqalli angerlarsimaffianni sulinermini akissariani sinnassaatitulli toqqammavigai.

Ukiut 11-it meeqqat angerlarsimaffianni sulinermi nalaani aamma psykoterapeutitut ilinniaqqippoq. Taamaalluni aatsaat 2007-mi angerlarsimaffimminni namminersortutut aallartippoq, suliffiutinilu atserpaa »Isfoden« – Qaanngoq.

zoneterapeutens hænder på en fodATUISUT ULLUT TAMAASA AMERLIARTORPUT
Suliffiutini ullumikkut ukioq ataaseq atareermat Thrine Gamst-Pedersen ingerlalluarnerarluni unnersiorpoq.

– Tagiartortikkiartortartut ullut tamaasa amerliartorusaarput. Katsorsaasarnermini immikkut pikkoriffigalugu neqeroorutaa tassaavoq afspændingspædagogik aamma zoneterapi ataatsimoortillugit katsorsaaneq.

– Inuit naggussamikkut ajoqutillit katsorsartarpakka, soorlu timersorlutik ajoqusersimasut, inuit naggualuttut, sukkortut, meeraaqqat naarluttartut, inuusuttuaqqat aaqartarnerminni anniarpallaartartut, siutimikkut isimikkullu nappaatillit allallu.

– Aamma suliffeqarfik Falck Healthcare suleqatigilerpara sulisui zoneterapeertalerakkit.

– Suliffeqarfiit sulisuminnut isumaginilluartartut amerliartorput, taamaattumik suliffeqarfiit arlallit sulisutik suliffimminnut attuumassuteqartumik ippigisaqaleraangata uannukartittalerpaat zoneterapeertikkiartorlugit imaluunniit qasukkarsinnaanermik ilinniartikkiartorlugit. Taamaasiortoqartalernera sulisunit iluarineqartaqaaq.

– Aamma takornariat inuillu illoqarfinnit allaneersut aggertarput, tassa inuit allamukartut ilulissanut aqqusaartut ingerlaqqitsinnatik katsorsartittartut aamma amerliartorput.

– Namminnersortuulluni namminneq suliassanik aaqqissuussisinnaalluni nuannivippoq. Inuk anniarluni isertoq anniarunnaarluni anisoq takullugu tupallernartaqaaq. Inuk anniaateqarnini pissutigalugu unittooqqasoq ingerlaqqinnissaanut ikiorsinnaallugu nuannersuuvoq.

– Zoneterapi suliaralugu iluaqutaasutut misigisarpunga qujasarpungalu uannut tulluartumk suliaqarama.

– Anguniakkatut takorluugara tassaavoq »klinikkivik« illutsinniinngitsoq. Aamma siunissami uangaannaanngitsoq allalli katsorsaariaatsinik allanik piginnaanillit katsorsaasarnissaat kissaatigaara. Taamaasillutik Iluliarmiut aamma soorlu akupunktur, kiropraktik il.il. misilittalerniassammatigit.

– Uigalu Ilulissaniiginnarnissarput naatsorsuutigaarput. Illoqarfimmi siumukarluartumiinerput nuannaraarput.

– 50-immi qaangereerpakka, taamatullu ukioqalereersimagaanni timip atorluartuarnissaa pingaaruteqarluinnarpoq. Sap. akunneri tamaasa arlaleriarlunga qaqqat akornanni arpattarpunga, siornami uannut naleqquttumik arpannermi pissartanngorpunga. Ukiuunerani badmintonertarpunga, isikkaneq marlunnillu qimmeqaratta aamma sivisuumik qimussertarpunga, Thrine Gamst-Pedersen oqarpoq.

Doris Jakobsen, foto/ass.: Leiff JosefsenDoris Jakobsen 29-nik ukiulik perngarluni meerartaassamaarpoq.
– Ullaakkut iteraangama timima oqariartuutai malussariffiginerulerpakka. Nuannaarneq pingaartippara. Siornatigut ulapippallaaraangama nerinissara puigortaraluarpara. Maannakkut qasukkarlunga timiga maluginiartarpara, Doris Jakobsen oqarpoq

Doris angutaatinilu Mads Petersen oktoberimi meerartaassamaarput. Doris 25. oktoberip missaani ernissangatinneqarpoq.

Doris Mads-ilu Qaqortumi Sulisartut Højskoleanni siullerpaamik ilisarisimasariilerput.
– Tamatuma kingornagut takullatsiarnikuuara, malugaaralu pilerigalugu. Pikkorinnera oqallorinneralu maluginiarpakka. Oqaluuttalerpugut kingornalu telefonikkut immitsinnut attavigisarpugut.

Eqqaamavara kingornatigut Nuummiilluta 2004-mi 18. oktober aallarnerfigalugu immitsinnut sammilerluta.

Doris Jakobsen-ip angutaataa Mads aapparminit siullermit marlunnik paneqarpoq – Ulunnguaq 7-nik ukiulik aamma Melani 8-nik ukiulik.

Anaanassangoriasaarneq imaannaanngilaq. Akisussaassuseq taama angitigisoq oqittuinnaanngilaq.
– Massakkut ukiut pingasut missaat illoqatigeereerpugut ajunngivissumillu ingerlavugut. Akunnatsinni misigissuseqalernikuuvugut uangalu niaviarsiaqqat asavakka.

Anaanassanngorneq ilimagisannit ajornannginneruvoq. Aammami anngajaannguugamik nammineersinnaalluarlutillu. Mikinerusuuppata immaqa allaassagaluarpoq. Aamma niviarsiaqqat anaanaviat iluamik attaveqarfigissallugu pingaartippara.
– Nammineq anaananngornissara eqqarsaatiginikuunngilara.

Meeraqanngitsussatut imminut takorloortarama. Kisianni tassa niviarsiaqqat illoqatigileriaratsigit anaananngorusulerpunga.
– Meerartaarnissara qilanaareqaara. Aamma piffissaq uannut naleqquppoq.

Pujortassanangalu imigassartorneq ajorpunga aamma inuusuppallaarnangalu utoqqaavallaanngilanga.
– Melani Ulunnguarlu aamma qatanngutitaarnissaminnut qilanaartorujuupput.

Neriupput aqqaluartaassallutik, Doris Jakobsen qungujulluni oqarpoq.

NAARTUNI KATAPPAA
Doris Jakobsen siorna naartuleraluarpoq ajoraluartumilli katappaa.
– Taamani aapparalu Qaqortumiippugut Siumup ataatsimeersuarnerani ilaalluta.
– Ikinngutigut, ilaquttagut ilisarisimasagullu naartuninnik oqaluutereerpagut, tassami ukiup affaa kingulleq naartuniarsarigama iluatsikkakku assut nuannaaratta.
– Kisianni ajoraluartumik katappara. Tassa ajoq. Naluara sooq katannerlugu – immaqa ulapputeqarpallaarsimavunga.
– Kingusinnerusukkut nakorsaq oqaloqatigalugu oqarfigaanga naartumik siullermik katatsineq nalinginnaasoq. Oqarpoq siulleq tullialu katanneqarajuttut, pingajussaaligooq katatsigaanni nakorsiartariaqarpoq.
– Massakkut naartunera nipaatsumik atorparput.

Doris Jakobsen februaarimi Ilulissaniippoq taamanikkullu naartoqqilersimanini pasitsaappaa.
– Taamani meriartarlungalu inuunilukkama. Aataga toqoqqammersoq aamma politikeritut assut ulapputeqarlunga. Siumup ataatsimeersuarnissaanut siulittaasup tulliatut qinigassanngortikkama. Taamanikkut assut susoqaqattaarami – inuunilunneralu uanga paatsuunganartillugu. Misissortikkiartoramali ingerlaannaq naartunera paasivara.

Oktoberi ilissi qaammatiginnguatsiarparsi… Illit oktoberimi 30-liissaatit, Mads oktoberimi naapippat massakkullu oktoberimi ernisussaallutit…
Suu, tupinnalaarpoq.
– Nukangalu naartoqatigiikkatta julip 21-ani siullerpaamik nukappiaqqamik soraluartaarpunga, alutornangaarmat asanangaarmallu takunngitsuulaarneq sapertarpara, imaallaat aamma meerartaarnissannut sungiusaatingaara.

ANGAJULLERSAQ
Doris Jakobsen Iluliarmiuuvoq.
– Pingasunik nukaqarlungalu marlunnik aqqaluaqarpunga. Angajullersaavungami.
– Uagut niviarsiaqqat naalagaaniartuullutalu nipiliortuuvugut, angutitagulli saamasuullutillu naammagittartuupput, Doris Jakobsen illarluni oqarpoq.
– Qatanngutikka asavakka.
– Namminneq aningaasarsiulerama nukarlersagut akiliullugit Danmarkimut feeriaqatigaakka – aamma qatanngutima ataatsip Tuluit Nunaanni tuluttut pikkorissarnera akileeqataaffiginikuuara. Qatanngutimami nunanik allanik qaatuussaqarnissaat pingaartippara.

Doris Jakobsen ukiorpaalunni timersoriaaseq Taekwon Do pikkorinnerpaanut ilaalluni ingerlappaa, tassami qernertumik unngersaqarpoq.
– 1987-imiit 1996-mut Taekwon Do-rtartuuvunga. Suli eqaatsuararsuuvunga kisianni nukikka tanngassimaarutissaajunnaarnikuupput.

Ilaanni aallarteqqinnissara pilerigiummertarpara – nangaalertarlungalu – Taekwon Do nukkiornaqigami.
– Kisianni Taekwon Do uummateqarfigeqaara. Timersoriaasermi taanna iluaqutigalugu imminut tatigilerlungalu akisussaassuseqarneq ilikkarpara.
– Aqqaluara aamma qernertumik qiterutitaarnikuuvoq. Ataatanga Ilulissani Taekwon Do-rtatut peqatigiiffianni ukiorpassuit siulittaasuuvoq.

Namminneq timersortanngikkaluarluni qatanngutigiiusugut meeraanitsinniit timersortartuunissarput tapersersorluarlugulu pikkorissuunissarput anguniarlugu piumaffigiuartarpaatigut.
– Angajoqqaagummi alliartornitsinni tapersersuilluartuupput. Doris Jakobsen Taekwon Do-mi marloriarluni pissartarsuusimavoq, Danmarkimi pissartanngorniunnermi nummer 3-uusimavoq marloriarlunilu ukiup timersortartuatut toqqarneqartarsimalluni. Aamma Ilulissat borgmesterianit kajumissaammik akissarsitinneqarsimavoq.

DANMARKIMI DANSKISUT ILINNIARPOQ
Doris Jakobsen 11. klasse ilanngullugu meeqqat atuarfianni atuarpoq.
– 10. klassemi qallunaaqqat klassiannut nuutinneqarpunga, annertusisami klassimi amerlavallaaleratta. Taamani atuaqatitaakka tamarmik danskisuinnaq oqaluttuupput, taamanikkullu uanga tunuarsimaartunngoraluarpunga.

Atuaqatitaakkami danskisut pikkorillutillu oqallorissuupput taamani »katataasutut« misigaanga.
– Angajoqqaama qallunaat aappariit – nakorsaq peqqissaasorlu ilisarisimagamikkit – taakkulu Danmarkimukaleramik neqeroorfigaannga ilageqqullutik Danmarkimi atuarniassagama. Taamaasiorpungalu. Ukioq Danmarkimi atuareerama Ilulissani 11. klassemi soraarummeerpunga.
– Angajoqqaama Danmarkimukarnissara tapersersorpaat – qallunaatut oqalunneq ilikkarniassagakku.

11. klasse naammassigamiuk Doris Jakobsen Aasianni GU-mi ilinniarpoq.
– Massakkut ilinniarnertuutut soraarummeerninniit ukiut qulit qaangiutereerput – sulili ilinniarnera ingerlappara.
– Ilinniarfissuarmi ilinniartitsisunngorniarlunga aallartikkaluarpunga, politikerinngoramali ilinniarnera ukiut tallimat unitsikkallarpara.
– Massakkulli ilinniarnera ingerlateqqilernikuuara, naatorsuutigaaralu ukiut marluk qaangiuppata naammassissallunga.

Ukiut qulit qaangiuppata sulerissavit?
– Ilinniarninni masterinngorsimassaanga Siumumullu siulittaasuullunga. Siunissami ilinniarnertuunngorniartunut ilinniartitsisoorusuppunga. Makkununnga ilinniartitsisarusullunga; matematik, kultur aamma inuaqatigiit, Doris Jakobsen oqarpoq.

All.: Irene Jeppson
Ass.: Leiff Josefsen

Doris Jakobsen, foto/ass.: Leiff Josefsen
1. Viinni imerluunniit?
Imeq. Imigassartorneq ajorpunga. Ukiut pingasut missaat qaangiupputpeqqinnarnerusumik inuulerusullunga imigassartortarunnaarama.Aamma inuppassuit aalakuuleraangamik allanngortarput,ilaatigut imigassaq ajortumut aqqutaasarami.

2. Mobili qarasaasiarluunniit?
Tamaasa. Asimiikkaangama mobili qarasaasiarlu atorneq ajorpakka, illoqarfimmiikkaangamalipinngitsoorsinnaanngilakka. Illoqarfimmiitillungaqarasaasiaq atunngitsoorsinnaanngilara. Nutaarsiassatinternettikkut atuartarpakka aamma naalungiarsunnut tunngasoqnetbaby ullut tamaasa malinnaaffigisarpara.

3. Email imaluunniit allakkat?
Akiligassaanngikkaangata allagarsillunga assut nuannaraara. »Itsartut« allagarsisarneq maqaasigisarpara. Inuusuttuaraagallaramami allakkatigutikinnguterpassuaqaraluarpunga.
Kisianni email aamma ajunngeqaaq. Pinngitsoorsinaanngilara. Aamma pisariinnermik. Ilaquttakka ikingutikkalu aammami inuit nalusakka imaasiallaannaq attaveqarfigisinnaavakka. Aamma ilaanni inunnit nalusannit emailerfigineqartarpunga.

4. Ugeblad imaluunniit atuagaq?
Tamaasa atuartarpakka. Aamma Ekstrabladet Jyllands Posten-ilu internettekkut ullut tamaasa atuartarpakka. Bogklubimut ilaasortaanikuuvunga, qanittukkullu atuakkat 41-it ataatsikkut pisiarivakka. Atuarneq nuannaraara. Aamma Madsilu sapinngisamik unnuit tamaasa niviarsiaqqat atuffattarpagut. Meeraagallarama angajoqqaama Disney-bogklub-imut ilaasortanngortippaannga. Ulloq manna tikillugu atuakkat Disney-meersut suli nuannaraakka. Ilulissaniikkamalu anaanannit paasivara meeqqat atuagarpassui Rødekorsimut tunniussimagai. Atuagaq kingulleq atuagara tassa (Qaannat Alannguanni) Tupaarnaq Rosing Olsen-ip atuakkiaa.

5. Kiinnamut tarngutit imaluunniit naamik?
Meeraagallarama qimussertaqaanga ukiorpassuillu Taekwon Do timersuutigisarpara. Kiinnamut tarngutit pinnersaatillu allat soqutigisarisimanngisaannarpakka. Aatsaat politikerinngorama tanilaartaqqullunga inanneqarpunga. Ullumikkut taamaallaat isinut tarngutit atortarpakka.

6. Skuut imaluunniit støvlit?
Kimmikkaajunngikkunik naammapput. Kimmikkaajunngitsuinnaat atortarpakka. Aamma isikkanut peqqinnarnerupput. Skuut timersornermut naleqquttut atussallugit nuannarineruakka.

7. Illorpassuaqarfimmi imalluunniit sissami feeriarneq?
Illorpassuaqarfissuit soorlu New York nuannaraakka. Pisiniarfippassuarni pisiniarujoorluni tassa nuanneq. Kingullermik Danmarkimiikkama ilisarisimasama arlaata aperigaluarpaanga sissamukarusunnersunga. Qujaannarpunga pisiniarfilererusunnerugama.

8. Ilulissat imaluunniit Nuuk?
Tamaasa. Illoqarfiit taakku marluk angerlarsimaffittut sungiusimavakka. Ukiukkut Ilulissaniikkusunnerusarpunga. Qimussernermi ilaanni maqaasigisarpara. Aamma inuit Nuummiit imminnut qaninnerupput. Avannaani aasaq aamma nuannersorsuuvoq ingammik seqineq kaaviinnalillaraangat pinngortitarsuarlu alianaallillaraangat. Kisianni Nuuk aamma nuanneqaaq. Aamma periarfissarpassuaqarpoq… filmertarfik, nalunnguartarfik allalllu. Aammami ikinnguterpassuaqaratta.

9. Arpanneq pisunnerluunniit?
Ullumikkut pisukkusunneruvunga. Arpanneq aamma nuannarigaluarpara, massakkulli unittooqqavunga. Siullerpaamimmi naartullunga meerartaalerama ullumikkut pisunnerusarpunga. Saluttuaraanngilangami, Doris illarpoq. Pisulluni ilisarisimasarpassuit naapinneqartarput. Biileraannili ilisarisimasat saneqqutiinnarneqartarput.

10. Aasaq ukiorluunniit?
Aasaq. Ilaqutaariiulluni aasarsiorluni nuanneq. Qaqqamut igaasariarluni imaluunniit angallammik angalalluni.Ukioq aamma nuannareqaara. Meeraagallaratta apeqqaarnerani anaanatta itersartarpaatigut. Tassa apeqqaarsimasoq iterluni nuanneq. Taava paasisarparput qimussertalernissaq qanillisoq. Nuummi ukiuunera taama atorluartigineq ajorpara…. ukiorli perngarlunga majuartaammukarpunga sisorarneq misilinniarlugu. Nuanneraluarluni peqqusiileqinarpoq. Ulloq taanna illariilippunga, Doris illakusulluni oqaluttuarpoq. Ilaqutariilluta arlaleriarluta majuartaammukartarpugut ingilluta sisorariarluta. Sisoraatinik sisorarneq ilikkarusukkaluarpara.

Alex Andersen Alex najanilu jorngunilu Niclas. – Jorngora /soraluara asaqaara pitsaanerusumillu ikiorneqarnissaa kissaatigigaluaqaara.

– Ikiorneqanngikkaanni susinnaanani inuuneq qanoq innersoq takorlooruminaappoq. Assut ajussaaq, taama oqarpoq 32-nik ukiulik Alex Andersen, Nuuk.
– Najaga jorngoralu Niclas eqqarsaatigigaangakkit aliasuttarpunga. Pitsaanerpaamik pineqartariaqaraluarput. Inuimmi tamarmik kiffaanngissuseqarlutik inuunissamut periarfissaqartariaqaraluarput, Alex oqarpoq.

Alex Andersen Qeqertarsuarmi inunngorpoq, inuunermili annersaani Nuummi najugaqarluni. Assigiinngitsorpassuarnik sammisaqarpoq, amerlanerilli Chilly Fridaykkunni tumerparpaartartutut ilisarisimavaat.
– Anaanannit pingasunik najaqarpunga, ataatannillu nukaqarlungalu najaqarpunga. Qatanngutima amerlanersaat Danmarkimi najugaqarput. Tamaasa attaveqarfigilluaraluarpakka, kisianni akulikinnerusumik takorusuttaraluarpakka. Taamalli immitsinnut ungasitsigisumiikkatta takukulanngilagut.

Alex Andersen assut qanitaminik jorngoqarpoq.
– Najama angajulliup ernera inunnguutsiminik arlalinnik innarluuteqarpoq. Oqalusinnaanngilaq, taamaakkaluartoq immitsinnut paasilluarsinnaavugut. Akornatsinni qanilluta attaveqarpugut, taassumalu qungujulaneq illarnerlu kisiisa oqaaserai.
– Najama inuunera artornartuuvoq. Kisimiilluni tunniusimalluinnarluni ulloq unnuarlu ernini paarsaraa.
– Jorngora Niclas qaqutigooraluartumik pulaaraangat nuannisaartarpugut guitarerlutalu pattattarpugut. Spastikeriugami timaa assut sukangasarmat pulaaraangat tagiartortarpara. Tassami timimi qasukkalaarsinnaanera iluaqutigisarmagu qasukkartinissaa pisariaqarluinnartarpoq.
– Najama ernini kissumiartuaannartuugamiuk
assammigut suliaritittariaqarsimavoq.
– Najaga inatsisit malillugit inunnik marlunnik ikiorteqarlunilu ilaqutariinnik ataatsinik ernermi ornissinnaasaannik ikorfartorteqartariaqaraluarpoq, taamaattoqanngilarli.

Danmarkimut nuunniarluni oqaluttarmat paasisinnaalluarpara. Taamami ikiorteqanngitsigaluni ernini paariuaannaramiuk soorunami qasusarpoq.
– Piffissap ilaqujussua allamut nikissinnaaneq ajorpoq. Parnaarussaasutut ippoq. Qujanartumilli Niclas atuartinneqarpoq. Ilinniartitsisoqarlunilu ilinniartitsisua ikiorteqarpoq. Arlaalli napparsimappat atuariartorsinnaanngilaq.
– Taamaattumik najaga sumilluunniit siumut pilersaarusiorsinnaanngilaq, Alex Andersen oqarpoq.

SINNATTUT
– Niclas inuunini naallugu imminut ikiorsinnaassanngilaq. Uangali aalajangerpunga naalungiarsuttut iliorfigisarniarnagu. Ukioqataasa 7-8-nik ukiullit qanoq iliorfigineqartarnerattulli pisarpara.

Alex Andersenip marloriarluni jornguni pillugu sinnattorsimavoq.
– Niclas peqingasorujussuarmik qatigaqarpoq, unnualli arlaanni sinnattulerpunga qatikkani qerattarlugu uagutsitulli issiasinnaaleriataarsimasoq.
– Aamma arlaanni sinnattorpunga Nicklas tassanngaannaq oqalussinnaalersimasoq.
– Qularnanngilaq kissaatiginerpaasakka sinnattorisarikka.
– Aamma eqqarsartarpunga nuannissagaluaqaaq ullut arlaanni naalakkersuisut siulittaasuata Hans Enoksenip najaga taarsersinnaasuugaluarpagu.
Taava ulloq naallugu jorngora paarissagaluarpaa. Ulloq ataasiinnarluunniit paarissallugu saperaa nalunngilluinnarpara.
– Soorunami najama jorngumalu inuunerat uannut sunniuttarpoq. Eqqarsaatigiuaannarpakka. Pitsaanerusumimmi pineqartariaqaraluarput.
– Inuit atugarliortut pisortanit soqutigineqanngippallaaqaat.

IMIGASSAQ UNITSIPPAA
Alex Andersen ukiut sisamat matuma siorgut imigassartorunnaarlunilu pujortarunnaarpoq.
– Ukiortaami ullaassakkut nal. marlunut Kajistiinaaqqamiippunga pingasunik paajaateqarlunga poortanillu marlunnik cigarettiuteqarlunga.
– Eqqanniittut isigeriarlugit imminut oqarfigaanga »maaniuna susunga, maaniikkusunngilanga«.
– Kingunitsianngua angerlarama imerunnaarlungalu pujortarunnaarpunga. Tamatumalu kingorna aappartaani maanna aapparisani Aggo Rosing Olsen naapippaa.
– Aggo aamma imigassartorneq ajorpoq, taamaammat tuppallernartumik tunissutisisimasutut misigaanga Aggop imerunnaarninni tapersersorsinnaammanga.
Ukiut marlussuit qaangiummata rødviinnimik tuniniarneqarami nakkaannarpoq, tassalu arriitsumik imertaleqqilluni.
– Rødviinnisorlunga aalakoorpunga peqqissimissutigisannillu iliuuseqarlunga.

Alex AndersenTaamaasillunga paasivara imigassap sunneraanganga killissara sinnerlugu iliuuseqartarlunga, tamannalu paasigakku tassa unitsivippara.
– Inuuvunga allanit maluginiarneqartorujussuaq. Nipilersortartutut ilisarisimaneqartuugama inoqatima ingalassimanisaat arriitsumik ilikkariartorpara. Ilisarisimaneqartuulluni isiginiarneqarneq malunnartaqaaq.
Isumaqartarput ilisarisimallunga naak uanga nalugitsik. Inuit uannut qanillivallaarnissaat pinngitsoorniarlugu nukippassuit atortariqartarpakka.
– Imigassartorunnaarama qanillineruakka. Imminummi nassaareqqippunga. Imminut inoqatinnullu ilumoornerulerpunga.
– Siornatigut kalikkuminaqaanga. Sunnersiasimaqaanga, maannakkulli silatunerulerpunga.
– Imertarallarama inuit ilisarisimanngisama ornittarpaannga ajornartorsiutitillu pillugit oqaluttuuttarlunga. Inuit inoqatitik ilisarisimaneqartut assut qaninniartarpaat.

Inuit uannut taama piumasaqartarnerat oqimaatsuuvoq. Ilisarisimaneqartutut inuuneq aamma ilikkarneqartariaqarpoq, taamaasiunngikkaannimi atornerluisoqarsinnaavoq.
– Utoqqaliartortilluni inuuneq allanngortikkuminaalliartortarpoq. Imertarunnaarama ikinnguterpassuarma ilaat ikinngutigiunnaarpakka allanillu ikinnguteqalerlunga. Kikkummi ikinngutiviunersut aatsaat paasivara, taakkulu suli ikinngutigaakka.
– Inooriaaseq allanngortillugu oqitsuinnaanngilaq. Arlalippassuit ammmut killissartik tikikkaangamikku inuuneq soqutiunnaartarpaat. Allallu imerunnaaraluarlutik imeqqilersoortarput, eqqarsartaramik imerunnaaqqikkuma ullut marluk qaangiuppata suna tamarmi iluarseqqissaaq, taamali ajornaatsiginngilaq. Ajornartorujussuuvoq, ilaannilu aatsaat qaammaterpassuit imallunniit ukiorpassuit qaangiukkangata qaangerneqarsinaavoq.
– Pinngitsoorsinnaannngisat allangorsinnaapput. Siornatigut pujortagassat imigassallu pinngitsoorsinnaanngilakka.

Ullumikkulli pinngitsoorsinnaanngisara tassa sulineq, tassami ingasattumik sulisalerpunga. Taamaattut taasarpaat Workaholic.
– Piffissap pinngitsoorsinnaanngisaqalernerup tungaanut atorsimasap sivisoqataa atorlugu pinngitsoorsinnaanngisaqarneq qaangerniarneqartarpoq, Alex Andersen oqarpoq.

ILUANAARPUNGA
– Ullumikkut peqqeqaanga. Makikkaangama inuunera nuannaarutigisarpara. Nerisassaqarpunga aamma imigassartortariaarullungalu pujortartariaaruppunga.
– Kalaallit nunaanni ajornartorsiutit annersaat tassa atornerluineq. Atornerlutat assigiinngissinnaapput: Imigassat, ikiaroornartut imaluunniit meeqqat. Atornerluinermullu patsit tassaavoq inuup imminut ammut isiginera.
– Tamanna oqaloqateqartarnikkut aamma inoqatinik tatiginnilernikkut qaangerneqarsinnaavoq, Alex Andersen taama isumaqarnerarpoq.
– Ajunngivissunik illoqarpugut, atisarippugut, kusanartunik biileqarpugut, piviusorli tassa inuppassuit pilluaallutik inuummata.
– Immitsinnut matoqqavallaarpugut aamma oqaloqatigiittanngippallaarpugut. Taamaattumik matumuuna inuit kajumissaarpakka ammarlutik ilumiutik inoqatiminnut anittaqqullugit.
– Nuannarisatit asakkit, aamma ajunngikkaangavit, Alex Andersen oqarpoq. Ukiut 10-t qaangiuppata sulerissavit?
– Meerartaareersimassaanga. Inuuneralu ima aqussinnaalertigisimassavara meeqqakka pitsaanerpaamik perorsarsinnaalersimassallugit.
– Taamanikkussami imminut tatiginerulersimassaanga,tamanna upperivara.

Kissaatigisarami angujuminaatsuunngilaq,tassa pitsaasumik inuuneqarneq.



Alex Andersen Qeqertarsuarmi 1976 inuuvoq.

13-inik ukioqarluni tumerparpaartalerpoq. 1992-imi nipilersortartut »Affray« pilersippai, taakkulu ukiuni 6-ini atapput.

1998-imi »Affray« unimmat Alex ukioq ataaseq nipilersornermik sammisalimmi højskolemiippoq. Kingorna nipilersortartunut »Sialuit«-kunnut ilannguppoq, tassanilu Malik Kleist naapippaa. ”Sialuit” misileraallutik popinik rockinillu nipilersortartuupput, sivisuumilli atanngillat. Sialuit taamaatimmata Alexip Maliullu 1999-imi ukiukkut nipilersortartut Chilly Friday marluullutik aallartippaat.

Alex aamma Nuummi Nipilersortartut peqatigiiffiannik aallartitseqataavoq, nipilersortartullu nunarput tamaat kattuffeqalerneranni aamma suleqataasimalluni.

Suliffeqarfiup Greenland Media Group-ip aallartinnerani suleqataavortaaq.Greenland Media Group tassaavoq suliffeqarfiit assigiinngitsut suleqatigiiffiat.

Aamma nipilersortartoqatini Eigel Petersen suleqatigalugu aallartippaat Ice Music Aps, tassaasoq nipilersukkanik siaruarteriffik.

Taamatuttaaq pikkorinneqqi - saannermi »Inuvoice«-imi aaqqissueqataavoq. Inuvoice ukioru KNR-TV-mi aallakaatinneqartussaavoq.

Alex Andersen-imut apeqqarissaarutit

Alex Andersen

1. Viinni imaluunniit imeq?
Imeq. Ukiut 4 ½ matuma siornagut imigassartorunnaarpunga. Timitta annersaa, tassa 70 procentia imiuvoq, aamma nerinngikkaluarluni imiinnarmik sivisuumik inuusoqarsinnaavoq, viinni taamatut iluaqutigineqarsinnaanngilaq.

2. Pizza imaluunniit puisi?
Uha… qeqertannguami kisimiilissagaluaruma puisitorusunnerussaanga, kisianni ulluinnarni qaqutiguinnaq puisitortarpunga.

3. Sumi feeriarusunneruit sissami imaluunniit illorpassuaqarfimmi?
Sissami. Ulapaarunnnaarlunga sissamiissinnaasuugaluaruma qanoq nuannertigissagaluarpa.
Biilit nipiliortut qimallugit sissamiilluni imarpalaannguaq tusarnaarusaarlugu qanoq nuannertigaa.

4. Qanorooq imaluunniit tv-avisen?
Tamaasa. Nutaarsiassanik malinnaaneq pingaartippara.

5. Mobiltelefoni imaluunniit qarasaasiaq?
Qarasaasiaq. Taannami sorpassuarnut atorneqarsinnaavoq…

6. Festi imaluunniit angerlarsimaneq?
Angerlarsimaneq. Ukiut tallimat matuma siornaasuuppat oqassagaluarpunga festi. Angerlarsimalluni ikinngutit ilagalugit eqqissilluni oqaloqatigiinneq, nereqatigiinneq amma kaffisoqatigiinneq tassa nuanneq.

7. Kikkut tusarnaartitsisut tusarnaarusunneruigit: Nuna allamiut imaluunnit kalaallit?
Nuna allamiut assut alutornartarput. Kisianni kalaallit tusarnaarlugit aamma nuannertaqaaq, pikkorissorsuuppummi. Kalaallit nipilersortartut isiginnaartitsivimmi nipilersullaqqipput nunat allamiulli isiginnaartisivinni isiginnaartitsillaqqipput.

8. Kisimiinneq imalluniit inoqatit akornanniinneq?
Kisimiillunga inuusinnaanngilanga, kisianni kisimiillunga »imminut ilummut isigineq« nuannaraara.

9. Biili angallalluunniit?
Biili. Taanna iluaqutigalugu piffissarujussuaq sipaartarpara. Angallat aasakkuinnaq atorneqarsinnaavoq biilili ukioq tamaat.

10. Pisunneq imaluunniit arpanneq?
Arpanneq. Pisuinnarnissannut piffissaqanngilanga.

All. Irene Jeppson

22-nik ukiulik Pipaluk Adams aningaasarsiutigalugu pornomik filmiliaritittarpoq.

– Atoqatigiinneq tamatigut ornigisarsimavara. Isumaqarpunga atoqatigiinneq alutornartuusoq taamaattumillu pornomik assilisittartuunera ajornartorsiutiginngilara, 22-nik ukiulik Pipaluk Adams oqarpoq.

Pipaluk Adams. Foto: Philip Marco Valentin
Taanna 1985-imi Nuummi Dronning Ingridip Napparsimmavissuani inunngorpoq. Angutaa Sofus kalaaliuvoq arnaalu Silvana italiamiuulluni.

Pipaluk Adams 1987-imi marlunnik ukioqarluni Danmarkimut pivoq.
– Angajoqqaakka najugaqatigiikkunnaarsimapput ataatagalu Kalaallit Nunaannut utersimavoq. Ilaquttakkali kalaallit suli attaveqarfigaakka.

Pipaluk Adams, imminut Paris Natalia-mik taagortoq, pissianilu Ringstedimi najugaqarput.
– Atisanik nalinginnaasumik assilisittartutut aallartippunga. Taavalu tamataqarnanga assilisittartunngorpunga maannalu pornomik filmiliaritittalerlunga.
– Suliara ajunngitsuliornermik sulinertut isigaara. Sammisaqarfinni pitsaasorpassuaqarpoq kusanartumillu aningaasarsiutigalugulu assilisittartutut pineqartarpugut. Uannut porno pitsaasuuvoq. Tassami pinngitsaaliinerit 3 procentii pinngitsoortittarpai.

ANGALANERMI MISIGISARPASSUIT
Pipaluk Adams suliani pissutigalugu nunarsuarmi angalasartorujussuuvoq.
– Tamanna inuussutissarsiutissattuttoqqarsimavara. Nutaanik arlalinnik attaveqalersimavunga tamatumalu kingunerisaanik siunissami angalangaatsiartassaanga.
– Ilaatigut USA-mut, Europamut Japanimullu angalassaanga assiliinerni peqataajartorlunga.
– Kingorna Australiamukassaanga Canadaliassallungalu pornofilmimi peqataajartorlunga.

Qaammatip naalernerani Sverigeliassaaq assilisikkiartorluni kingornalu hollandimiut aviisiinut assilisinnermi peqataassalluni. – Ulluni makkunani sammineqangaatsiarpunga, pissutigerpiarlugu Kalaallit Nunaanni pornomik filmiliaritittartut siullersarimmannga. Qallunaat aviisiinit assigiinngitsunit apersorneqaqattaartarsimavunga assilisittarsimallungalu, soorlu »Express«-imut, »Pigespecial«-imut, Belingskemut aamma Ekstrabladetimut.

ALUTORINARTOQ
– Amerlaqisut isumaqarput alutornartuusunga, affarmik kalaalioriarama kalaalerpalullungalu.
– Sammisaqarfinni isikkora allaanerulaartumik sunniuteqartarpoq. Arlallit oqarsimapput kalaallini takusimasaminni pinnernersaasunga.

Qaniginerpaasatit qanoq qisuariarsimappat?
– Amerlaqaat isumaqartut ajunngitsuusoq, Kalaallit Nunaata takussutissaa allatakutikkakku. Kalaallit Nunaannit inunnit, isumaqartunit nuannerluinnartoq nuna taamatut takutikkakku, arlalinnit pitsaasunik allagarsisarsimavunga.
– Ilaquttamma nalunngilaat sulinersunga. Anaanama nalunngilaa, oqaloqatigiissutiginngisaannarparpulli.

Pissiaqarputit.. qanoq isiginnippa?
– Pornomik filmiliortittartuunera ajorinngilaa. Suliattut isigiinnarpaa. Uannut pingaaruteqarsimavoq sammisaqarfimma avataaniittumik appaqarnissara.

Pissiara unnuarsiortartuni pisortaavoq.
– Taamaasillunga atoqatigiinnerinnaanngivissumik oqaloqatissaqarpunga.

Pipaluk Adams suliaminut atatillugu angalakulasarpoq.
– Ilaanneeriarlunga sapaatip akunneri ataaseq-marluk atatiinnarlugu sulisarpunga, pingaartumik assiliseqattaarlunga angalagaangama.
– Sapaatip akunnerini marlunni angalakulasarpunga.
– Aammattaarli suliaqartarpunga akunnerit tallimaannaat missaannik sivisussusilinnik.

Assersuutigalugu Pragimiissimavunga ulloq ataaseq assilisikkiartoqattaarlunga.

Ullaap tungaani aallarluta unnuullu ingerlanerani uterluta.
– Jyllandimeeqqammerpunga assilisikkiartorlunga, assiliisartut marluk angalaninni malinnaaffigalunga.

Pipaluk Adams qaammatisiutiliuleruttorpoq tiinganilerisumillu atuakkiuleruttorluni.
– Suliassaqarluta angalagaangatta tamatigut nuannisartaqaagut. Akissarsiarissaarpunga angalanitsinnilu atortuvut tamarmik akilerneqartarput. Sulianni tamatigut illaqatigiittaqaagut.

Pipaluk Adams. Foto: Philip Marco Valentin
ISIKKUNI NUTARTERLUGU
Pipaluk Adams pornomik sammisaqarfinni Paris Natalia-tut ilisimaneqarpoq.
– Paris Natalia atimma ilagaat. Nutsakka qaamasuujuaannartuusimapput isikkorali allanngorteqqammerpara, taamaasillunga maanna qernertunik nujaqalerlunga.
– Tusaamasatut allatulli pingaaruteqarpoq isikkup allanngortittarnissaa, takunnittunut nutaamik neqeroorutissaqarluni.

Ukiut qulit qaangiuppata sulerissavit?
– Suli pornolerissaanga. Namminerli assilisittartuunngitsutut, ilitsersuisutulli.
– Atorfimma ajortortai takujumi naatsippakka. Nuannareqaara.

Allamik suliaqassallunga eqqarsaatigisinnaanngilara, Pipaluk Adams oqarpoq.

All.:Irene Jeppson
Ass.: Philip Marco Valentin

Nutaaliorsinnaaneq + immikkuullarissuseq = Kalaallit Nunaata avammut tunisassiartaava?
Kalaallit panigiit Rita aamma Nickie atisaliullaqqinnermikkut nunarsuarmioqatitta akornanni tusaamasaapput. Suliffiutaat ateqartoq ISAKSEN // design. Arnanut pulaarpaat oqaluttuassaat paasiniarlugit.

NickieUllut arlanni ikinngutigalu arnaq isumaqatigiippugut Isaksen Designikkut pisiniarfiat Frederiksberg Metrostationip eqqaaniittoq takusarniarlugu. Atisaliaat TV-mi aamma Tivolimi atisanik takutitsinermi takunikuuakka pisiniarfiallu assut takorusullugu. Pakatsinngeqaangalu: Pisiniarfiarannguuvoq torrallatamik aaqqissuunneqarsimasoq atisanillu pilerinartunik ulikkaartoq. Pisiniartut ajornartorsiutaasa annersaat ingerlaannaq takkuppoq: Tamaasami pisiarerusukkaluarpagut! (Tamangajaasami pisiaraagut…)

Adrassit attavillu:
Isaksen Design nunatsinni ukunani pisiarineqarsinnaaput: Lene-mi Nuummi aamma Glacier Shop Ilulissani.
Nittartakkami uani takuneqarsinnaapput: www.isaksen-design.dk

Eqqarsariataarpunga: Arraa taakku Arnanut ilannguttariaqarpagut! Sooruna siusinnerusukkut eqqarsaatigisimanngikkiga? Qujanartumillu taamaaliornissamut arnat taakku isumaqataapput. Qaqugulu apersoriartornissaat pillugu isumaqatigiippugut.

Ullut marlussuit qaangiummata arfininngornikkut pisiniarfiannut uteratta malunnarpoq Rita aamma Nickie aamma ulloq taanna ulapittut, taamaattorli panigiit aallartissimanertik pillugu oqaluttuarnissaminnut piffissaqarfigaatigut.

Tusaamasanngorput Isaksen Design august 2007 Danmarkimi atisat pillugit aviisini tusaamasanngoriasaarput
atisaliortut allat ilagalugit saqqummersitsisoqarnerani pisiniarfissuarmit Takashimayamit atisaliullaqqissutut nassaarineqaramik. Takashimaya nunani assigiinngitsuni pisiniarfiuteqarpoq aamma New Yorkimi aqqusinermi 5th Avenuemi. Taamani panigiit Isaksenikkut atisaliamik affaat pisiniarfissuarmut tassunga tunivaat, danskillu tunisassiaminnik USA-mi pilerisaarineranni New Yorkimi pisussami peqataaqqullugit qaaqquneqarlutik. Taamanikkut panigiit ilaatigut aamma kunngissakkut ilagalugit nerersuarnermi peqa taapput. Taamalli pitsaatigisumik angusaqarnissamik tungaanut panigiit takorluukkatik anguniarlugit suleruloortarsimaqaat.

Kalaallit Nunaanniit Londonimut
Oqaluttuaq Kalaallit Nunaanni aallartippoq - soorunami. Anaanaq Rita Paamiuni Nuummilu alliartorpoq, 1979-imilu panini Nickie taamani tallimanik ukiulik ilagalugu Danmarkimut ilinniagaqariartorluni nuuppoq. Ilinniarninilu Sønderborgimi Teknisk skolemi aallartippaa. Amilerisutut ilinniarusulluni aallartippoq kisianni pequtilerisutut naammassivoq. Ilinniagaq taanna Ritamut naleqqunnerusimavoq.

Rita i butikkenRitammi assassorneq qangali nuannarisaraa, taamaammat Nickie »ilernikut« akornanni alliartorpoq, piaartumillu mersornermut soqutiginnilerluni. Taamanikkulligooq mersullaqqinnera malunnarsereerpoq. Nickie Odensemi assassornermi atuarfimmi ilinniareerami ilusilersuinermi ilinniarfiit arlaanni sorlermi ilinniarnissani ukiut marlussuit eqqarsaatigaa. Londonimi sulineq najugaqarnerlu misilereersimagamigit aalajangerpoq Londonimi mersornermik ilinniarfimmi College of Fashionmi ilinniarniarluni. Tassanilu 1997-imi aallartippoq angutit atisaannik mersorneq immikkut sammisaralugu. (Angutinut atisaliorneq mersortartut akornanni nalunarnerpaatut isigineqarpoq, aaqqis.) Ilinniarfimmi naggataarutaasumik saqqummersitsinissami ilinniaqatigiit 100- it akornanni ilinniartut 20-it qinerneqarmata Nickie qinikkat ilagaat. Taamanikullu arnaata Ritap amernik nasalianik mersornerani ikiorpaa. Assigiinngitsunik amernik nasaliorneq taanna panigiit suleqatigiinnerminni aallartiffigaat.

Tusaamasat atisaat
Tusaamasat arlallit Isaksen Designimi atisaliat atortarpaat:
– Pingaartumik Nukâka Coster-Waldaurip atisaliagut illoqarfiliassatilluni atortarpai.
Aamma allat taasinnaavagut: Erinarsortartoq Aviaja Lumholt, isiginnaartitsisartoq Liselotte Lohman aamma erinarsortartoq Trine Gadberg. Ilaannikullu TV-ikkut aallakaatitat ilaanni atisaliagut sivikikkaluamik takutinneqartarput.

Ajornartorsiorneq
Suulli tamarmik nuannersuinnaanngillat. Ilinniarnermini ukiut aappassaanni Nickie taamaatiinnarniarluni eqqarsalerpoq. Suliami sumut iluaqutasinnaanera nangaassutigilerpaa. – Nunarsuarmioqatitta ilaat perlerlutik toqusartillugit atisaliorneq sumut iluaqutaassagami, Nickie eqqarsarpoq. Qujanartumilli ikinngutaata arnap oqaloqatigalugu eqqarsaatai iluarsitippai. Paasitippaa piginnaaneqarnini qanoq atussallugu namminneq aalajangersinnaammagu.

Tamanna ullumikkut suliaannut aamma sunniuteqarpoq, tassami atisaliortarnermik pinngortitamut ajoqutaannginnissaa aamma atortussat pinngortitap tunniussinnaasai pitsaanerpaat kisiisa atortarnissaat sulinerminni tunngavisa ilagaat. Taamani ajornartorsiornini piaartumik eqqarsaatersuuteqarnikkut iloorraap tungaanut iluaqutigaa. Tamannalu ullumikkut iluatsilluarnerannut iluaqutinut ilaalluarsimasinnaavoq.

Panigiit
Ukiut 5-6-it Londonimeereerluni Nickie 2002-mi Københavnimut uterpoq – taamanikkummi Larsimut ullumi erneqarfimminut assannittorujussuanngorsimavoq, ernerammi Malik ullumi sisamanik ukioqarpoq. Taamanikkulli nalunngilaa pisiniarfiutitaarniarluni, tamannami ikinngutinilu arnaq pilersaarusioreersimavaat. Siunertalli piviusunngortinnissaa qanilliartortillugu ikinngutaa nangaaleraluttuinnarpoq. Vesterbromilu pisiniarfissartik inissisimalluartoq nassaarereerlugulu ikinngutaa piumajunnaarpoq.

Nickie i butikkenNickie nikallungaqaluni anaanaminut sianerpoq, panigiimmi imminnut qanittuararsuujuaannarput, isumaqatigiippullu weekendimi anaanaminukassasoq pilersaarutit pillugit oqaloqatigiinniassagamik. Weekend taanna pisiniarfik Isaksen Design aallartinnissamut piareerneqarpoq.

Pisiniarfik ammangajaliivillugulu Nickie ilimmaginngisaminik naartulerpoq. Aliatsaqaaq, tassami meerartaarussullunilu pisiniarfittaarusuppoq, taakkuli ataatsikkoortinnissai merserai. Arnaatali Ritap eqqissisarpaa oqarfigalugu meerartaarneq ajortorsiutinngortinneqassanngitsoq. Nickiellu ullumikkut nalunngilaa taamani anaanami eqqortumik oqarfigisimagaani.

Vesterbromiit Frederiksbergimut
Isaksen Design 2002-mi aallarteqqaarpoq Vesterbromi pisiniarfeerannguami, taamanilu sulinerminni tunngaviat tassaavoq »atortukut atoqqillugit«. Nioqqutaasami ilagaat 1960-70-ikkuni pequtikut Ritap nutarterlugit qalilersugai, qalilersuutitullu atortarpai koorput qarlii, puisit aamma nersussuit amii. Pequtillu taakku ingerlaannaq tunisarpaat. Ullut siulliit massakkut qungujullutik eqqaasarpaat pisiniarfinngooq matugaangamikku tanngasimaarlutik imminnut oqarfigisaramik »ullumi 400 kr-nik isertitaqarpugut«. Suulli tamaasa namminneq isumassarsiaralugillu sanaarigamikkit piumassuseqangaarlutillu sulisaramik nuannisaartarsimaqaat.
– Tuniniakkagummi tamarmik eqqumiitsuliaaraapput, pisiniartullu qanoq isumaqarfigineraat tusassallugu pissanganartaqaaq, Nickie eqqaamasalikkersaarpoq.

Tamakku ullumi piffissaqarfigiunnaarpaat, tuniuminaraluartummi akilersinnaanerusumik ingerlataqarnissaq panigiit pingaartinneruaat. Amma sulinerminnni allaffissorneq avammullu tuniniaaneq ingasattorsuarmik salliutikkusunngilaat.

Vesterbromi pisiniarfeqarnerminni panigiit ulapittaqaat. Tassanimi namminersortutut suleriaaseq, pisisartut sunik piumasaqarnerat aamma suut tuniuminarnerunerat ilikkarpaat. Ukiut marlussuit qaangiummata malugaat allamik pisoqartariaqalersoq. 2004-imilu Vesterbromi illut nutarterneqarnerat pisiniarfimminnut anngummat pisiniarfitsillu asserneqartussanngormat aalajangerput Frederiksbergimi pisiniarfittaarniarlutik. Tassanilu atisanik tunissassiornerat aallartilluarpoq, atisallu ilusilerneqarnermikkut immikkuullarissut assigiinngitsorpassuit mersortalerpaat. Aallaqqaatani atisat pequtillu tamaasa tuniniartaraluarpaat, paasivaalli tamaasa piffissaqarfigisinnaanagit, arlaat qinertariaqarlugu.

Copenhagen Fashion Week
Siuariartorluarput 2006-milu Københavnimi atisanik takusitsinersuarmut Copenhagen Fashion Weekimut peqataajumallutik qinnuteqarput. Ukiumut marloriarluni taamatut takutitsinersuaqartarpoq. Peqataanissaminnut iluatsitsipput siullerpaamillu august 2006-mi peqataapput imminut tallutik »grønlandsk design« – kalaallit atisassiaat – taamanikkullu assut maluginiarneqarput, maluginiaasullu ilagaat kunngissap nulia Mary.

Tegnestue2007-mi februarime aappassaa peqataapput, taamanikkullu saqqummersitsivissuarmi pitsaanerusumik inissarsipput. Tassalu aamma taamani Takashimayami pisiniartartumit New Yorkimeersumit siullerpaameerluni Copenhagen Fashion Weekimik takusaasumit maluginiarneqarput. Taakkulu Københavnimukarnissaat Dansk Eksportrådip sulissutigisimavaa. Takashimayamip pisiniartartuata panigiit atisaliaasa ilarpassui pisiarai. Taama pisoqarnerani persuarsiornersuaq takkummat Nickie Ritalu assut tupaallapput, taamanimi naluaat kikkut nunarsuatsinni atisanut mutinut tunngasunut akimasuunersut.

Paasivaalli iluanaarluarsimallutik. 2007 augustimi pingajussaa peqataagamik atisaliamik amerlanersaat, tassa 70 procentii, Takashimayamut tunivaat, taamaasillutillu Danskit mutinik atisaliortartut ilisimaneqarnerpaat akornanniilerput, Danmarkillu USA-mi tunisaqartarnermini pilerisaarinerani New Yorkimi september 2007-mi pisumut peqataatinneqarput kunngissakkullu ilagalugit nerersuaqataallutik.

Aallartitserusuttunut siunnersuutit
Rita: – Pisoorsuanngornissaq ilimagissanngilat aningaasallu piinnarlugit aallartitsissanngilatit. Suliat nuannarissavat. Nickie: – Aallartitavit iluatsinnissaa upperissavat. Periallaqqissuugaanni suut pikkoriffiginerlu nuannarinerlugillu paasinartarpoq. Maniguuttuugit – piffissarujussuaq atorneqartarpoq – imminulli upperiit takorluukkallu anguniaruk.
– Imminut paarigit! Rita aamma Nickie oqarput. – Ikiortigisinnaasatit aallartitsininnik ilisimatikkit. Sulerinersutit ilisimasariaqarpaat tapersersorlutillu ikiorsinaassagunitsit. Suut tamaasa kisimiillutit suliarisinnaanngilatit. - Nickiemi namminneq pisiniarfimmik ammaangajalerluni naartulerpoq. Aallaqqaataanilu isumaqaraluarpoq arlaat taamaatiinnartariaqqarlugu – ilaqutaasali tapersersorluarpaat naggataatigullu Nickiep pisiniarfik qimassinnaajunnaangajappaa.

Uffa erningajalermi tungaanut innangaannartariaqarluni pisiniarfiallu marlunnik sulisoqarnissamut inissaqanngingajattoq. Naggataatigullu pisiniarfimmiilluni imaa qaarpoq, Ritalu suut tamaasa eqqissilluni isumagisinnaallugit imminut isumaqarfigisoq paatsiveerulluinnaraluarpoq. Nickie natermut innarteriarlugu ilaquttani sianerfigai kisimiissinnaannginnami tuaviinnaq aggeqqullugit. Allagooq takorluunngilaa inoorlaap pisiniarfimmi tigummiarnissaa.

Isaksenikkut ilisarnaataat
Tunisassianik nittarsaallaqqinneq iluatsitsinermut tunngaviusarpoq, tamannalu atisaliornertulli pisariutigisinnaavoq. Aperaakkalu qanoq ilillutik taamak iluatsitsilluartigisimanersut.
– Siullerpaamik suliffeqarfittaaratta piaartumik nittarsaasarfimmik pitsaasumik - PR-bureaumik attaveqalerpugut. Taakkulu ilisarisimaneqalernissatsinnut iluaqutaalluarput, aviisit assigiinngitsut atisat mutit pillugit quppernerinut ilanngussassat allallu taakku suliarisarpaat. Uagullu namminneq sorusunnerluta sulilu pingaarnerutillu sorusunnginnerluta eqqaamassallugu pingaartipparput, Nickie oqarpoq. – Sulerinigut tamarmik eqqarsaatigilluakkanik tunngaveqarput. Atisassiatta allagartaaniit nittartakkatsinnut. Maannakkut ikinngutigut ilaquttagullu iluaqutigilluarlugit ingerlavugut. Suut pikkoriffiginerlugit nalunngilarput taakkulu pingaarnerpaatittuarusuppagut, aalajangersimanngikkuttami imaasiallaannaq allaffissorneq nittartagaliarinerlu piffissaajaatigilersinnaavagut. Pisariaqartillu allanut imissuteqartarpugut.

– Inummiit imummut ilisimatitsisarneq tuniniaanermi iluaqutaalluartarpoq, ingerlaannarli sunniunneq ajorpoq. Aallaqqaataanili aningaasanik atuilluarnissarput eqeersimaarfigaarput akisoorsuarnillu pilerisaaruteqarneq ajorpugut. Akisuunimmi pilerisaaruteqartassagutta immaqa tunisassiassagut naammassisinnaassanngilagut. Malinnaalluarsinnaajuarnissarput pingaartipparput, Rita oqarpoq.

Nickielu nangippoq: – Kalaaliunerput aamma allaanerusunik tunisassiornitsinnut ilisarnaatigilluarparput. Nunarsuarmioqatitta akornanni kalaaliuneq nuannarineqarluarpoq, kalaaleqatillu allanik piginnaanillit ilagalugit takutitsilluartarneq nuannertaqaaq.
– Isumaqarpunga immikkut oqaluttuassaqarnerput pissutigalugu kalaaliu sugut nutaaliullaqqissoqarluartugut.
– Immaqami pinngortitarsuarmut qanittuugatta imaluunniit kulturikkut kingornussagut pissutigalugit – naluara suna pissutaanersoq?

RitaIlaqutariittut suleqatigiinneq
Ilaqutariiulluni suliffimmik ingerlasseqatigiinneq qanoq ippa?
Rita: – Panigiilluni suleqatigiinneq ilaanni ajornakusoorsinnaavoq, marluullutami sakkortuumik isummertartuuvugut isummagullu pingaartittarlugit – aamma ilusiliisarnigut pillugit – aappaatigulli taamaannerput iluaqutaasarpoq, tassa toqqorterinata isummagut erseqqissumik saqqummiuttarpagut, qujanartumillu puttarsisartuunngilagut.

Nipituulioraluaraangattaluunniit anguniagarput puigunngisaannarparput. Ilaanni inimi pisiniarfitta tunuaniittumi nipituumik oqqatileruttorugut pisiniartumik isertoqarpoq. Allatut ajornaqimmat tuaviinnaq qungujulluta saapparput. Animmat immitsinnut eqqaalluta qitutsingajappugut – tassalu taamani kamaannerput tassunga killeqarpoq.

Nickie: – Anaanaq suleqatigalugu periarfissaq annertunerugaluarpoq, aappaatigulli qasunartarpoq, suliffiuteqarnerpummi marluutta ilumooruttorujussuuvarput. Suleqatittuinnaq immitsinnut eqqarsaatigisinnaanngilagut ilaqutariinnerpummi aamma pingaartipparput.

Ilaquttagummi tamarmik assigiinngitsutigut suliffitsinnut attuumassuteqarput. Taamattumik ulapittariaqarnerput tamatta paasisinnaavarput, taannali aamma illuatungeqarpoq, tassami aamma immit sinnut paarisariaqarpugut. Arlariinnimmi ulapputeqaraangatta ilaanni ullup qeqqanut nerinissaq puigortarparput. (Takusinnaavara Nickie eqqissiveqarpianngitsoq erninigooq ippassaq Tivolimiitilluni kissarneqalersimasoq ornipallakkusukkamiuk. Anaanap apersorneqarnerani ataataq paarsisuuvoq).

Nickie oqarpoq qaquguugaluarnersoq ilaquttanilu nunatsinnut uterusullutik. Malugisimavaagooq »ilivitsunngortariaqarluni« aamma kalaallisut pikkorinnerulertariaqarluni.

Puigunaatsut
Aperaakka arlaannik puigunaat sunik eqqaamasaqarnersut, akippullu:
– Nunatsinni pitsaasu nik marlunnik tunini aasortaarnigut! Tamannami nuannaarutigeraarput. Taamani Erna Lyngep KNR TV-mut aallakaatitassioriartorlorni aggernera aamma puigunaappoq. Soorunami aamma DR-ip Kalaallit Nunaannut juullimi inuulluaqqusinerani peqaanerput aamma Tivolimi atisanik takutitsinerput. Minnerunngitsumillu Takashimayap pisiniarfiani atisaliatta tuniniarneqalernerat aamma kunngissakkunnik naapitsinerput.

Siunissamut pilersaarutit
– Islandimi angisuumik tuniniaasortaareerpugut Savalimmiunilu tuniaasoqalernissarput neriuutigaarput. Nunani avannarlerni tamani tuniniaasoqalernissarput kissaatigaarput, uagummi nunani taakkunani najugalinnut naleqqulluartunik atisassiortarpugut. Kisianni aamma Japanimi tuniniaasalernissarput neriuutigaarput ilusilersuisarnerpummi qusupalaagaanngitsoq japanimiut ilusilersuisarnerannut assinguvoq.

Arnammi takku malinnaaffigissallugit pissanganarpoq. Nalunngilara uanga namminneq atisassiaasa sumi pisiarineqarsinnaaneri malinnaaffigissallugu.

All.: Ivalu Risager
Ass.: Anne Bang

maaliaaraq.jpgArnaq imaannaanngitsoq tunuarsimaartorli.

Atuakkiortoq Mâliâraq Vebæk 90-inik ukioqaleqqammerpoq. Taamali utoqqarpasitsiginngilaq. Namminerlu aamma taama utoqqaatigilernini tupigaa. Soormigooq aamma allaaserineqartariaqarpa, inuttaa tunuarsimaarpasilluni oqarpoq. Allaaserineqartariaqarporli.

Arnanut avisiliortup assiliisullu Danmarkimi marsi qaammataagaa sila tujorminarseruttortoq Mâliâraq Vebæk pulaarpaat. København-ip ilaani Søborgimi eqqissisimanartumi najugaqarpoq. Isileriallaratta illuata silataani danskit erfalasuat erfalasoq. Sunaaffami erngu taasa ilaat Sofia ulloq taanna 27-nik ukioqalerluni inuuissiortoq. Sofia angajoqqaani ilagalugit Parisimut inuuissioriarsimavoq, aanaatali Søborgimi malunnartikkusukkamiuk erfalasulersimavoq.

Mâliâraq aamma qanittukkut inuuissiortussaavoq. Taamaattumik allaffimmini qaaqqusissutit allallugit ulapippoq. Tassami ataasiaannarluni 90-iliisoqartarpoq.

– Ila 90-iliinissara upperiuminaappoq. Piffissarmi sukkanermik. Inuunerali pillugu qujassutissaqaqaanga, Mâliâraq Vebæk oqarpoq.

Mâliâraq kalaallit arnartaasa kalaallisut qallunaatullu oqaluttuamik (roman) atuakkiortutu siullersaraat, taamattaaq kujataani qavaat oqaluttuaat misigisaallu katersorlugit annertuumik suliaqarsimavoq. Namminerli tamakku persuarsiutiginngilai.

– Sooq Arnanut-ni allaaserineqartariaqarnera paasiuminaatsippara, arnaq mikisunnguaq qernertunik uummaarissunik isilik taamak oqarpoq. Ila 90-iliisorpalaanngingaarami, sunaaffali aanaajullunilu aanaqqiiusoq.

Nassuiaappaatigut inuuissiornissaminut qaaqqusissutissat allallugit ulapikkami uisakajaalaarsinnaalluni. Asulimigooq tajarutini nuannarinerpaasani tammaagamigit. Tajarutit tungujortut qaqortunik sapangartallit, kisianni assigiinngitsut. Apersulertinnagu tajarutinik ujarleqatigaarput. Nassaassanngillalli. Naggataatigut taamaatiinnarpoq tajarutillu umimmaat meqquluaannit sanaat atillugit.

Qavak
Mâliâraq 20. april 1917- imi Narsaq Kujallermi inunngorpoq angajoqqaaralugit Hans Hoseas Josva Kleist aamma Bolette Marie Ingeborg Chemnitzimik inunnguutilik.

Angutaa ajoqiuvoq tussiusiortoq aamma erinarsuutinik taalli ortartoq saniatigullu Landsrådimi ilaasortaasoq. Paniatalu angunni nuannaartoreqaa, arnallu taamani ilinniarnissamut periarfissakinnerat akornutigerusungilaa.

– Ataataga malillugu aamma uanga ilinniartitsisunngorusuppunga. Ajoqiugami aamma sapaatip akunneranut marloriarluni naalagiartitsisarpoq, uangalu nuannnaartoreqaara, Mâliâraq Vebæk eqqaamasalikkersaarpoq.

Mâliâqqap arfineq sisamanik ukioqarluni siullerpaamik angajoqqaani qimappai. Taamani anaanaminit ittuni ningiunilu Alluitsu-mi illorsuarminni kiserliortut nuuffigai.

– Taamani nooqquneqarama naaggaarsinnaanngilanga. Kisianni angajoqqaakka qimassagakkit assorsuaq aliasuppunga. Aammami anaanaga aliasoqaaq, aasakkummi takugaangatta qiasaqaaq, Mâliâraq oqaluttuarpoq.

Taamani asimiut illoqarfimmiullu tamangajammik piniartuupput. Aasat tamaasa piniariarlutik sinerissap kitaani qeqertanut kippartarput. Kipparfimminnullu tikikkaangamik ulapputtunnguu sarput qullitik ukkusissat orsunik ikummatillit salillugit. Tassami eqqiluinnerpaanik qulissiuteqartuuniullutik unammisarput.

Ilinniarsinnaatitaavoq
Mâliâqqap angajoqqaani aappassaa qimattariaqalerpai 1932-mi Aasianni niviarsissat efterskoliannut ilinniariartorami.

Niviarsissat ilinniarfittaavanni ilinniartut siullersarai. Taamanilu Aasiannut tikimmata niviarsissat ineqarfissaat suli naammassineqarsimangilaq. Taamaattumik niviarsissat 14-it missaannik amerlassuseqartut illuarannguup qalianut inissinneqarput.

– Aallaqqaataani angerlarserluta qiangaartareeratta Aasianniinneq sungiullugu nuannarilerparput, Mâliâraq Vebæk oqaluttuarpoq.

Efterskolereerlutik soraarummeeramik Mâliâraq niviarsiaqqat nukappiaqqallu akornanni karateerit qaffasinnerpaaffiannik angusaqarpoq. Taamaattumik 1934-miit Danmarkimi ilinniarsinnaanerminik neqeroorfigineqarpoq. Neqerooruteqartuupput Arnat kalaallit ilinniarsinnaanerat siunertaralugu Kometii. Taanna Danmarkimi suliniaqatigiiffiuvoq kalaallit niviarsissat ”danskit angerlarsimaffianni ingerlatsinermik” ilinniarnissaat siunertaralugu suliniuteqartoq.

Mâliâraq Vebækip Danmarkimiilernini nuannaraa. Immaqami aamma inigissaarnermik, taamanimi Holtemi Thorvald Poulsen-ikkut meeqqamittut tiguaat, angullu taanna taamani Danmarkimi ilageeqarnermut ministeriuvoq.

Ukioq ataaseq taakkunaneeriarluni Silkeborgimi Th. Lang Seminaria-mi ilinniartitsisutut ilinniarluni aallartippoq. Tassanilu ilinniartuuvoq 1935-miit 1939-mut, assullu nuannisarsimalluni unnersiorpoq. Alianartortaraali taamani ilinniarnerata nalaani angutaa asasaa toqummat. Ilinniarnerup aallaqqaataa siulleq, tassa atuartunut minnernut ilinniartitsisutut ilinniarnini naammassigamiuk aaliangerpoq nunatsinnut angerlarniarluni. Nunatsinnullu uterami illoqarfinni Paamiuni, Aasianni Ilulissanilu ilinniartitsisutut sulivoq.

Ungasillutik pissiariipput
1939-mi nunatsinnut angerlartilluni sunaaffami uissani naapippaa. Tassa Christian Vebæk Københavnimi Nationalmuseum-imi inspektøritut atorfilik nunatsinni itsarnisarsiortartoq. Tassami Europami sorsunnersuup aappaa aallartilivissoq imminnut naapipput, sorsunnersuarlu aallartimmat imminnut tikissinnaajunnaarlutik. Taamanikkut Mâliâqqap uissaa USA-miippoq Mâliâqqallu , orninniaraluarpaa kisiannili iluatsitsinngilaq. Naak Eske Bruun aamma Aage Bugge ikiuulluaraluaqisut iluatsinngitsoorparput, oqaluttuarpoq.

Sorsunnersuarli 1945-imi qaangiummat pissiariit katipput.

– Tassa pissiariinnerput sivisoqaaq. Oqarsinnaavungalu eqqarsarfissaqarluarsimalluta, Mâliâraq qungujulluni oqarpoq.

Aapparit Danmarkimi najugaqalerput marlunnillu meerartaarlutik, tassa Bolette aamma Astrid.

1960-imi Mâliâraq uinilu Søborgimi illuliorput. Illu silataaniit isigalugu qallunaarpasikkaluartoq iserlugu kalaalerpalunnera malunnarluarpoq. Mâliâraq Vebækip ilaquttaminik pingaartitsinera ersarippoq.

Init arlaanni Haansinnguup - Hans Lyngep qalipagaa amusarissap qulaaniippoq, amusarissallu qaavaniipput ilaqutariit assingi arlallit kalaallillu eqqumiitsuliaat arferit tuugaavinit sanaat aamma arlallit.

Qullip qaamasortaata sinaaniipput eqqumiitsuliaaqqat qisummut kigartukkat kalaalinut tunngasut. Hans Lyngep eqqumiitsuliaata saniatigut aamma Gitz-Johansenip eqqumiitsuliai assiliaatigai. Tamakkuinnaangillat assilissammi allat aamma meeqqat, ernutaasa ernutaqqiutaasalu titartagaat nivingapput. Tassami illorsuarmi init tamarmik taamaapput.

Danmarkimi najugaqarpoq
Mâliâraq uini ilisimatuutut nunatsinnut suliartoraangat peqataajuartarpoq.

Taamatut uini suleqatigitillugu oqaluttuatoqqat nunatsinnut tunngasut katersussallugit soqutigisarilerpai. Nerisarfiani nivingavoq assilisaq qalipaateqanngitsoq. Tassanilu takuneqarsinnaavoq Mâliâqqap uiatalu inuusoqalutik assingat, takuneqarsinnaavorlu Mâliâraq arnat kalaallit marluk oqaluttuaannik tusarnaarluartoq.

1950-ikkut missaanni Mâliâraq kalaallit danskillu saqqummersittagaanni allaaserisaqartalerpoq nammineq qiortaalluni assilialiaminik assitalerlugit.

Taamanikkullu Danmarkimi arnat kalaallit ajornartorsiortut akornanni sulisalerpoq. Naatsunnguanik nammineq pissaannarminik oqaluttualiortalerpoq. Arnat oqaluttuarisaanerat pillugu leksikonimi allassimavoq arnat kalaallit atugarliortut Mâliâqqap atuakkiortuuneranut sunniuteqarput.

Nammineq oqarpoq ullut arlaanni Vesterbromi toqutsisoqarneranut atatillugu kalaaleq takuneqarsimasoq aviisimi allaaserineqartoq atuaramiuk tamanna atuakkiortunngornerminut aallarniutaasoq. Tamanna assut kamaammiutigisimavaa. Kalaalermi pisuunngitsoq pisuutinneqartutut allaaserineqarpoq, tamannalu kalaallinik eqqunngitsumik pisuutitsiniarneq Mâliâraq Vebækip ajuallaatigingaaramiuk atuakkiornerminut aallarniutigaa. Taamaattumik romaniliaa siulleq kalaalermik arnamik inuttaqarpoq. Atuagaq saqqummeqqaarpoq 1981-imi ateqarluni: ”Búsime nâpinek”. Tamatuma kingorna atuagaq danskisut allappaa atserlugu: ”Historien om Katrine”. Romani taanna aamma saamisut russissullu nutserneqarpoq, imaraalu arnaq kalaaleq Katrine qallunaamik sulisartumik uinittoq Danmarkimullu nuuttoq. Katrine Danmarkimiinnermini atugarliungaarami naggataatigut imminorpoq. Atuagaq taanna pillugu Mâliâraq Vebæk Kalaallit Atuakkiortut nersornaasiuttagaannik 1982-imi nersornaaserneqarpoq.

Arnanut tunngasut soqutigisarai
Kalaallit arnartai taakkulu Danmarkimiinnerminni kinaassusaat Mâliâraq Vebækip soqutigisarai, atuakkiortuuneranilu tamanna malunnarpoq.

1990-imi qallunaatut saqqummersippa “Navaranaaq og de andre”, kalaallisoortaalu ”Navaranaaq allallu” 1996-imi saqqummerpoq, taannalu kalaallit arnartaasa oqaluttuarisaanerannik imaqarpoq. Kvindehistorisk Leksikon malillugu Mâliâraq Vebæk kalaallit oqaluttuatoqaasa tammatsaaliorneqarneranni kalaallisut qallunaatullu naleqarluartumik sulisimanini pillugu nersorniarneqarpoq.

Arnalli massakkut 90-isinik ukioqartup nakuunini maligassiuininilu tusarusunngilai.

– Uangami piffissap annersaani ilaquttama akornanni inuuvunga. Arnanut immikkut sulissuteqarniartutut imminut taasinnaanngilanga.Taamatulli oqaatiginiarneqartalersimavunga, Mâliâraq Vebæk tunuarsimaarpalulluni oqarpoq.

All.: Inge S. Rasmussen
Ass.: Anne Bang

Kimmernaq Kjeldsen, foto: Anne BangAqqa: Kimmernaq
Ukioq inunngorfia: 1980
Suliffii: Timmisartumi inuttaq/ erinarsortartoq
Najugaqarfia: Kbh N
Angajoqqaavi: Jens Kjeldsen & Dorthe Hegelund Kjeldsen
Inuttut: Aappaqanngilaq
Meeqqat: Naamik
Nuannarinerpaasai: Nipilersortartoq/ Erinarsortartoq: Amerlaqaat. Thom Yorke (Radiohead)
Nipilersoqatigiit: Kent
CD: Massakkut ”Stille og Urolig” (Mikael Simpson)
Isiginnaartitsisartoq: Scarlett Johansson inuppalaarmat..
Filmi: Tassa nalunaq… ”Match Point”
Atuakkiortoq: Peter Freuchen
Atuagaq: ”Æblemost reglementet”

Kimmernaq Kjeldsen Air Greenlandip timmisartuini stewardessitut sulilluni Atlantikoq qulaallugu angalaanngikkaangami angerlarsimaffimmini nalaasaarfimmi tv saallugu qasuersillaqqinnerarpoq. Nammineq oqarpoq ”qasuersillaqqippallaannguatsiarluni”. Kisianni erinarsorluni cd-liani siulleq Tunissut saqqummermalli nalaasaarnissamut imatorsuaq piffissaqanngilaq. Oktoberimili inigisaminut nuuppoq, kisianni karsit ammarneqanngitsut suli sinittarfianiipput. Taamaattumik tupinnanngilaq pinnersaasiornissaminut aamma piffissaarussimammat.

Massakkulli pinnersaasiortariaqalerpoq. Aanaavami qanittukkut 75-iliisussaavoq, ernutaatalu nammineq ujammiaminik tunerusuppaa.

– Nammineq pilersitannik suliaqarneq nuannareqaara. Ujammiorlunga iluatsitsigaangama nuannertaqaaq, Kimmernaq Kjeldsen oqaluttuarpoq.

Ukiup aappaata affaata siornatigut arnat ikinngutini tallimat ilagalugit pinnersaasiortarfik Stereopynt Københavnimi Nørrebromiittoq ammarpaat. ARNANUT aallartitaata Kimmernaq tassani naapeqqaarpaa. Ulloq taanna qernertumik kjoleqarpoq, tunguusamik t-shirteqarluni qernertunillu takisuunik støvleqarluni. Nutsani hestehaletut illaarsimavai kiinnilu annikitsuinnarmik tanissimallugu. Nammineq ujammiani sisamanik sølvertalik atorpaa.

Kimmernaq Kjeldsen, foto: Anne BangTassami pinnersaasiortutut ilinniarluni aallartissimagaluarpoq, kisiannili ilinniarfissarsinissani ajornartorsiutigigamiuk Kimmernaq ikinngutinilu arnat tallimat isummerput namminneq sannavittaarniarlutik. Massakkut arfineq pingasuupput, sannavimmilu akiligassat ataatsimoorlutik akilertarpaat. Pinnersaasiorneq tamarmik soqutigisatut ingerlappaat. Piginneqataasut ilaat ilinniartuupput ilaalu allanik suliffeqartuullutik.

RUC-imi kulturip allaanerunera aporfigaa
Pinnersaasiorfimmik sannavittaarnerat piumassuseqarluarnerisa erserneraat Kimmernarmi piumassuseqarluartuuvoq. Piginnaaneqarnini upperaa nakkaannajasuunanilu. Pisariaqarfianili allatut isummersinnaavoq. Ukiummi pingasut matuma siornatigut Roskilde Universitetimi – RUC-imi - ilisimatusarluni aallartikkami kulturip allaanerunersuanut aporujussuarpoq.

- Taamani avaanngusuppunga. GU-mi ilinniartuugama ingerlalluaraluarpunga danskisullu oqalulluarsinnaallungaa, kisianni RUC-imi ilinniaqatikka oqallisileraangata malinnaaffigisinnaanngilakka. Eqqortumik oqaannarlanga, sianiitsutut misigivunga. Tamanna ilumoorpoq, Kimmernaq oqarpoq.

Isumaqarpoq danskit ilinniaqatini piginnaaneqarluartuusut, namminerlu oqalliseqataanissaminut tunulequteqarnani.

- Taamani imminut tatiginera appaallaqisoq eqqaamavara, Kimmernaq oqarpoq.

Taamani aamma paasivaa ilinniarnertuutut inuuneq soqutiværet gisarinagu. Taamaattumik qaammatit pingasut qaangiummata taamaatinniarluni aalajangerpoq.

- Isumaqanngisaannaraluarpunga taamak taamaatiaartigissallunga. Taamanili uniinnassalunga aalajangerama erseqqissumik nalunngilara taamaaliortariaqarlunga. Aalajangerama oqiliallaqaanga, anigamalu soorlumi tassa anersaartornera oqiliallattoq, Kimmernaq oqarpoq.

Kimmernaq isumaqarpoq kalaallit Danmarkimi ilisimatusarlutik aallartittut ilarpassui immisut misigisaqartartut. Danmarkimi ilinniarnermi pissutsit kalaallinut aallarterlaanut amerlanernut kulturikkut aporujussuarnertut misiginartarput.

– Ilimagisamit ajornakusoorneruvoq, Kimmernaq taama isumaqarpoq.

Aasianni meeraavoq
Kimmernaq 1980-imi inuusoq qatanngutigiit pingasut qiterlersaattut Aasianni peroriartorpoq, taamani Namminersornerulernerup aallartinnerata kingorna. Angajoqqaavi Danmarki imminnut naapissimapput, taamani angutaata Jensip nipilersornermut ilisimatusarfimmi – musikkonservatoriami - ilinniartuunerata nalaani. Arnaa Dorthe ilinniartitsisutut ilinniarsimasoq Paamiormiuuvoq, ukiullu 30-t matuma siornatigut aappariileramik Aasiannut nuupput, tassani marluullutik suliffissarsigamik.

Kimmernaq Kjeldsen, foto: Anne BangAngutaata qallunaap musikkonservatoriami ilinniarnini taamaateriarlugu nunatsinni sanasutut sulilerpoq. Kingusinnerusukkut eqqartuussisunngorpoq, saniatigullu ujaqqanik qiperuisarluni, aasaaneranilu ilaqutariit pujortuleeraat atorlugu takornarianik angallassisarluni. Ujaqqamik qiperugaasa ilaat bænki pinnersaasiorfiup Stereopynt-ip silataaniippoq. Arnaata ukiut 20-t atuartitsereerluni ilinniartitsisutut atorfini qimappaa, namminnersortutut inuuneq misilikkusullugu, ilaatigut namminersortutut kalaallisut ilinniartitsisarsimalluni. 50-inik ukioqarluni social & sundhedsassistentitut ilinniarluni aallartippoq. Ullumikkullu Aasiaat napparsimmavianni sulilluni.

Kimmernaq unnersiorpoq Aasianni nuannersumik toqqissisimasumillu aamma kalaalerpaluttumik alliartorsimalluni.

– Ataatama qallunaajunera eqqarsaatiginngisaannarpara. Angerlarsimaffitsinnimi kalaallisut oqaluttarpugut. Ataatama kalaallisut oqalunneq ilikkalertorsimavaa, uangalu kalaallit akornanni atuartuuvunga, Kimmernaq oqaluttuarpoq.

Kimmernaq 13-inik ukioqarluni Danmarkimukarpoq 8.og 9. klassemilu atuariartorluni. Taamani akkakkumini Silkeborgimi najugaqarpoq illoqarfeeqqamilu Funder-imi Silkeborgimiit 6 kilometeritut ungasitsigisumiittumi atualerluni. Taamani tassa pikkunaq.

– 13-iinnarnik ukioqarluni taamak allanartigisumiilerluni assut ajorpoq. Ilaquttakka qimassallugit meeraavallaarpunga. Aamma taamanikkut Danmarkimi inooriaatsip allaanerunera pillugu naalliuuteqarpunga. Silkeborg Aasianniit anginerugaluarpoq, Jyllandimili inooriaaseq Københavnimi inooriaatsimik allaaneroqaaq. Nunaannarmiorpasinnerupput, Kimmernaq taama isumaqarpoq.

Ilaqutariit umiartorlutik Caribiamukarput
Kimmernaq 11.klassemi naammassigami nunatsinnut uterpoq. Kingorna angajoqqaani aqqalussanilu Adam ilagalugit pujortuleerartik 36 fodsitut angitigisoq atorlugu nunatsinniit Caribiamukarput.

- Tassa pikkunaq. Angalaqatigiinnitsinni ilaqutariittut ataqatigiilluarnerput misigalugu nuanneqaaq. Ilaqutariit tamarmik taamaaliortariaqaraluarput. Nunanik allanik takusaqarnerinnarluunniit assut pikkunarpoq, Kimmernaq taamak kajumissaarivoq. Soorngunami nalunngilaa ilaqutariit tamarmik taamaaliornissamut periarfissaqanngitsut. Nalunngilaa taamatut angajoqqaaminit misigisaqartinneqarsimanini iluatsitsinerusoq.

– Taamatut angalaqatigiinneq assigiinngitsunik pissarsinaqaaq, inuiaat allatut inooriaasillit naapillugit ilikkagaqarnaqaaq. Aamma tuluttut oqalussinnaanitsinnut sungiusaataalluarpoq, ilami aqqutaani Kalaallit Nunaat pillugu apeqquterpassuit akisariaqartarpagut, Kimmernaq oqaluttuarpoq.

Kalaallinut sinniisoq
Kimmernaq Danmarkimi najugaqaleramili kalaaliunerminik eqqaasinneqakulavoq. Qallunaammi nunarput kalaallillu pillugit sianiitsunik apeqquteqartuartarput. Nannut, apummik illuikkiat qimussertarnerlu. Sumiuuneralu tusaraangamikku danskisut oqallorinnera tupigusuutigisarpaat. Taamaakkaluartoq kalaallit tamarmik Vesterbro Torvimiittartutut innginnerisa paasineqarnissaa assut pingaartippaa.

Kimmernaq Kjeldsen, foto: Anne Bang– Danskit kalaallit pillugit pitsaasunik misigisaqarnissaat pingaartippara, Kimmernaq oqarpoq, nassuerporlu Kalaallit Nunaannut sinniisutut akuttunngitsunik misigisarluni.

Aallaqqaataani nunaqqatini imerajuttunngorsimasut saneqqutissallugit nuanniigisarsimavaa. Massakkulli taamak eqqarsassaarpoq.

– Naluarami taakkuulluni inuuneq qanoq innersoq. Uangami nammineq toqqissisimasumik alliartorsimavunga, taamaattumik qanoq inuusariaqarnerannik appiussinnaanngilakka aamma taamaaliortussatut misiginngilanga. Immaqami taakku inuunertik oqinnerulersinniarlugu ikiaroortarlutillu imerajuttuupput, Kimmernaq oqarpoq.

Kalaallit inooriaasiannik paasisitsiniaasoq
Kalaallit danskillu ukiut untritillit arlallit imminnut ataqatigiissimagaluarlutik naapikkaangamik suli aporaaffeqartarput. Kimmernarlu misigisarpoq kalaallit danskillu inooriaatsimikkut assigiinngissuteqarnertik pissutigalugu ajornartorsiutaannut aaqqiisussatut inissisimalluni. Pingaartumik timmisartumi suliffimmini suleqatimi danskit kalaallillu ilaasut akornanni eqqissisaatutut misigisarpoq.

– Kalaaleqatikka ilaanni danskinit suleqatinnit paatsoorneqartarput. Soorlu ilaanni aperigunik: ”Sumik imissallutit qinorusuppit?” – kalaalerlu oqarpat: ”Colatussaanga!” Kalaallisummi oqariaaseq ”qinorusuppunga” atunngilarput. Kalaallit uagut toqqaannartumik oqariaaseqarpugut, danskilli suut tamaasa tusarnersarniarnermik oqaatsitik poortortarpaat, taamaattumik danskinut toqqaannarpallaartutut nipeqarsinnaavugut, Kimmernaq nassuiaavoq. Tassa assigiinngissutsit tamakku maluginiartarpai. Taamaattumik timmisartumi inuiaat taakku marluk akornanni paatsooqatigiinneq pissutigalugu ajortoqaleraangat akunnermiliuuttuusarpoq. Tamannami inuttut nukittoqutaasa ilagaat: Eqqarsariaatsit assigiinngitsut illuatungeriit tamaasa paasisinnaavai. Timmisartunimi ilaasunik sullissisut 60-uppata 9-ginnaat kalaallisut oqalussinnaapput, Kimmernaq taama paasisitsivoq.

Kalaallit ataatsimoortut
Isumaqarpoq qallunaat nunatsinniittut inuiaqatigiinnut akulerunnerulerlutillu kalaallit oqaasiinik ilinniagaqarnissamut imminnut piummaffiginerusariaqartut. Namminermi isumaqarpoq Danmarkimi inuiannut akulerulluarsimasuulluni.

Kimmernaq Kjeldsen, foto: Anne Bang– Danmarkimi periutsinut inooriaatsimullu sungiussilluarsimavunga, oqarpoq. Nalunngilaali ikinngutimi amerlanersaat tassaasut kalaallit Danmarkimi najugallit.

– Kalaallinik ikinnguteqanngikkuma aamma ilaquttannut tikeraartarnissannut periarfissaqanngikkuma Danmarkimi najugaqarsinnaagunanngilanga, Kimmernaq oqarpoq. Avisiliortumik oqaloqateqarnerata nalaani ikinngutaasat arnat ilaat sianerpoq, isumaqatigiippullu kingusinnerusukkut sushitortarfimmi naapissallutik.

- Sushi (japanimiut nerisassiaat aalisakkat ooqanngitsut qaqorteqqasullit) mamareqaakka. Taakkumi Danmarkimi nerisassat akornanni kalaaliminernut qaninnerpaapput, Kimmernaq oqarpoq, taannaqalumi kalaalimerngit mamarinerpaasani taagulerpai: Mattak, nikkut ”ajama qalerallit tarajortigaliai” ilaalu ilanngullugit.

Danmarkimi najugaqarnini nuannersutut misigisimatillugu Danmarkimiissinnaalluni Kimmernaq oqarpoq. Massakkumut ukiut pingasunngorpai. Nunatsinnullu utissalluni aalajangeruni Aasiannuunngitsoq Nuummulli nuussalluni aalajangersimavoq.

- Nuuk massakkut uannut naleqqunneruvoq. Aasianniissallunga soorlu perorpallaarsimasunga. Angajoqqaannut tikeraartarnera nuannarisaqaara, kisianni soorlumi illoqarfik unittoorsimasoq, Kimmernaq nassuiaavoq.

Maligassiortoq
Cd-liaqqaani sølvinnassutigigamiuk Kimmernap tupaallaatigeqaa. Tamatumalu kingorna KNR Music Awards-imi nersorniarneqarnerpaatut pingasunik akissarsitinneqarpoq. Tamatuma kingorna Nuummi tamanit ilisarisimaneqalerpoq.

– Tamanit ilisarisimaneqalernera sungiuteqqaartussaavara. Soorlu taamani Brugsen Nuummi karsimi sulisup aperimmanga assilisinnaanerlunga tupaallaqaanga, Kimmernaq nassuiaavoq. Aamma timmisartumi suliffimmini quinartunik naammattuugaqartarpoq, cd-liaami Tunissut timmisartuni tuniniagaavoq.

– Ilaanni aperineqartarpunga ”taanna Kimmernaq illit nalunngiliuk?”. Qiviariarlugit akiinnartarpakka, ilaana nalunngeqaara, Kimmernaq illarluni oqarpoq.

Tusaamasanngornini maligassiuisutut atorluarusuppaa. Pingaartumik meerarpassuarnit nuannarineqarnini. Immaqami tullianik meeqqat taakkununngalu atugassarititaasut pillugit imalimmik cd-liorsinnaavoq.

– Taamaalluarsinnaavoq. Nunatsinimi ullutsinni meeqqanut atugassarititaasut tamatta akisussaaffigalugit oqaluttarpugut. Taamaattumik nuannarineqarnera atorluassagukku meeqqanut iluaqutaasinnaasunik imaqartissinnaavara. Kisianni eqqarsaatit
tamakku nutaajupput. Uangami nuannerineqarnera pillugu suli tupassimaarpunga. Kisianni tamanna periarfissaalluarsinnaavoq, erinarsortartoq, stewardessi pinnersaasiortartorlu Kimmernaq Kjeldsen qungujulluni oqarpoq.

Kimmernaq Kjeldsenimut apeqqutit

Vin imerluunniit?
- Imeq

Bacon mattalluunniit?
- 110% Mattak!

Kisimiinneq allanilluunnit ataatsimooqateqarneq?
- Allanik ataatsimooqateqarneq.

Kalaaleq qallunaarluunniit?
- Kalaaleq

Aasiaat Nuulluunniit?
- Nuuk

Qanorooq imaluunniit TV-avisen?
- Tamaasa

Arnanut imaluunniit Alt for Damerne?
- Arnanut

Aavaat imaluunniit Abba?
- Aavaat

Norsaq imaluunniit Dash-7?
- Massakkorpiaq, Norsaq.

Piteraq imaluunniit seqinnarik?
- Seqinnarik

All.: Inge S. Rasmussen
Ass.: Anne Bang

Nukaka Coster-Waldau. Foto/Ass.: Anne Bang Naapikkatsigu takisuunik talilimmik qernertumik t-shirteqarpoq qernertunillu attuumasunik qarleqarluni. Eqqissivilluni inussiarnisaarpoq. Igaffi mmi ingippugut, ullumikkummi ukioq 2006-imi ilaqutariit meerallit angisuumik nerrivittalimmik igaffeqartarput. Safina pingasunik ukiulik aamma Filippa arfinillinnik ukiulik ilassivagut, taakkuli isumalulaarput anaanamik apersorneqarnerani dvdmik isiginnaartariaqarnertik pillugu, erniinnarli isumagisseqqipput.

Nukâka Coster-Waldaù apersorneqarnissaminut nangaasumik angerpoq. Imminut oqaluuserissalluni nuannarisarinngikkaluarpaa. Ilaatigut tamanna pissutigalugu isiginnaartitsisuuneq nuannaraa.

– Imminut oqaluuserinissaq uanga assut nalunartippara. Isiginnaartitsisartutut inuit allat saqqummiussinnaagakkit qujamasuutigaara. Tassa oqiliallannaq. Isiginnaartitsinerma nalaani imaal laat uangaajunnaartarpunga, utoqqatserpasillunilusooq oqarpoq tiitukkaminillu kanelisunnitsumik najorsilluni.

Isiginnaartitsisuvik
Nukâka Coster-Waldaù-ip meeraallunili erinarsortartut isiginnaartitsisartullu nuannaartorai. Taamaattumik tamakkuninnga ingerlassaqalerpoq. Ilaatigut filmimi ”Lysets Hjerte”-imi ”erlaveersiniooq” inuttaaffigaa. Erinarsortarpoq tivasarlunilu ukiunilu arlalissuarni Danmark Radiop nunatsinnut juullimi inuulluaqqussutaani ilisarititsisuusarpoq. Arlaannili taanna qatsunnarsivoq.

– Allanik ilisarititsisuujumajunnaarpunga. Uanga ilisaritinneqarusutsappunga, taama oqarpoq piffissami sivisujaami takussaajunnaaraluarnini nassuiarniarlugu.

Sunaaffami uissani Nikolaj Coster-Waldaù 1997-mi naapippaa, Danmarks Radiomi tusarnaagassami ateqartumi ”Ørnekaldet” marluullutik inuttaatillutik. Pissiariilerput, katipput 2000-imilu panissaarput, atserpaallu Filippa. Anaanaq paninilu ataatap filmiliortilluni nunanut assigiinngitsunut angalasarnerpassuini ilaasarput. Tamannali aamma piffissap ilaani Nukâkamut naammakkunnaarpoq.

Nukaka Coster-Waldau. Foto/Ass.: Anne Bang
Ateq: Nukâka Coster-Waldaù
Ukioq inuuffik: 71
Suliai: Isiginnaartitsisartoq erinarsortartorlu
Angajoqqaavi: Vivi aamma Josef Motzfeldt
Uia: Nikolaj Coster-Waldaù
Meerai: Filippa aamma Safina
Isiginnaartitsisartuni nuannarinerpaasaa: Pikkorissut amerlanermik, maannakkorpiaq Cate Blanchet imaluunniit Robert Downey Jr. eller Meryl Streep imaluunniit Sean Penn imaluunniit, imalunniit… Akisinnaanngilara.
Filmini nuannarinerpaasaa: …aamma taanna iluamik akisin naanngilara. Mike Leigh uannut attuisunik, nuannarisannnik filmiliortarpoq. Filmili ”Eternel Sunshine of the Spotless Mind” Michel Gondry-mit ilitsersorneqarsimasoq assorsuaq nuannaraara.
Nipilersortartoq erinarsortartorluunniit nuannarinerpaasaa: Sarah Vaughan (erinarsortartoq nuannerluinnartoq).

– Ingerlaqqittariaqarlunga misigaanga. Ilisarnaatigilersimavarami ”taanna pinnersoq erinarsortartoq.”Aamma taamanikkut allanik suliaqarnissannut imminut tatiginngilanga. Tamannalu uannut naammanngilaq. Isiginnaartitsisartoorusuppunga, nangaallungali. Nikolaj nammineq pissutsi malillugu isiginnaartitsisartuuvoq, uangalu nammineq pissusera malillugu allatut isiginnaartitsisartoorusuppunga, Nukâka Coster-Waldaù oqaluttuarpoq.

Ullut arlaanni ikinngutigilluakkani oqaloqatigitillugu isummerpoq Statens Teater Skole-mi ilinniarnissaminut qinnuteqarniarluni:

– Oqarfigaanga: Qaami qinnuteqarniarit! Taamasiorpungalu. Marloriarlunga pingasoriarlungalu misilitsippunga. Tassa nuanneq. Ingammik pingajussaa misilitsinnera. Taamani ullut pingasut piffissaraagut. Pinnguarnerit timimillu atuinerit. Soorlumi tassa atuartuugallarama.

Nukâka Coster-Waldaù 30-t sinnerlugit ukioqarluni isiginnaartitsisartutut ilinniartunngorpoq. Malittarisassat malillugit utoqqaavallaarpoq, taamaattumillu immikkut akuerineqarnissamik qinnuteqaqqaartariaqarpoq. Aamma Namminersornerullutik Oqartussanut, taakkumi ilinniartutut aningaasaanik pisartagaqarnissaanut akuersipput.

– Iluatsitsingaartutut misigaanga, taamak periarfissinneqarnera pillugu. Ilinniarfimmit akuerineqarnera aamma Namminersornerullutik Oqartussanit tapersersorneqarnera pillugit qujamasoqaanga, Nukâka oqarpoq.

Ilaquttat suliffimmit salliupput
Imminut eqqartorusunngikkaluartoq pinangiiserfigigatsinni Nukâka Coster-Waldaù oqarpoq uteriitsuunini nakooqutiginerpaallugu. Arlaannik pisinnaanngisaminik naapitaqaraangami unammillertitut isigisarpaa ilikkarnissaatalu tungaanut tamaviaartarluni. Soorlu taamani NAPA-mi direktørip Anders Berndtsson-ip qitilluni isiginnaartitsissummi ”Polaroid, what´s really going on around the northpole?”-imi inuttaatinnialermani taamaaliorpoq.

– Timiga atortaqaara, tassami assammik arsaattartutoqaa-vunga. Timera atussallugu nuannaraara. Kisiannili qitittartuunngilanga. Taamaattumik Anders Berndtsson-ip inuttaaqqullunga aperimmanga annilaangalaarpunga. Oqarfigaara: Anders, uanga qitittartuunngilanga. Oqalunneq isiginnaartitsinerlu ukiut sisamat ilinniarpakka. Qitinnianngilanga, taama oqarfigaara. Qamuunali misilikkusuttorujussuuvara. Imminulli taginngiinnarpunga.

Imminut ilisarisimarpasilluni taama oqarpoq nassuerporli aamma nammineq assut alapernaatsuulluni.

– Alapernaatsuunissaq pingaaruteqarluarpoq. Kukkusinnaaneq qunuginagu. Pingaartumik misilittartinnerup nalaani. Tamanna ilinniarfimmi pikkorluffigaarput. Angusaqarluarusuppallaaqigatta, oqarpoq.

Statens Teater Skole-mi ukiut sisamat ilinniarsimanini oqitsuinnaasimanngitsoq isertuutinngilaa. Ilinniarnermi saniatigut uini meeqqatillu aamma eqqarsaatigisariaqarpai. Tassa imminut ajorisarnermut patsisigineqartuaannartut. Nukâkap ukiup aappassaa ilinniarnerata nalaani Safina inunngorpoq. Ernineq imaannaanngitsoq, ullullu 13-it qaangiutiinnartut Nukâka ilinniarfimmini aallarteqqippoq. Meeqqallu paarsisuat unillatsiarneranni aggeraangat imminut immuiartariaqartarpoq.

– Imminut immuiartuartarpunga. Tassami panissaannguara najuinnarsinnaannginnakku imminut ajoraanga, eqqarsartarpungalu najorsinnaannginnakku minnerpaamik naammattumik immussaqartittariaqarpara. Tassa sanngiissusera. Imminut ajoriunnaarneq saperama.

Ilinniarnerpummi aamma sakkortoqaaq, isiginnaartitsisun-ngorniartummi naliliiffigineqartuartarput.

Nukaka Coster-Waldau. Foto/Ass.: Anne Bang – Tarnikkut nukittunissaq pisariaqarpoq. Ulloq unnuarlu malittarineqartarpugut. Nalilerneqartuartarpugut. Tamanna uanga avaanngunarnerpaatut isigaara. Tassami pinnguarnerujunnaarluni angusaqarluarnissaq kisimi eqqarsaatigineqaleraangat nuannersortaa tammartarpoq. Pinnguarsinnaaneq uannut pingaartuuvoq, Nukâka oqarpoq.

Ilinniaqatiminit angajullersaavoq ilinniaqatiminillu marlunnit ukiut qulinik angajulliulluni. Marlunnillu meeraqarluni. Ilinniarninili tamaat ilaquttani salliutittuaannarpai. Maannalu suli taamaappoq.

– Meerartaarnerma kingorna suliannut tunngasut salliujunnaarput. Taamaappoq, tamannalu allanngortinneqarsinnaanngilaq, Nukâka oqarpoq, angajoqqaalli tamarmik isiginnaartitsisartuuneri annertunerusumik eqqarsaatigineqartanngitsoq oqarpoq.

Imminut tatiginnginnermik eksemeqalerluni Kingusikkaluartumik ilinniartunngorsimanini Nukâka Coster-Waldaù- ip peqqissimissutiginngilaa. Inuusuttuaraajunnaarlunimi eqqissisimanarneruvoq.

– Inuusuttummi 20-nik ukioqaleqqammersut suli nalornisuu-sarput. Ukioqqortusilluni qanoq isikkoqarneq inuillu allat qanoq isumaqarneri soqutaavallaarunnaartarput. Ilaqutariinngorniarluni aaliangersimagaanni tamatuma piviusunngortinnissaa pingaarnerpaavoq, Nukaaka nassuiaavoq.

Oqaluttuarporlu nammineq inuusuttuaraanermini imminut tatiginngingaarami timini tamakkerlugu eksemeqartarsimalluni, tassa eqqarsaatigiinnarlu inuit allat nammineq pilluni qanoq isumaqarnersut.

– Qanormi isikkoqarneq inuunermi pingaarnerpaanngilaq. Siullermik taamak isumaqartaraluarpunga, maannali eqqarsaatigisaqaara panikka taama ilinniartinneqassanngitsut. Paniinnaqarpungami, taamaattumik qanoq isikkoqarnera pingaarnerutinnianngilara. Panikka inuusuttunngorunik imminuinnaq eqqarsaatigalutik imminnut tatiginngitsuunissaat kissaatiginngilara. Sunik atisaqassanerlutik namminneq aaliangertarpaat, Nukâka Coster-Waldaù taama oqartorlu nukarliliaa Safina iserpoq ujamippassuanilu takutissuutilerlugit. Ujamiisa ilaat tassaavoq tunumiut ujammiaat.

Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq
Igaffimmi iikkat ilaanni nivingapput niviarsiaqqat assingi, Nukâkap aamma Nikolaap meeraagallaramik assingi qalipaateqanngitsut, meeqqat qalipagaat, angutip igalikumiup utoqqaap assinga aamma kalaallit qisummik kiinarpaliaat marluk. Kalaallit Nunaat angerlarsimaffianni malunnarluarpoq, tassami Nukâkap uiatalu Coster-Waldaù-ip pingaartippaat meeqqamik anaanamik nunaannut tunngasunik ilisimasaqarluarlutik alliartornissaat.

– Sapinngisarput naapertorlugu Kalaallit Nunaat pillugu ilisimasaqarluartinniarpagut. Kalaallit Nunaat toqqissisimanartutut angerlarsimaffiusinnaasutut isigissavaat. Tamanna ullu manna tikillugu ajunngitsumik ingerlavoq. Filippap, panitta angajulliup nunani marlunni pinngorfeqarnini soqutigilluinnarpaa. Akuttunngitsunik kalaallisut sungiusaqatigiumasarpaanga.

Kalaallisut oqaaseqartuunissaat aallaqqaataani isumaqatigiissutigigaluarpaat. Filippalu mikinerugallarmat arnaata kalaallisuinnaq oqaluuttarpaa. Unittoorporli.

– Ajoraluartumik kukkusumik iliorpunga, oqaluttalermat dansk-isut oqaraangat danskisut akisalerpara. Kalaallisummi iluamik oqalussinnaalissappat ilungersorlunga kalaallisuinnaq oqaluuttartussaagaluarpara, Nikolaalli kalaallisut nalummat taamaaliornissaq ajornakusoorpoq. Nunatsinniikkaangamilli ilikkapallattarput, oqaasimininnguit nalunngisaat utertarput. Ilaqutariilli nunatsinnut nuunnissaminnik pilersaaruteqanngillat. Nunaqarfigisap nuannarinissaa pingaaruteqarpoq.

– Danskimimmi ueqarpunga, meeqqavullu Danmarkimi atuartuupput. Soorunami Nikolaj uangalu sumiluunniit najugaqarsinnaavugut. Nikolaj sumiluunniit sulisinnaavoq. Maannakkorpiaq Østrigimi sulivoq. Taamaattumik sumiluunniit angerlarsimaffeqarsinnaavugut. Kalaallit Nunaanni nunaqarsinnaanerput pilerigalugu eqqartortarparput, kisianni aalajangersimasuunavianngilaq. Suliffissaqarfitsinni najugaqartariaqarpugut. Kisianni suut tamarmik ammapput. Nuussagutta pilerigalugulu nukissaqarfigisariaqarparput.

Inuusaanngilanga isiginnaagassaq, isiginnaartitsisartuuvunga Nukâka Coster-Waldaù tassaavoq kalaaleq Statens Teater Skolemi ilinniarsimasoq siulleq. Naammassimmallu tamanna tusagassiutit arlallit maluginiarpaat. Tamanna Nukâkap tupaallaatigaa. Oqarpoq maligassiuisutut nalilerneqarnini ajorinagu, inuusuttunummi takutikkusuppaa piumassuseq nukiummat. Kisiannili suna tamaat akigineqartariaqanngilaq.

– Inuusaarusunngilanga isiginnaagassaq. Maanna isiginnaartitsisartuuvunga ilinniarsimasoq. Ilinniarsimasara taanna atorusuppara.

Nukaka Coster-Waldau. Foto/Ass.: Anne Bang Aamma neriuppoq kalaaliinnartut inuttarineqartassanani. Tassami TV2-mi pinerluttulersaarummi nangittaqattaartumi ”Forsvar”-imi kalaaleq arnaq atortittartoq inuttaaffigaa. Taanna ajunngilaq kisianni aamma allatut ittuni inuttaasarneq milikkusuppaa.

– Kalaaliuvunga. Kisianni aamma ”kalaaliunngilanga”, aamma allanik inuttaaffeqarsinnaavunga. Soorlu aamma tyrkiamiu ilinni-aqatiga taamaattoq. Taassuma maanna Susan Himmelblå Kim Larsenip musicaliliaani, ”Midt om natten”-imi inuttaaffigaa. Misigisimavunga aamma allatut isiginnaartitsinissannut piginnaaneqarlunga.

Manna tikillugu inuttaaffigisami ilaanni atisaarutingajalluni atisaajartariaqartarsimavoq. Taamaattoqassagaangalu sooruna aalajangersimasumik siunertaqartariaqarsoraa.

– Atisaqarnani saqqummerneq killissamik qaangiinertut ingasa-gineqarsinnaavoq aamma isiginnaartunit. Atisaajartariaqassaguma sooq taamaliortariaqarnerma paasinissaa tikillugu ilitsersuisoq oqaloqatigissavara. Imaanngilaq timiga kanngusuutigigiga, taama oqarpoq arnaq timigeqisoq.

Naaggaartuaannarpoq
Atisaqarnani isiginnaartitsinissani nangaassuteqarfigigaluarlugu naaggaavikkusunngilaq. Kisianni aviisiliortut sunut peqataanissaasa sumut killeqarnissaa nangaassutiginngilaa. Pingaartumimmi aappariileqqaarneranni aviisit sapaatip akunnikkaarlugit saqqummertartut aviisiliortui aappariit Coster-Waldaù-ikkunnut iserusuttaraluarput, allaat meeqqat nissiaqqatut nasarlugit assiliniartaraluarlugit. Akuerineqanngisaannarpulli.

– Isumaqarpunga tunuarsimaallaqqissugut. Qaqutiguinnaq apersorneqarnissannut akuersisarpunga, tamanna nalunartikkakku, appaatigulli imminut nittarsaannissaq aamma pisariaqartarpoq, pingaartumik arlaanni inuttaaqataasimagaanni. Nikolaj ukiorpassuarni isiginnaartitsisartooreermat tamakkuninnga ilinniarfi gisaqaara, oqarpoq.

Nikolaj Coster-Waldaù uigalugu aamma imaannaanngilaq, tassami arlaleriarluni Danmarkimi angutit akornanni pilerinarnerpaatut toqqarneqartarpoq. Nukâka Coster-Waldaù-illi qanoq iliorluni uimi pigiinnarnissaa sinnarliuutigisanngilaa.

– Naamik, tamanna qaangereerpara. Qujanartumik. Eqqaamavarali peerariileqqaaratta qanoq misigisarnerlunga. Arnammi tamarmik nuannarilluinnarpaat. Ilumut tamanna inooqataaffigisinnaanerlugu nammineq aliajangertariaqarsimavunga. Taamani aamma inuusoqigama imminullu tatiginanga ningartarama.

Aamma uimi filmiliortilluni arnanik allanik kunissuisariaqartarnera naammagalu atussallugu aaliangertariaqarsimavoq. Immaqami aamma nammineq isiginnaartitsisartunngornera tamatumunnga akuersinissaanut iluaqutaasimavoq. Pingaartumik angummut nammineq misigissuseqarfi ginngilluinnakkaminut siullerpaamik tiingasuusaareernermi kingorna.

– Filmimi qanoq ilumoorpasitsigisoq takugakku toqqissiallaqaanga. Aamma Nikolaj tatigaara. Ningartarneq imminut tatiginnginneq assigalugu tassaavoq inuunitsiarsuarmik atornerluineq. Tamakku inuuninnut ilaassappata tassa suliffi ssarinngisara suliffi gaara inullu uissarinngisara uigalugu.

Nukaka Coster-Waldau. Foto/Ass.: Anne Bang


Nukâka Coster-Waldaù-imut ”nillaarissut” qulit
Viinni imerluunniit?
- Imeq.

Puulukimineq mattalluunniit?
- Soorunami mattak.

Kisimiillutit ilaqarlutilluunniit?
- Ilaquttakka ilagalugit.

Danmark Kalaallit Nunaalluunniit?
- Danmark Danmarkimiikkaangama, Kalaallit Nunaat Kalaallit Nunaanniikkaangama.

Qanorooq TV-Aviisiluunniit?
- Periarfissaqartillunga tamaasa.

ARNANUT ALT for damerne-luunniit?
- Arnat aviisii atuarpallaarunnaarnikuuakka, qinersissagumali soorunami ARNANUT qinissavara.

Nuuk Københavniluunniit?
- Sumiiffimmik mikinermik toqqaasinnaanngilanga? Illoqarfissuit qatsuppakka.

Qilaatersorneq imaluunniit Vild med dans?
- Qilaatersorneq Jesper Skibby peqatigalugu.

Piteraq imaluunniit seqinnersoq?
- Piteraq seqinnarissumik naggaserneqartoq.

Silamiut imaluunniit Det kongelige teater?
- Kalaallit isiginnaartitsisartoqatigiit tapersersortariaqarput, kisianni Det kongelige teater toqqartariaqarpara, taava meeqqakka qanissavakka.

All.: Inge S. Rasmussen
Ass.: Anne Bang

Agnethe Nielsen. Foto: John RasmussenInuiaqatigiit ineriartornerannut soqutiginninnerit sumit tunngaveqarpa?
- Uanga uersagaallunga inuuvunga, alliartorpungalu ningiunni ittunnilu anaanaga illoqatigalugu. Inunnik isumaginninneq pillugu soqutigisaqarnera tamatuminnga tungaveqarsoraara. Pingaarnerpaatippara meeqqat inuusuttuaqqallu pitsaasunik atugassaqartitaanissaat. Taamanikkut pissutsit (1955-imi Agnethe politikeritut saqqummeqqaarpoq, aaqq.) pitsaanerpaanngillat. Suli itsartut inuuvugut nunatsinnilu tuberkulose atugaavoq. Inuuniarneq oqitsuunngilaq, sorsuutigisassallu amerlaqaat.

Aqqa: Agnethe Nielsen
Inuuia: 13. maj, 1925 Qassimiut eqqaanni Qeqertarsuaaqqami
Najugaa: Narsaq
1987-imi uillarpoq, pingasunik meeraqarpoq.
Narsami ukiorpassuarni borgmesteriuvoq, inatsisartuni kommunalbestyrelsimilu ilaasortaasimavoq. Soqutigisaqaqatigiiffinni arlalinni siulersuisuni ilaasortaasuusimavoq, soorlu ukunani: Kræftens bekæmpelse Danmarkimi, KANUKOKA-mi aamma AG-mi. Inunnik isumaginninnermut tunngasut pingaarnerpaatut soqutigisarai. Maanna politikimi siulersuisutullu suliat tamaasa qimappai – utoqqarnut tunngasut kisiisa suli suleqataaffigalugit.
– Utoqqaat Nipaasa Kattuffianni siulittaasumut tulliuvunga, tassami aamma inuusukkunnaarama. Isumaqartuaannarpungami inuusuttut politikkimi sulianilu allani salliusariaqartut. Taakkumi tulliupput, Agnethe oqarpoq.

1955-imi arnaalluni politikeritut suliniarneq qanoq ippa?
- Taamani immikkoortitsisoqanngilaq.
- 1955-imi qinersisoqalermat angutip qineqqussaartup aperaanga sinniisussarisinnaanerlunga, sunaaffalumi qinigaasussaq. Siullermik naaggaarpara, pinangiiserporli oqarluni inuusoqigami politikeritut suliassani sammilluarsinnaagamiuk sinniisussatut suliassaqarnavianngitsunga, immikkorluinnaq ittumik pisoqanngippat – imaluunniit toqunngikkuni. Eqqortorli unaaoq; sunaaffa taamanili Narsamit aallarnissani piareersalereersimavaa. Taannalu aallarmat Narsami kommunalbestyrelsemi ilaasortanngorpunga.

Taamani kommunalbestyrelsemi kisima arnartaavunga, taaanikkummi arnat politikerit qaqutigoorput. Ukioq siulleq assut tunuarsimaarpunga – tunuarsimaartussatummi perorsagaagama. Angutinut akerliusutut saqqummersinnaanngilagut taamani itsaq. (Agnethe illariarluni oqarpoq.) Taamanili inunnik isumaginninneq pillugu assut soqutigisaqarama pissutsit malinnaaffigilluarpakka - nipangersimaannarsinnaanangalu. Arnaanera pissutigalu asattuunneqarnangalu immikkoortinneqanngilanga aamma sanngiitsutut isigineqanngilanga. Kommunimi ilaasortaqatima tusaaniarluartarpaannga soorlumi aamma angutit ilaasortaqatitit tusaaniarluartaraat. Uangalu oqaatigiumasakka tamaasa anissinnaavakka. Ukiut marluk qaangiummata kommunalbestyrelsemi siulittaasup tullinngorpunga, 1960-imilu siulittaasunngorlunga. Tamannalu taamani immikkoortitsisoqannginneranut uppernarsaataavoq.

Suna nukittoqutigaajuk?
- Inunnik oqaloqatiginnissinnaanera nukittoqutigaara – pingaartumik inuusuttunik. Suli tassa inuusuttunit saaffigineqartaqaanga, soorlu soraarummiileraangamik pissutsit nalunngisakka pillugit paasiniaaffigisarpaannga. Ilisimasannik ingerlatitseqqissinnaagama nuannaarutigisaqaara. Isumaqarpunga oqaloqatigisanik ataqqinnissinaaneq pingaartorujussuusoq. Isumaqatigiinngissinnaavugut, aamma oqallissinnaavugut. Allalli isumaat ataqqikkit – taava taakku aamma isummatit ataqqissavaat.
Ukiorpassuarni inuiaqatigiit ineriartorneranni suleqataalluareerluni – pingaartumik inunnik isumaginnermi – Agnethe Nielsen maanna Narsami nipaatsumik inooqataavoq. – Ineriartorneq maanna ungataaniit malinnaaffigiinnarpara, kisianni ilaanni toqqaannartumik akuliussinnaannginnera ilungersuutigisarpara. Ukiukikkunnaareerpungali, Agnethe oqarpoq.

Agnethep akerliussutsimik takutitsinerit peqataaffiginngitsoorneq ajorpai – ingammik utoqqaat pisinnaatitaaffiinut tunngagaangata.Suna sanngeequtigaajuk?
- Taamani suligallarama angalasaqaanga. Ilaquttakka qimallugit angalasarnera taamani sanngiillisaaigaara. Taamanikkulli uima, maanna qanganngoreersup, tapersersorluartarpaanga imminut meeqqatsinnullu ilerasoqqunanga. Aallaleraangama tikikkaangamalu nuannaartarput. Ilanngullu oqaatigisariaqarpara inunnik isumaginnermik suliaqartuusugut inuppassuit ajornartorsiortut naapittarpagut. Soorunami tamaku pillugit aliatsannartarpoq, ilaannilu pissutsit pissusissamittut ingerlanngikkaangata kamaammernartaqaluni. Pissutsit taamaattut nalaakkaangakkit sanngiilliortarpunga. Misigissutsilli taamaattut passulluarnissaat pingaaruteqarpoq.

Suut pilluaatiginerpaavigit?
- Meeqqakka uigigaluaralu pilluaatiginerpaavakka. Taakkumi pilluarnermik annerpaamik tunivaannga.

Anguniakkatit qanoq iliorlutit angusarpigit?
- Inoqatinut ataqqinninneq takutissallugu pingaaruteqarpoq – aamma anguniakkat anguniartillugit. Nammineq inoqatinnut ataqqinnittuuguit taava aamma inuit allat ilinnut ataqqinnilersarput - tatigineqarsinnaalersarput – taamaasioaannilu anguniakkat angujuminarnerulersarput. Sorsuutigisaqarsinnaavugut uteriiserluta – inoqatinulli ataqqininngikkaanni angusaqartoqarsinnaanngilaq.

Ualit ilaanni Agnethe utoqqaat illuannut bangoriartarpoq Angutinik arnanillu ikinnguteqarneq ilinnut qanoq pingaaruteqartigaa?
- Assorsuaq pingaaruteqarpoq. Utoqaligaluarlunga inuusunninniit ikinngutikka suli ikinngutigaakka. Sivisuumik oqaloqatigiissimanngikkaangatta immitsinnut sianerfigisarpugut, imaluuniit naapeqatigiittarpugut misigisimasatsinnilu immitsinnut oqaluttuuttarluta. Ikinngutit tassa tarnikkut nuannaartitsisartut – pingaartumik utoqqalinermi.

Massakkut suliunnaarninni sulerisarpit?
- Nunatsinni pisut tamaasa malinnaaffigaakka. Pingaartumik politikkimut nunattalu qanoq aqunneqarneranut malinnaavunga. Radio tusarnaartaqaara aviisinillu atuarluartarlunga. Isumaqatigiuaannanngilakka, ilaannilu nutaarsiassat tusaagaangakkit kamattarpunga. Illua’tungaatigulli ingerlalluartoqaraangat nuannaaqataasarpunga.
- Nunamik aqutsisuuneq ajornaatsuinnaanngilaq. Politikeritut sulinermi pingaarnerpaavoq innuttanik sullissilluarnissaq – partiip ilaasortaaffigisap qanoq inissisimanera kisiat tunngavigisariaqangilaq. Maanna qineqqusaartunut tusarnaartuinnanngornerma kingorna ilaanni nukillalaartaqaanga politikerit pingaartitatik tunullugit partiitit kisiisa eqqaarsatigalugit oqaluleraangata.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen
Ass.: John Rasmussen