Aviaja Rohmann Pedersen (ass./foto: Leiff Josefsen)Aviaja Rohmann Pedersen, Nuuk, ukioq manna arnatsialattut aviisip ARNANUP toqqarpaa.

Palasi Aviaja Rohmann Pedersen, meeqqanut aliasuuteqartunut oqaloqatiginnittarfimmik nammineq piumassutsi tunngavigalugu aallartitsisimanini toqqarneqaatigaa.

Toqqaasartut sumulluunniit attuumassuteqanngitsut, tassaasut Alex Andersen, Viola Olsen, Arnaq Grønvold aamma Ane-Marie B. Pedersen makku pillugit Aviaja Rohmann Pedersen ukioq manna Arnatsialattut toqqarpaat:

- Meeqqat aliasuuteqartut Nuummi ataatsimoortarfiat Aviajap namminneq piumassutsi tunngavigalugu akissarsiaqarnanilu sulinermigut pilersippaa.

- Nunatsinni meerarpassuit taamatut ittumik atorfissaqartitsipput, ikittuinnaalli ikiorneqarnissaminnut periarfissaqarput. Aviajap meeqqanik aliasuuteqartunik ikiuinera maligassiuineruvoq angisooq – sumiiffinni allani taamaattunik aallartitsisoqarsinnaaneranut aqqutissiuisinnaasoq.

- Inoqatinik katsorsaasinnaasut immikkut ilinniarsimasut nunatsinni amigaatigineqaqaat, taamaattumik ”inuinnaat” ikiuussinnaanerat qujanartaqaaq. Toqqaasartullu isumaqarput Aviajap ”inuinnarnik” suleqatissarsiorsimanera nersortariaqartoq.

- Meeqqat ikiortariallit Aviajap ikiorpai, immaqalu ikiorneqanngikkunik siunissami ajornarsiutigilersinnaasaat taamaaliornikkut pinngitsoorneqarsinnaapput.

- Meeqqanut qiimmassaataasinnaasumik pilersitsisinnaaneq eqiiallannartuuvoq.

- Aviajap taamatut iliuuseqarnera aamma allat qanoq iliuuseqarsinnaanerannut eqeersaasuuvoq.

Ukioq manna aamma piukkussarpassuarnik ARNANUT-mut nassitsisoqarsimavoq. Ilarpassui tassaapput anaanaminnik nersuisut, anaanartik naak atugarlioraluarluni meeqqaminik perorsaalluarsimammat. Allat arnat inuunerminni artornartunik nalaataqarsimagaluarlutik ingerlaqqissimasut inassutigaat, sulilu allat arnaqatitik inuiaqatigiit akornanni angusaqarluarsimasut tikkuarpaat. Tassami arnat kikkulluunnit inassutigineqarsinnaapput.

Aviaja Rohmann Pedersenip apersorneqarnera ARNANUT-ni ulluni makkunani saqqummersumi atuaruk.

All.: Aminnguaq Dahl Petrussen

2007-imi arnatsialammik toqqaanissamu aalajangeeqataagit, Canada Goose kavaajamik aningaasanillu eqquillutit.

Ukioq manna kina arnatsialanngussanersoq aalajangertussanngorparput, taamaattumik atuartartut tamaasa kajumissaarpagut arnatsialammik toqqaasoqarnissaanut siunnersuuteqaqqullugit.

Imaasiussaatit:

  • Arnatsialanngortussatut piukkussavit aqqa allaguk. Tassaasinnaavoq nuannaartorisat, imaluunniit arnaq suliffimmini, ilaqutariinni, peqatigiiffinni, timersornermi imaluunniit inuiaqatigiit akornanni sunniuteqarluartoq.
  • Taassuma arnatsialanngornissaanut tunngavilersuutitit allaaserikkit (tannerpaamik A4-ap affaa).
    Illit atit, najukkat telefonivillu normua allakkit.
  • Uunga nassiutikkit: ARNANUT, Box 150, 3900 Nuuk imaluunniit uunga mailerit: arnanut@sermitsiaq.gl
  • Kia arnatsialanngornissaanik siunnersuuteqaruit eqqugassanut pingasunut makitsinermut ilaassaatit, ukuusunut:

    1. eqqugassaq: Canada Goose kavaajaq nutaarluinnaq 5.000 kr. miss. nalilik ITTU-miit
    2. eqqugassaq: 3.000 kr.
    3. eqqugassaq: 2.000 kr.


Ass.: Leiff Josefsen

Siunnersuutigineqarsimasut tunngavigalugit Arnatsialammik toqqaasuussapput inuit arlallit, taakkulu aalajangiinerat normumi tullermi saqqummiunneqassaaq.

Siunnersuuteqarnissamut piffissaq kingulleq tassa: Ataasinngorneq 15. oktober 2007

grethe1.jpgGrethe Kramer Berthelsen ukioq manna arnatsialattut toqqarneqareermat ARNANUT ingerlaannaq uianut, Ove Karl-imut sianerput isumaqatiginiarlugu qanoq pitsaanerpaamik tupatsissinnaanerlugu. Sunaaffa Grethe Upernavimmiittoq, aatsaallu sapaatit akunneri pingasut qaangiuppata uteqqinniarluni. Sapaatit akunneri pingasut sivisugaluassusii! Piffissami tassani ukioq manna arnatsialattut toqqarneqarsimanera isertuunniarsarisimavarput. Taamatuttaaq Ove Karl, Grethe-p qatanngutaa, meerai, ataataalu isertuussiniarsarisimapput. Isumaqatigiippugulli suna tamaat angullugu isertuussiniarsariniarluta – ARNANUT-miit Grethe-p tupatsikkiartornissaata tungaanut.

Ateq: Grethe Kramer Berthelsen
Inuusoq: Aasiaat 1957.
Suliffik: Katsorsaasoq Nuummilu katsorsaavimmik namminersortumik piginneqataasoq.
Ukiut sisamassaat Ove Karl Berthelsen kateqqavaa. Grethe aamma Ove Karl ukiut 26-it aappareereerlutik katipput.
Pingasunik inersimasunik meeraqarput, Aqqaluk, Mudi aamma Naaja.
Marlunnik erngutaqarput, Navarana aamma Inutsiaq. Nukaqarpoq, Solveig.
Grethe-p meeraata qiterliup, Mudip, qularinngilaa ukioq manna Arnatsialammik toqqaaneq ajunngilluinnartuusoq:
– Ukioq manna Arnartsialammut unammineq aallartimmat anaanaga siunnersuutigerusussimagaluarpara. Kisiannili ulapissimavunga, ullorli tunniussiffissaq qaangiuppoq. Eqqarsaatigeqqinngilarali. Arnatsialanngorsimasoq tusarakku eqqarsarpunga toqqaalluarsimasusi – anaanagami inutsialassuuvoq.
Piginnaasarpassuaqarpoq; Assassorneq, qalipaaneq, erinarsorneq allarpassuillu. Ilaqutariit qiteraa, katersuunnissarput ajunnginnissarpullu isumagisarpaa. Nerisassiornissaq nuannarisorujussuuaa, kikkullu tamaasa qaaqqusinnaallugit – naatsumik oqaatigalugu; kinaluunniit angerlarsimaffimmut tikilluaqqusaavoq, immikkoortitsineq ajorpoq. Anaanaavoq asannittorujussuaq, ajunnginnerpaamillu kissaassiuaannartoq
– nuannaarlunilu qungujulajuaannartoq.
Ilutigalugu aamma piumassuseqarlunilu uteriitsuuvoq. Ataataga naapikkamiuk kalaallisut oqalussinnaanngingajappoq. Ukiulli ingerlanerini kalaallisut ilikkarpoq, ullumikkullu ajornartorsiutiginagu. Allaammi tassunga tunngatillugu kukkunianngitsunngorsimavoq.
Soorlu assersuutigalugu sapingajattarpaa oqartoqaraangat ”Qinngorpumut!” – Imatummi taasarpaat ”Qinngutsinnut!” Mudi illaatigaluni oqaluttuarpoq.

Oqaasissaaruppoq
Isumaqatigiippugut ulloq taanna Grethe Upernavimmiit uterpat, Ove Karl-ip Grethe-llu angerlarsimaffianni naapinniarluta. Nalunaaqutaq ullup qeqqanut ARNANUT, Arnatsialammik toqqaasut, assiliisorlu ilaqutariit matuanut kasuttorput. Ove Karl suli isertuusserpalaarluni matu ammariarlugu, nipaarsaarluta iseqquaatigut. Grethe-p takuaatigut oqarlunilu ”hej”. Ingerlaannartumik iseqquaatigut. ARNANUP naasunik tuneriarlugu ukioq manna Arnatsialanngorneranik pilluaqqummagu, soorlumi tassa Grethe silarsuarmi allamiittoq – susoqarnera paasinngilaa. Oqaluttuuteqqipparput sooq takkussimanerluta, illaatigalunilu sajulerpoq, assullu tupaallaqqarpasilluni. Oqaasissaaruteqqavoq, susoqarpiarneralu tusaqqittariaqarlugu. Oqaluttuunneqareeramilu susoqarnera aatsaat paasilluarpasippaa, qujallunilu.
– Tupaqqasorujussuuvunga, kisianni aamma nuannaaqaanga. Tamanna takorluunngisaannarsimavara, oqarpoq.
Arnaq Grethe-mik siunnersuuteqartoq, Grethe katsorsaasoralugu katsorsartinnikuulluni allassimavoq. Grethe inuttut ilisarisimanngilaa, naapinnerilli tamaasa Grethe inussiarnerlunilu nuannaartuaannarsimavoq. Aammattaaq arnap, Grethe-p katsorsaavimmik namminersortumik ammaaqataasimanera nersualaarpaa. Kisianniliuna oqaluttuassartaa qanoq aallartittoq?

Pileritsappoq
Grethe uimi imigissamut katsorsartinneranut atatillugu meeqqanilu ilaqutariittut katsorsartipput. Katsorsaanerup nalaani Qaqiffimmiikkajussimavoq, taamaasillunilu katsorsaasut arlallit naapinnerisigut suleriaasaat malinnaaffigilaarsimallugu.
- Pileritsappunga. Katsorsaasunngorusulerpunga. Uagullu ilaqutariittut katsorsartinnerput iluatsilluarsimammat ajornartorsiutigullu anigorlugit, misigisimasimavunga inuit allat ikiornissaannut nukissaqarlungalu kajumissuseqarlunga. Katsorsaasutut ilinniarnissannut periarfissaqalerpunga, allanngueqataasinnaaneralu upperilluinnarlugu – uagummi ilaqutariittut sapinngikkutta allat aamma sapernavianngillat, Grethe oqaluttuarpoq. Grethe-p upperaa inuit piumassuseqarluarunik inooriaasertik allanngortissinnaagaat.
– Soorunami inuttut kukkusarpugut – kukkussutillu pereersut allanngortinneqarsinnaanngillat. Kisiannili inooriaatsip allanngortinnissaa ajunnginnerusumillu inuuneqalersinnaaneq periarfissaajuaannarput. Uangali nammineq tamanna misigisimagakku, siunnerfik taanna aqqutigalugu suliffiga iserfigaara, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe Nuummi Qaqiffimmi ukiut arfinillit sulisimavoq, ukiut kingulliit pingasut pisortatut. Ukiut pingasut matuma siornatigut soraariarluni katsorsaasutut namminersortutut sulilersimavoq. Ullumikkullu piginneqatini, Aqqalukasik Olsen, peqatigalugu Katsorsaavik Nuuk, Nuummi katsorsaavik namminersortoq ammarsimavaa.
– Qangali namminersortutut sulerusussimavunga – arlaannik pilersitsillunga kingusinnerusukkullu ineriartortillugu. Taamaattuminguna katsorsaavimmik piginneqataalersunga, Grethe oqaluttuarpoq.

Meeqqat inersimasut qummut isigisarpaat
Katsorsaavik Nuuk-mi imigassamik, ikiaroornartumik, iisartakkanillu atornerluisut katsorsartissinnaapput. Taassuma saniatigut ilaqutariittut katsorsartittoqarsinnaavoq, atornerluisumut ilaqutaasut katsorsartillutik – katsorsaariaatsimik taassuminnga Grethe katsorsaavimmi ingerlatsivoq.
– Atornerluisumut ilaqutaasut katsorsartinnissaat atornerluisutuulli katsorsartinnissartik pisariaqartitsigivaat. Immaqaluunniimmi pisariaqarneruvoq. Naak nammineq atornerluisuunngikkaluarluni, atornerluisumut ilaqutaalluni misigissutsikkut misigisimasat itillutillu iluaassinnaasarput. Misigissutsit taakku sakkortoorujussuusinnaapput, kinguaariinnilu ingerlatinneqaqqissinnaallutik – maluginngisamik. Imaassinnaavoq ilaqutaasoq atornerluisuunngikkaluarluni katsorsartinnissaminik pisariaqartitsisoq, kinguaariit siulianni atornerluisuusoqarsimammat. Misigissutsimmi imminut naleqartinnermut imminullu tatiginermut tunngasut annertuumik aserorneqarsimasinnaapput, katsorsartinnissamillu pisariaqartitsillutik. Amerlanertigut ajornartorsiutit ittoornerujussuarmut, imminut uumissornermut, imminullu naleqartinnermut tunngasarput. Taamaattumik ajortut kinguaariit tulliinut ingerlateqqinnginnissaat anguniarlugu, pisariaqarpoq imminut tatigineq imminullu naleqartinneq pilerseqqinnissaat, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe malillugu iluatsilluartumik katsorsartereeraanni eqqissineq toqqissinerlu anguneqaqqaartarput. Imminnummi tatigisinnaalertarput.
– Ulluinnarni sumininnguit, soorlu; unnukkut nereqatigiinnerit, inuunermi ilaalersarput – naak siornatigut taamaassimanngikkaluartoq, anaanap ataatalluunniit imerajunnera peqqutaalluni. Siornatigut misigisimanngisat pingaartissimanngisallu misigineqalerlutillu pingaartinneqalertarput. Inuunerissigutta meeqqatsinnut maligassaallualissaagut. Meeqqat inersimasunik ilaarsisarput – inersimasutulli inooriaaserput allanngortinniarlugu aalajangerutta, tamanna meeqqatsinnut sunniuteqassaaq, Grethe oqaluttuarpoq.

grethe2.jpggrethe3.jpg



Artornanngilaq

ARNANUT Grethe aperivaa suminngaanniit nukissaminik aallertarnersoq, suliaami artornartuupput?

– Inuit isumaqartarput artornartorujussuusoq. Taamaattoqanngilarli. Uannuunngitsoq. Misigisimavunga suliffima nukissannik tunisaraanga. Soorunami inuit ajornartorsiutitik inuunertillu artornaqisoq oqaluttuarigaat tusarnaartarpakka – kisiannili uanga inuunerinngilara, taamaattumik artorsaatigalugillu nukissaaleqiffiginngilakka, Grethe oqarpoq.

Sunaana suliffinni nukissamik tunisisartoq?
– Inuit pitsanngoriartornerisa malinnaaffigineri, Grethe oqarpoq
– naatsumik ajunngitsumillu.
Grethe oqaluttuarpoq inuit inuunerminnik allanngortitserusulluinnarnerat katsorsaanermut iluatsilluartumut aalajangeeqataasuusinnaasartoq.
– Uagut suliassaraarput inuit inooriaatsiminnik allannguinissaannut atortussaanik tunissallugit. Inuunerminnilu ingerlariaqqinnissartik nammineq akisussaaffigaat – atortut tunniussagut atorlugit, imaluunniit atornagit, Grethe oqaluttuarpoq.
Grethe-p ukiut qulingiluat katsorsaasutut sulinermini malugisimavaa inuit inooriaatsiminnik allannguinissaminnut soqutiginninnerujussuanngortut.
– Kisitsisaatiginngilakka. Kisiannili susoqarnera malugisinnaavara. Inuusuttut nutaamik inuuneqalerusuttut amerliartorput. Inuusuttuusinnaapput atornerluisut, kisiannili aamma angajoqqaat inuusuttut angajoqqaajulluarnerorusuttut katsorsartittarput. Namminneq peroriartornertik malillugu meeqqatik peroriartortikkusunngilaat – taamaattumik maligassaq illuatungiliuttoq kipiniarlugu tamanna aqqutigisarpaat, Grethe – Arnatsialak 2006 oqaluttuarpoq.

Tekst: Aminnguaq Dahl Petrussen
Foto: Leiff Josefsen

Arnatsialak 2005 Toqqaasut:
Ukioq manna arnat pingasut angullu ataaseq toqqaapput, tassaasut Anne Marie B. Pedersen, Arnaq Grønvold, Viola Olsen aamma Alex Andersen. Taakku arnat innersuunneqartut 50-it akornanni arnatsialammik toqqaapput.

Toqqaaneq:
Tamarmik innersuussutit atuarluarpaat, tulluutsitaminnillu immikkoortitsillutik. Tulluutsitatit sooq tulluutsinnerlugit nassuiarpaat. Saqqumilaanngitsumik toqqaarusukkaluarput, siorna arnamik saqqumilaartumik toqqaagamik. Ingerlaannangajal li tamarmik Grethe Kramer Berthelsen tulluulluinnartutut toq qarpaat.

Toqqaasut Grethe Kramer Berthelsenip arnatsialattut toqqarneqarnissaanut makku tunngavilersuutigaat:
- Atornerluisunik katsorsaasutut sulinermini inuppassuit atornerluisuujunnaarsillugit ikiornikuuai
- arnap Grethemik innersuussisup Grethe inuttut ilisarisimanngilaa, namminerli katsorsartissimavoq, Grethe katsorsaasoralugu
- Grethe katsorsaasoqatinilu Aqqalukasik Olsen katsorsaavimmik namminersortumik ammaaqqammerput – arnatsialammiktoqqaasut isumaqarput tamanna Grethep suliaminik ilumoorussineranik takutitsisuusoq
- Katsorsaavik Nuuk-mik piginneqataanerminik Grethe arnaqatiminut namminersortunut, siuarsarusuttunut takutitsilluarpoq
- naak inuk saqqumilaartuugaluarluni, arnatsialattut qinerneqartariaqarpoq, sinerissami inuppassuit inuunermut nuannersumut aqqutissiuusseqataaffigigamigit.

Thrine Gamst-Pedersen, Ilulissat: ”ukiut 11-it meeqqanik sulissimmat.”

Sofie Nielsen, Uummannaq: ”Ernuttaminik isumaginnilluartuummat.”

Rosina Jensen, Nuuk: ”Qasusuilluni ukiut 20-issaa Nuummi meeqqerivimmi Timmiaaqqani mamartorsuarnik
meeqqanut 95-inut nerisassiortarmat.”

Uka W. Geisler, Nuuk: ”Ilinniarluarsimasutut kalaallillu oqasiinik paarsilluartut maligassiuilluarmat.”

Tiipaaraq Lund, savaatillip nulia, Qanisartuut: ”Inuunermini meeqqaminnik allallu meeraannik paarsilluarmat.”

Sofie Petersen, Nuuk.

Rasmine Geisler, Nuuk: ”Inooriaatsiminik allanngortitsinermigut takutimmagu piumassuseqaraanni anguniakkat anguneqarsinnaasut.”

Pia Rosing Heilmann, Nuuk: ”Suliffimmini saassunneqarsimanini ammasumik avammut saqqummiummagu tamakku nipangiutiinnarneqartarneri akerlilerlugit.”

Oline Angubisen, Kitsissuarsuit: ”Inussiarnertuaannarlunilu ikiuijumatuujuaannarmat.”

Naasunnguaq Alaufesen, Alluitsup paa: ”Naak pissaaleqigaluarluni qatanngutigiissugut tallimat perorsarluarsimammatigut.”

Nukaaka Coster-Waldau, København: ”Isiginnaartitsisutut ilinniarluni nammassisimammat (uimisut!) ilinniakkami unammillernaqisumi – qanormi ulluinnarni inuunerat pikkunartartigisimava!”

Nikoline Olsen, Sisimiut: ”Meeraagallaramali peqqiilliortuartunga ulloq unnuarlu paarisarmanga.”

Mina Lundblad, Aasiaat: ”Meeqqaminut ernuttaninullu killissaqanngitsumik asannimmat.”

Magdaline ”Matta” Magnussen, Ilulissat: ”Aalisartup nuliatut aalisartut pisinnaatitaaffii tapersersortuartarmagit – aamma aalisartut piniartullu nuliaasa peqatigiiffianni suleqataalluarmat.”

Marie Motzfeldt, Nuuk: ”Arnaammat nukittooq ilaqutariinnik illersuilluartoq. Pingaartumik meeqqami toqqissisimasumik peroriartornissaat pingaartimmagu.”

Marie Bidstrup, Ilulissat: ”Ullut tamaasa ullaamiit unnussuarmut amernik mersortarnermigut siuaasatsinnit kingornutagut ingerlalluarmagit. Tukkunermullu akisoorsuarnik tunissuteqartarmat – nammineq mersukkaminik!”

Marie Asnæs, Tasiilaq: ”Inuusukkaluaqaluni aamma iviangeersilluni pilatsissimagaluarluni Tasiilap Atuarfiani iluaqutaalluni sulinissaminut nukissaqarmat.”

Louise Petersen, Nuuk: ”Peqatigiiffinni assigiinngitsuni suliuarmat. Ulapittuaannartuuvoq, taamaakkaluartoq meeqqani qulit perorsarluarpai tamarmik asaneqarluartutut misigitillugit assigiinngisitsinngilluinnarlunilu.”

Kirstine Petersen, Nuuk: ”Artornartumik aqqusaagaqarninni tapersersorsimammanga sulilu tapersersortuarlunga.”

Kathrine Grim, Aappilattoq, Upernavik: ”Inuunini tamangajaat akissarsiaqanngikkaluarluni inuusinnaasimammat.”

Karno Reimer, København: ”Ernini toqoreeraluartoq kalaallit rigshospitalimi uninngasut pulaartuartarmagit – qungulajuarlunilu!”

Johanne Olsen, Nuuk: ”Artornartunik atugaqaraluarluni nappaateqaraluarlunilu ingerlalluarmat.”

Inga Dora G. Markussen, Nuuk: ”Arnat aviisiat qangali maqaasineqartoq aallartimmagu.”

Heidi Due Hansen, Nuuk: ”Meeqqerisutut meeqqerillaqqingaarami meeqqat qangarsuarli børnehavemiikkunnaaraluartut attaveqarfigiuarmagit.”

Hanne Kristiansen, Aasiaat: ”Arnaavoq assigiinngitsunik sammisaqartuartoq timersornikkut, kulturikkut namminersortutullu.”

Pia Petrussen Josefsen, Valborg Stilling, Ane Jeppesen, Martha Gotfredsen samt Johanne Josefsen, Nuuk aamma Egå: ”Napparsimanerup nalaani immissinnut eqqarsaatiginasi uatsinnut asanninnermik takutitsisarassi annertoqqutaalluarlusilu.”

Else Willumsen, Nuuk: ”Atugarlioraluarluni ingerlalluarmat!”

Else Andersen, Nuuk: ”Napparsimagaluarluni qiimajuarlunilu inoorusussusseqartuarmat.”

Elisa Jerimiassen, Qaanaaq: ”illortaatta toqunerata kingorna ernerinut pingasunut akisussaasunngorsimammat.”

Dorthe Kruse Overgård, Kangerlussuaq: ”Kangerlussuup ineriartortinneqarneranut suleqataalluarsimammat.”

Doris Jakobsen, Nuuk: ”Inuusukkaluaqaluni politikkikkut angusaqarluarsimammat.”

Bia Andersen Broberg, Qeqertarsuaq: ”Arnaammat sapigaqanngitsoq. Assersuutigalugu Qeqertarsuarmi qatserisartut akornanni arnartatuaavoq!”

Atsa Schmidt, Nuuk: ”Piumassutsimigut sulinermigut imminortarneq akiorniarlugu suleqataammat.”

Asii Chemnitz Narup: ”Politikerimik allamik taama ilumoorussisoqartiginngilaq, naak partipolitikkikkut isumaqatiginngittaraluarluguluunniit.”

Anaanarput, Maniitsoq: ”Ima nukittutigaaq qatanngutigiit tallimaalluta ataatsikkukanneq puparaluartugut sapinngilaatigut!”

Ane Sofie Hardenberg, Nuuk: ”Kalaallit pisuussutaat atorluarpai ilisimasanilu ingerlateqqittarlugit.”

Anne Marie Olsen, Sisimiut: ”Naak inersimasunngoreeraluarluni naanaalluni/ aanaajulluni aamma nuliaalluni ilinniartitsisutut ilinniarnini ammassisinnaasimammagu.“

Ann Andreassen, Uummannaq: ”Meerarpassuit sumiginnakkat ataqqillugit asannilluarlunilu perorsarssimammagit.“

Andrea Filemonsen, Ikerasaarsuk: ”Naak 21-iinnarnik ukioqarluni anaanani toqummat meeqqami sisamat saniatigut qatanngutini pingasut perorsarsinnaasimammagit.”

Ane Hansen, Qaarsut: ”Uanga nuliattut tapersersortuartarmanga.”

Aleqa Hammond, Nuuk: ”Suliaminut tunniusimalluarmat.”

Aka Høegh, Qaqortoq: ”Kalaallit Nunaanni arnat sinnerlugit avammut takutitsilluartarmat.”

Agnethe Steenholdt, Nuuk: ”Inuunermini atugarliortaraluarluni nukittujuaannarlunilu allanut nukissaqartuartarmat.”

Agnethe Nielsen, Narsaq: ”Arnaqatini maligassiorlugit inuunini tamangajaat ajornartorsiutinik inunnik isumaginninnermut tunngasunik uliaqartarsimammat.”

Agga Lund, Nuuk: ”Inuiqatigiit ineriartornerannik soqutiginnittuuvoq, ilisimasanilu inoqatiminut ingerlateqqikkusuttuartarlugit.”

Toqqaasut
Kina ukioq manna arnatsialaassanersoq inuit qulit missaasa kisimik sivisulaartumik ilisimavaat, mannalu tikillugu isertuulluinnarlugu. Taakku ilagaat ”Arnatsialak ukioq 2005”-mik toqqaasut ukioq manna aamma ukuusut: Saalat Geisler, Arnaq Grønvold aamma Viola Olsen. Ane Marie B. Pedersen Helga Maqé Nielsen, Arnaq Grønvold, Saalaat Geisler aamma Viola Olsenangalalluni peqanngimmat Helga Maqé Nielsenip taarserpaa. Arnatsialattut inassutigineqartut 42-t akornanni ataasiinnarmik nassaarniarsimanerat imaannaasimanngilaq.

Toqqaaniarnerat
Toqqaasussatut ilaasortat naapitsinnatik tamarmik imminnut inassutigineqartunut tunngavilersuutit tamaasa atuaqqissaarpaat

Asasara Amalie Jessen
Pilluarit! Arnanut atuartartuisa arnat 41-it »Arnatsialak ukioq 2005«-mut innersuussutigaat. Innersuussutigineqartut akornanni Arnanut toqqaasartuisa tamarmiullutik Arnatsialak illiussasoq aalajangerpaat, tunngavilersuutaallu makkuupput:
» Arnaasugut takutittarpatsigut arnat aamma qullersat akornanni sulisinnaalluarnerannik. Arnaavutit atorfi nni qaffakkiartuaarsimasoq naak sammisat angutaannarnit sullivigineqaraluartoq – tassa aalisartuineq. Nunani allani angalasarnerpassuanni kalaallinut sinniisuulluartarputit, imartartsinnimi inuussutissarsiuteqarnerup nungusaataanngitsumik ingerlanneqarsinnaanera sorsuutigiuarpat. Uagutsinnut arnanut maligassiuilluarputit, siunissavillu qaamasuunissaanik kissaappatitsigit«
ARNANUT pilluaqqoqqippaatsit.
Inga Dóra G. Markussen,
aaqqissuisoq

eqqarsaatersuutigeqqissaarlugillu. Tamarmik immikkut arlalinnik piukkutaqarlutik naapipput, peqqissaarluinnartumillu imminnut oqaloqatigiilerlutik. Kikkut toqqagassanik inassuteqartuusimanersut toqqaasussat naluaat, tunngavilersuutinik nassiussisut aqqi tamarmik piiarneqarsimammata.
– Siunnersuuteqartut ilarpaalui arnanik ilaquttamik akornanni qasusuillutik sulilluartunik siunnersuuteqarput. Tamannalu tupigisassaanngilaq. Arnat tamakkua oqarfigerusuppagut aamma uagut arnat taamaattut nersortariaqartutut isigigatsigit. Tusartariaqarpaat arnaqatiminnit, ikinngutiminnit, suleqatiminnit imaluunniit ilaquttaminnit qujaniartunit maluginiarneqartarnertik, toqqaasuusut tamarmik isumaqartigiillutik taama isumaqarput.

Tunngavilersuutit
Toqqaasussat imminnut naapikkamik sivitsunngitsoq malugaat tunngavilersuutit ilaat tamarmiullutik maluginiarsimallugu, tassaavorlu Amalie Jessenip toqqarneqarnissaanik siunnersuut.
– Arnap siunnersuuteqartup nammineq Amalie Jessen ilisarisimanngilaa. ”Avataanit” malinnaasutut maluginiartarsimagamiuk inassutigaa. Amaliap suliffimmini qaffakkiartorsimanera pingaartippaa. Tamannau pillugu siunnersuuteqartoq isumaqatigaarput.
– Oqaloqatigiinnitsinni paasilerparput arlaannattaluunniit Amalie Jessen ilisarisimanngikkaa. Nalunngiinnarparput inuk saqqumilaartuusoq tamanit ilisimaneqartoq. Tusagassiutitigut akuttunngitsunik saqqumertarpoq suliaminut tunngasunik oqitsuinnaanngitsunik nassuiaasariaqartarluni, tassami suliffianut tunngasut - tassa aalisarnermut tunngasut - nunatsinnut pingaaruteqarluartut sammineqartuartarput. Nalunngilarput angutaannarpassuit silarsuaata akornanni sulisoq, angalasarnerpassuarminilu nunatsinnut sinniisuulluartartoq,isumaqatiginninniartartoq nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat pillugu suliniuteqarluartartoq. Nalunngilarput Amalie Jessen suliffimminiqaffakkiartorluartoq ukiullu arlalissuanngortut qullersat ilaattut sulisoq. Nalunngilarput maligassiuilluartoq, ilisimasagulli tassunga killeqarput.
– Isumaqarpugulli taanna pillugu ilisimasagut toqqarneqarnissaanut naammattut, Amalie Jessen ”Arnatsialak ukioq 2005”-imut naleqqulluarpoq tamatsinnut maligassiuisuugami, toqqaasartut isumaqatigiillutik taama oqarput.

All. Inga Dóra Gumundsdóttir Markussen
Ass. Knud Josefsen

Arnat 42-t Arnatsialanngortussatut siunnersuutigineqarput. Siunnersuutigineqartut tamarmik nersualaarneqartariaqarput, inoqatiminnillu maluginiarneqartarnertik ilisimasariaqarpaat. Tamassi immikkut toqqagassatut piukkunnaateqarpusi tunniusimasuullusilu inoqatissinnut itisuumik soqutiginnittuugassi, tamatsinnullu maligassiuisuullusi. ‘Arnatsialak ukioq 2005′-mut inassutigineqarsimanissinni pilluaritsi, piukkunnaraluaqaasimi!

Aasiaat: Hanne Underbjerg, Benedikte aamma Regine Brandt
Ikerasaarsuk: Sofie InûsugtoK
Ilulissat: Astrid Olsen
Kangaatsiaq: Anike Petersen
Kangerlussuaq: Kirsten Pedersen Jensen
Nanortalik: Petrine Stephensen
Narsaq: Benedikte Vahl, Suka K. Frederiksen, Anna Mikkelsen
Nuuk: Sara B. Josefsen, Anne Sofie Hardenberg, Eva Marie Tittussen, Agnethe Davidsen, Kathrine Heilmann, Rosa Nissen Johnsen, Charlotte Rosing Funch, Avijaaja Egede Lynge, Naaja Hjelholt Nathanielsen, Bodil Karlshøj Poulsen, Amalie Jessen, Margit Petersen, Lissi Ottosen
Sisimiut: Rosa Olsen Dariisia, Dorthea Augustussen, Johanne Olsen, Johanne Bech, Ivalo Lennert
Qaqortoq: Ida Vahl, Amma K. Kleist
Qeqertaq: Najaaraq Mølgård
Upernavik: Marie Mina Mørch
Uummannaq: Ann Andreassen
Savaateqarfiit: Rina Høegh Lund, Saqqaa - Ruth Motzfeldt, Timerliit - Makkak Nielsen, Kangerluarsorujuk
Danmark: Julie Berthelsen
Sumi najugaqarneri ilanngunneqanngilaq: Marie Mørch, Agnethe M. Petersen, Grethe Gabrielsen, Bertha Lennert Kleist

All. Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen

Soorlumi eqaluk
Amalie Jessen - ”Nuka”- ilaqutaasami taamak taasarpaat ikinngutaasalu ”Amma”-mik tagajunnerullugu - marluliaqatiminit Saramit minuttit tallimat Amalie Jessenkingulliulluni inunngorpoq Maniitsumi ukioq 1958 eqaluit tuttullu nalaanni. Qatanngutigiit arfinillit akornanni normu triiuvoq. Anaanaraa Magdaline Jessen ernisussiortoq ullumikkut soraarninngortoq, ataatagigalualu tassaavoq eqqumiitsuliortoq qalipaasoq Jakob Jessen. Ilaqutariit kalaalimiuteqartuaannarneq pingaartippaat piniartukkormiutullu inuuneq qaatuussaralugulu nuannarisaraa.
– Ataataga aalisartuaraallunilu piniartuaraavoq ullullu tamangajaasa pisaqartarnermigut ilaqutariiusugut inuussutissaqarnitsinnut pilersuisuulluni. Pisani tuniniarneq ajorpai, tamanna ullumi piniartunit allaanerussutigaa. Maniitsup eqqaani angalaartuartarluta peroriartorpunga, pingaartumik aasaq naallugu Napasup eqqaani kangerlummi Kangianiittarpugut eqalunniarluta. Tassaniikkaangatta aamma ataatatta uagut meeqqat puisinniaqatigalutalu aavariaqatigisarpaatigut, Amalie Jessen oqaluttuarpoq.

Eqaluit tatsini suffiartorlutik majortillutik sarfaq akiorlugu ingerlaartartut assigalugit Amalie suliffimmini ilaanni sarfaq akiorlugu tamaviaartariaqartarpoq. Ukiut sisamat kingulliit suliffimmi pisortatut politikerit aalajangigaat piviusunngortittarpai, ilaannilu ilungersunartarpoq. Angutit silarsuaanni arnartatuaaneq imaannaanngilaq.

Arnat aamma sapinngillat
– Angutit ilaannikkut maalaartarput oqarlutik arnat aalisarnermut tunngasunik sianigisaqanngitsut. Taamatut eqqarsartaasillit ilaanni kissaallaatigisarpakka. Isumaqarpungami uagut arnat aamma suliffimmi angutitulli pikkoritsigaluta pisortaasinnaallutalu inatsisit tunngavigalugit Qulliit saamerlermiit; angajua Marianne, nukaa Ane Magdaline, aqqaluaa Lârsêraq nukaaraalu Sofie. Issiasut saamerlermiit: Amalie, aarna Magdaline Jessen marluliaqataalu Sara.ingerlatsinnaasugut, immaqaluunniit pikkorinnerusinnaavugut. Arlaannik ajortoqaraangat malussajasuuvugut suliassallu ingerlanneqarnissaannik iluarsaassillaqqilluta, Amalie oqarpoq.

Uumasut inunnit iluaqutigineqartut nungusaataanngitsumik iluaqutigineqarnissaat suleqatinilu nakkutigisaraat. Tamannalu mianernartorujussuuvoq inuussutissarsiuteqartummi allallu soqutigisallit isumaqatigiittuaannanngillat. Uumasullu arlaat nungusarneqalersut paasinarsigaangat Amalie nakkaannartitaasinnaanngilaq.
– Aalajangiisarnitta ilaat ajorineqartaqaat, pisariaqartuusarpulli, eqqaamassavarpummi siunissaq eqqarsaatigalugu sulisariaqaratta. Kinguaassagut, ernutatta ernutassaat aamma nunatta immattalu pisuussutaannik uumassusilinnik iluaquteqarsinnaajuartariaqarput, Amalie Jessen nassuiaavoq.

Saarullinnguaq - taava maanna sussaagut?
Aalisarnermut piniarnermullu tunngasut Amaliap ukiut 20-it sinnerlugit qanittumik malittarai, taamaattumillu ilisimasaqarfigilluarlugit. Aallaqqaataani tammakku ilinniagarai, ukiullu 17-it kingulliit Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfimmi sulivoq. Sooruna aalisarnermut piniarnermullu tunngasut suliffissattut qinersimagai?
– Siullermik eskimologimut ilisimatusarniarlunga eqqarsaraluarpunga, itsarnisanulli tunngavallaaqimmat asooruppara. Inuiaqatigiit ineriartornerat soqutigisariuarsimavara, siunissarlu eqqarsaatiginerullugu aalajangerpunga teknikkimut inuiaqatigiillu pillugit ilisimatusarnermi pilersaarusiortartutut Roskilde Universitets Centerimi ilisimatusarniarlunga, tamannalu uannut naleqqulluarpoq. Paaserusupparami pisuussutsit uumassusillit inunnut tamakkuninnga atuisunut inuiaqatigiinnullumi qanoq sunniuteqartiginersut, Amalie tunngavilersuivoq.

Ilisimatusarnermini soraarummeerutini qulequtsersimavaa ”Saarullinnguaq – taava maanna sussaagut”, allaaseraalu saarulliit tammarnerat inuiaqatigiinnut qanoq sunniuteqarsimanersoq. Taamanikkummi aalisariuterpassuit raajarniarnermut atorsinnaasunngorlugit allanngortiterneqartariaqarsimapput. Ukiuni kingullerni pisuussutsit uumassussillit nungusaataanngitsumik atorneqarnissaat pingaartinneqaleraluttuinnarpoq, pingaartumik nunat assigiinngitsut akunnerminni suleqatigiiffiini, Amalialu suleqatigiiffinni tamakkunani tamaviaarluni sulisariaqartarpoq.
– Nunat tamat arfanniarnermi suleqatigiiffianni – IWC-mi soqutigisaqaqatigiippassuit assigiinngitsut sakkortuut ukiut tamaasa naapeqatigiittarput, tamakkununngalu ilaapput uumasunik illersuiniaqatigiit. Tamakku isumaqatiginiaqatigalugit tamaviaarnartaqaaq pisariaqalersillugulu nipituuliortariaqartarpunga. Uumasunimmi illersuiniaqatigiit ilaat arfanniarnerup kulturitsinnut ilaaneranni paasinnikkumassuseqanngillat. Ukiut ingerlanerini paasivara eqqissilluni sakkortuuliornani isumaqatigiinniartarneq, pissusiviusullu tunngavigalugit paasissutissanik piareersimalluartarneq angusaqarnanerusoq, aamma taamaappoq arferit pineqartut ikiliartortutut imaluunniit nungusarneqartutut ernumassutigineqaleraangata, Amalie nassuiaavoq.

Asimiittarneq
Isumaqatigiinniarnerni taamaattuni Amaliap angusai tassa piniarneqarsinnaasut amerlassusii – kvotat – ilaanni ikippallaarsorineqartarput. Amalie Jessen uinilu Gert Mulvad, paniat Uiloq 22-nik, ernerilu Jakob 16-nik aamma Inunnguaq 18-nik ukiullit.Iluarinninngitsut ilaanni sakkortuumik assuarlertarput. Soorlumi qasunartassagaluartut. Tamakku akiussallugit sumit nukissarsisarpa?
– Meeqqannit, Uiloq (22), Inunnguaq (18), aamma Jakob (16). Angerlaraangama 100 %-mik anaanaasarpunga, tassaasarpunga Nuka imal. Amma, tamannalu nukinnik pissarsiffigisarpara. Aasaatillugu asimiinnissara pingaartitaraara, eqalunniartarpugut imaluunniit Akitsinni illuaqqatsinniittarpugut. Uima Gertip 110 %-mik tapersersorpaanga, pisariaqaraangallu innimiginanga appiuttarlunga. Amerlanertigut suliannut tunngasut angerlarsimatillunga eqqartorneq ajorpakka. Tusagassiutinili atera taaneqaraangat meeqqama ilaanni paasiniaaffigisarpaannga. Naak atera tusagassiutiniittaraluartoq inuttut malersorneqannginnera meeqqannut nassuiaatigiuartarpara.
– Paasinnilluartumik ueqarpunga, angutaatinnillu taarusunnerusarpara. Nuliamik taaneqartarneq nuannarivallaanngilara soorlumi arlaannik pigineqartutut nipeqarmat, Amalie qungujulluni oqarpoq. Taamaattumik inunnguutsinnik kinguliara Jessen allanngortinngilara naak 1982-imili katikkaluarluta, meeqqalli kinguliagut tamaasa pigaat.

Atuakkat naasullu
Kiffaanngissuseqarneq pingaartilluarpaa, ilaanneeriarlunilu imminuinnaq eqqarsaatigisarpoq, ilisimasaqarnerli ineriartortissagaanni tamaattariaqarpoq.
– Atuarnissamut piffissaqarnissara pingaartippara, nuannarinerpaavakkalu arlaatigut inuiaqatigiinnut siuarsaasuusimasut maligassiusimasut pillugit atuakkiat. Pingaartumik nunani siornatigut nunasiaasimasuni. Aamma Afrikami qaqortumik qernertumillu amillit akornanni pissutsit pillugit atuakkiat soqutigisaraakka. Knud Rasmussenip atuakkiai taannalu pillugit atuakkiat tamaasa atuarnikuuakka. Atuakkat nuannareqaakka. Soqutigisamali pingaarnersaraat naasut kapinartullit – kaktussit.
Igalaat saavini naasut tamangajammik kaktusiunngikkunik taakkununnga assingusuupput. Naasut tamakku pillugit ilisimasaqarluarpoq, nuannareqigaalu malunnarpoq.
– Kaktussit nillertumiitillugit sikkersinneqarsinnaammata nalunngiliuk. Alliartorneri pillugit misileraasaqaanga, ilaanni ilai ilanngartertarpakka assinginullu ilanngarterneqangitsunut naleqqiullugit qanoq innersut malittarisarlugit… kaktussiutai tamarmik immikkut oqaluttuassartaqarput, qanoq nutaanngitsigineri, sumit pisuuneri il. il.. Naasunik eqqartuitillugu soqutiginartumik paasisaqarpunga, sunaaffami orsuaasartorlunilu issuatsiaatorsimavoq, sooq tuttut taamaattutortarneri paaserusuinnarlugu.
– Qisermik akuneqarluaraangamik sivisuumik tamuaneqarsinnaapput. Inunnulli peqqinnartuunersut naluara, Amalie oqarpoq Sunaaffami suliaminut taama tunniusimatigaaq. Amalie Jessen qimannginnerani siunissamut eqqarsaatai tusalaarpagut.
– Uanga atorfittut ittumik suliaqaraanni susoqarumaarnersoq eqqoriaruminaalluinnarpoq. Politikikkut qanoq pisoqarnera aalajangiisuusarpoq. Ullulli arlaanni asuussagaluaruma suliffinnut tunngasumik ilinniaqqissaanga, imaasiallaannarmi illuartinneqarusunngilanga, naggataatigut taama oqarpoq nangillunilu kommunit Namminersornerullutillu Oqartussat akornanni pisuussutsit uumassusillit pillugit ingerlatsinerit ataqatigiinnerisa ineriartortinneqarneri siunissami suliassatut soqutiginarsinnaasut ilagigaat.

Amalie-p oqarluartaataa: »Pinngortitarsuaq pisuussutaalu isumatuumik atukkit. Asimiinneq nuannareqaara, isini qanermilu mamarpoq!«

All. Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen
Ass. Knud Josefsen

Avissaartinneqassanngitsugut anaanatta kissaatigaa
Ukioq manna Arnatsialanngortoq Britta Petersen 18-inik ukioqalersimatsiaannarluni anaanaaruppoq, anaanani kræftimik nappaateqarluni toqummat. Taamani naak aliasukkaluaqaluni qatanngutiminut nukarliunerusunut pingasunut akisussaasuulernissaminut nukissaqarsimavoq.

Britta Petersen aamma Tom Nielsen taamaallaat 18-nik 22-nillu ukioqarlutik Brittap qatanngutaanut pingasunut angajoqqaarsianngorput, matumalu kingorna namminneq marlunnik meeraartaarput Britallu maannakkut pingajussaa naartulluni.ASS/FOTO: CARSTEN HEILMANN.

Ukioq manna Arnatsialak tassaavoq qaqortormiu 24-nik ukiulik Britta Petersen, malunnarporlu persuarsiutigineqarneq sungiusimanngikkaa. Qaqortup viceborgmesteriata Simon Simonsenip tunniussai naasut ittoorpasilluni sunnertissimarpasillunilu isigai. Naasut tunissutisiani naartuminut tutsillugit eqitaarpai, qullingiartuutigalunilu ikinngutiminut ilaquttaminullu nuannaaqaataallutik aggersimasunut qungujulavoq. Tassami Brittap arnatsialanngornissani ilimagisimanngilluinnarpaa, nalliuttorsiuttorsiualaarnermilu nalunaarfigineqarami tupaallaqaaq.
– Soornguna arnatsialanngortinneqartunga, kingusinnerulaartukkut aperivoq, - naluara… eqqumiik… immaqaana arlaat isumaqarsimavoq akisussaaffimmik angisuumik tigusisimasunga?
Tassami arlallit taama isumaqarput, taakkununga ilaavoq ajaa Lone Adolfsen, taannalu Brittap ARNANUT-ni arnatsialanngortinninneqarnissaanut siunnersuuteqarluni allattuuvoq.
– Britta inoqatiminut asannittuuvoq, tamanna ingerlannaq malugineqarsinnaavoq. Nuannaartuuvoq sunillu tamanik aaqqiiniartarluni. Arnanut allanut maligassiuisuulluarpoq. Ajornartorsiornini nakkaatiginagu nukittunerulissutigaa, imminut eqqarsaatiginani inoqatini salliutittaramigit, Lone Adolfsen oqarpoq.

Britta Petersen - Arnatsialak ukioq 2004
Qatanngutigiit avissaartinneqassanngillat
Brittap angajoqqaavi qangali avissimapput, angajullersatullu nukarliit paarineqarnissaannut Britta anaanaminut ikiuuttuaannarsimavoq. Qatanngutai tassapput marlulissat Betina aamma Bjarne nukarlersaallu Bebbie. Anaanaat Helene Petersen napparsimmavimmi sundhedsmedhjælperiuvoq, suliartortarfiilu nikerartuullutik. Sulineratalu nalaani Britta nukarlernut paarsisuusarsimavoq.
I 1997-mi Britta 16-nik ukioqartoq akisussaaffia sakkortuseriasaarpoq. Taamanikkut arnaat kræfteqalersimasoq paasineqarpoq. Ukiut marluk nappaatiminut akiuuppoq1999-imilu toqulluni. Taamanikkut Britta 18-nik ukioqarpoq, Betina Bjarnelu 13-inik Bebbielu 11- ukioqarluni.
– Anaanaga nappaatini pillugu ammasorujussuuvoq. Aallaqqaataani toqussi kisimiilernissarpullu taagaangagu tusaajumasanngilara. Piffissalli ingerlanerani taamak pisoqarnissaanut piareersarneqarpunga. Qatanngutigiiusugut ataatsimoornissarput anaanagalu oqaloqatigiissutigisaqaarparput. Kissaatigisaasa pingaarnersaat toquguni avissaartuutinneqassanngitsugut. Ullumikkut qujasarpunga uummallulluniluunnit tassaanngaannaq toqunngimmat, toqunissaatami tungaanut ilagalulu piareersarnissamut periarfissaqartitaasimavugut.

Diplom
»Arnatsialak ukioq 2004«
Asasara Britta Petersen.
Qamannga pisumik pilluarit! Arnanut atuartartuisa arnat 150-it sinnerlugit amerlassusillit »Arnatsialak ukioq 2004«-mut piukkullugit siunnersuutigaat.
Arnanut toqqaasussaasa illit ukioq manna
Arnatsialattut toqqarpaatsit makku tunngavilersuutigalugit:
»Piffi ssami ilaqutariippassuit avissaartorfi anni aamma naak inuusukkaluaqalutit akisus saafferujussuaq qinersimavat. Aliasunnerujussuarmik nalaataqaraluarlutit sakkortuumik aalajangertariaqarsimavutit, taamaaliornikkullu qatanngutinnut ilaquttannullu isumaginninnermik asanninnermillu annertuumik tunniussillutit. Inuttut piginnaaneqaqaatit allanullu maligassiuilluarlutit.«
ARNANUT sinnerlugit pilluarit
Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen,
aaqqissuisoq

Inuusuttuaqqat naalungiarsuillu
Brittap naartuni tagiartorpaa. Pingajussaa Avissaartinneqassanngitsugut anaanatta kissaatigaa Ukioq manna Arnatsialanngortoq Britta Petersen 18-inik ukioqalersimatsiaannarluni anaanaaruppoq, anaanani kræftimik nappaateqarluni toqummat. Taamani naak aliasukkaluaqaluni qatanngutiminut nukarliunerusunut pingasunut akisussaasuulernissaminut nukissaqarsimavoq. naartuvoq. Angajulliliaa – ningiuminut atsiaq – Helene - nerrivimmi eqqissilluni titartaavoq. Aqqaluaa Alex aleqaminit nipiliornerulluni natermi pinnguarpoq.
– Angutaatigalu Tom anaanap napparsimanerani meerartaarusukkaluaratta ningiunngorneq misiginiassammagu, ajoraluartumilli ningiunngorneq angumerinngilaa, Britta oqaluttuarpoq.
– Qatanngutinnut akisussaasuutigalunga naammineq meeqqiornera oqimaatsutut eqqarsaatigisimanngisaannarpara. Anaanami oqarpoq ataatsimuuginnassasugut. Ilaqutariinnummi allanut agguaanneqarnissarput eqqartorneqarnikuugaluarpoq. Uagulli taamaaliortoqarnissaa eqqarsaatigisinnaanngilarpulluunniit.
– Soorngunalimi qatanngutikka inuusuttuaqqatut allatulli pupartutut iliuuseqaleraangata – naalanngileraangata – qanoq iliornissara nalornissutigisarpara, taamaasisoqaraangallu
eqqarsaatsikkut anaanaga
kamaatingajattarpara toqujaarpallaaqimmat.
–Naluara Tom aapparinngikkaluarukku qanoq iliorsimassagaluarnerlunga, naluara nukissaqarsimassagaluarnerlunga, Britta illarluni oqarpoq angutaatinilu sanasoq 28-nik ukiulik Tom assannippalulluni isigalugu. Britta aamma Tom ukiut arfineq pingasut aappariissimapput.
– Tom ilaqutaalu ajornartorsiornitsinni tapersersortitta pingaarnersaraat, oqarpoq.

Brittap ajaminit Lone Adolfsenimit arnatsialattut inassutigineqarsimanini tupaallaatigerujussuarpaa.
Immaqa ilinniartitsisunngussaanga
Brittap arnaa toqumma Britta aamma Tom Brittap qatanngutaanut angajoqqaarsianngorput. Aallaqqaataani inissiami anaanamik inaanniipput. Aamma piffissap ilaa Tomip angajoqqaavini najugaqarput. Ullumikkullu namminneq illoqarput meeqqatik Brittallu nukaa nukarleq Bebbie illoqatigalugit. Marlulissat Betina Bjarnelu januarimi namminneq initaarput.
– Neriartorfigiuartarpaatigulli, Britta qinngasaarerpasilluni oqarpoq.
Britta qatanngutiminut anaananngornermi nalaani GU-mi ilinniarnertuunngorniarluni atuarpoq, piumaffigineqarnerli annertuallaaqimmat atuarnini unitsippaa. Kingusinnerusukkut aallarteqqikkaluarpoq naartuleramili taamaateqqilluni. Ullumikkut atuarfimmi ilinniartitsisunut taartaasartutut sulivoq, siunissamilu ilinniarsimasutut ilinniartitsisunngornissani eqqarsaatigisarpaa.
– Immaqaluunnit ilinniarnera pingajussa taamaatiinnartariaqassavara aanaanngornera pissutigalugu, illarluni oqarpoq.
Quiasaarutigigaluarlugu ilumoorullu kissaatigisaraa. Tassami ilinniakkaminik naammassisaqarnissaminut piffissaqarnanilu nukissaqarsimannginnini anniaatigilaartarpaa ilinniagaqartuunissani kissaatigiuarsimagamiuk.
Ilinniarnissamulli periarfissat annaasimasani Brittap nikalluutiginngilai. Akerlianilli qatanngutimi ingerlalluarnerat tulluusimaarutigaa. Betina massakkut ilinniarnertuunngoriarluni GU-mi atuarpoq, Bjarne sanasutut iliniartuuvoq Bebbielu qanittukkut ilinniarnikkut paarlaasseqatigiittarneq aqqutigalu nunamut allamut aallartussaavoq.
– Aqqusaakkagut artornatut qaangersinnaasimavagut immitsinnut asanninnermik toqqissimanermillu tunisinnaasaratta, aamma ilaquttatsinit ikinngutitsinnillu tapersersorneqarluartaratta.
Meeqqanut angajoqqaarsiatut akissarsiat saniatigut ilaqutariit kommunimit allanik taperserneqartariaqarsimanngillat. Psykologimit ikiorneqarnissaminnik neqeroorfigineqarsimagaluarput, pisariaqarsorinnginnamikkuli qujaannarsimallutik.
– Neriuppunga siunissami tamatta ilinniagaqarluarsimasunngussasugut, tamatta nuannersunik ilaqutartaartussasugut, qaammatillu tamaasa ataatsimoorluta nereqatigiittarnissarput eqqaamassagipput neriuutigaara, Britta oqarpoq, ullormi taanna nammineq ilaqutarpassuarminut kaffillerluarpoq.

Arnanut-mi »Årets kvinde 2004«-mik aalajangii sussat tassaapput Viola Olsen, Arnaq Grønvold, Saalat Geisler aamma Ane Marie B. Pedersen. Taakkulu imaannaanngitsumik suliassaqarsimapput, arnat inassutigineqarsimasut 150-it akornanni arnamik ataatsimik qinersisussaassagamik. Aalajangiisussat tamarmik immikkut mappit inassutigineqarsimasunik ulikkaartut sapaatip akunnerata naanerani misissuataartussaassavaat. Aalajangiisussat ataasinngornermi Sermitsiami naapipput.