Mina Lund. Foto: Leiff JosefsenMina Lund 43-nik ukioqarpoq, angissuserlu 40 angissuseralugu.
Meerai:
Nukappissat marluk 15-inik 21-inillu ukiullit.
Uigaa Frederik Lund, Nuummilu najugaqarput.
Mina Nunatta Katersugaasiviani overassistentitut sulivoq.
Sunngiffimmini nammineerlutik inissiaatileqatigiiffimminni pimoorussilluni suliaqartuuvoq.

Mina Lund. Foto: Leiff JosefsenNujai: (Trine Pedersen, Salon Puk)
Minap nujai naatsuararsuunikuullutik tallisimapput – taamaammallu killornissai pisariaqalivissimallutik. Taamaammat takissusai najoqqutaralugit killorpakka – tulluarsarlugit. Assut tulluarivai. Siuili naatsumik kipivakka, kiinaa ammartutullusooq iliniassammat. Naggataatigut Minap nujai aappalungajattunik kajortunik titarniusannik qalipappakka – Arnaq Nutaaq-nngornera naqissuserniarlugu.

Taninnera: (Elisabeth Budek, Elegantia)
Isit oqimaappaluppallaannginnissaat anguniarlugu Minap qallui piiaqqaarpakka. Taninnnera ingattaatinngilara, ulluinnarpalaartilluguli. Kiinaa qungasialu foundationimik pudderimillu tanippakka.
Isaata sinai eyelinerimik aqerluusamik kajortumik tanippakka – ataatigut qulaatigullu. Uisorersaatai qaamasumik tanippakka – ersarinnerussammata. Qulaatungai taarnerulaartumik tanippakka – taamaalinermi isit angerpasinnerusarmata.
Naggataatigut sinngorsarpara – kiinaq kivinneqartutullusooq iliniassammat.

Ulluinnarni Mina qernertunik qarleqakkajuppoq, aamma suliffimmini atortakkaminik. Soorlu takuneqarsinnaasoq Mina arnaavoq kusanartoq, atisanik arnarpaluttunik qaamasunik atorsinnaasoq, aammali atisanik allakkajaanik – soorlu qarlinnik attuumasunik seeqqunut killittunik atorsinnaasoq.

Mina Lund. Foto: Leiff Josefsen”Siullermik ARNANUT-nut qujarusuppunga Arnaq Nutaanngornissannut periarfi ssimmannga. Aamma qujanaq nujalerisumut Trinemut, pinnersaasumullu Elizabethimut, isarualerisumut Mortenimut – aammalu Minikkami, In Fashionimi X-aktimilu sulisunut. Nuanneqaaq nutaamik misiliilaarluni, aammali killissanik qaangiineruvoq. Aperineqaqqittuuguma ilaaqqissagaluarpunga – tassa taama nuannertigaaq.”
Mina Lund.

All.: Charlotte Berglund
Ass.: Leiff Josefsen

Arnat isikkuminni ajornartorsiutaat oqaluuserineqartanngitsoq sammerusukkatsigu Hanne qinerparput. Tassa umeeqqat aamma timimi meqqut. Arnammi arlalissuit kakkiviamikkut timimikkullu unngiartarput. Qujanartumik Hanne arnaavoq qiimasoq aamma qunusuitsoq, taamaattumik kakkivissami timimilu meqqut qanoq peerneqarsinnaanerannik ARNANUT atuartartunut ilinniartitsinissani ittoorutiginngilaa. Nuummi Hudklinikimi sulisoq Marie Vejlø pisarnermisut ikiuuppoq, qanorlu iluaqutaatiginera ersarilluinnarpoq. Nammineq misilikkusukkaanni voks atorlugu meqquiarsinnaanermut nioqqutit arlaliupput. Timip meqqui voksimik piiartaraanni piffissap ingerlanerani arriinnerusumik talliartulersarput, unngiartarnermullu naleqqiullugu ersikkunnaarnerusarlutik.

Makeup
Umeeraasakasini peerneqareermata amimi qaammarnera Hannep malugaa, taamaattumik kiinnamut tarngutaasa allersaat qaamasuussaaq. Hanne imminut tanikkami 80-ernisarpalaartumik tanippoq sigguni pinerullugit. Uagulli isaasa eqqai pingaarnerpaa tippagut. Taamaattumik isai kaajallallugit taartumik tanippagut. Qaavatigut uisorersaatai tunguusamik tanippagut qalluisalu eq qaat qaqortumik tanillugit. Siggui liipip qaavatigut lippglossilerpagut. (qalipaatit taartut sigguit minnerusutut ilersittarpaat, qillarissaatilli qaamasup glossip annerulersittarpai). Kiinnamuttarngutip qaavatigut pudderneqarpoq uluaasalu saarngiersarinnerulersippagut bronzitut qalipaatilimmik tanilaarlugit.

Qituttunik nujalinnut ilitsersuut: Panersereeraangakkit hårlakkikisiat atorlugu ilusilersukkit. Pisariaqassappallu nutsat isui nutsanut tarngutinik voksertalinnik taninneqalaarsinnaapput tujaajaarpallaanngin- niassamata.

Nujai
Hannep nutsani nuliarpalaartumik ilusilertarpai, qituttuararsuarnillu nujaqarami iluarsaanniarneri piffi ssaajaatigisarpai, taa makkaluartorli ullup qeqqaannartoq tamarmik toreertarput. Naatsumik kipivarput. Pukusuani nujai naatsunnguupput, kasseraniit ammut takinerulaarlutik tukassagaallutik. Namminerlu sanarfigisinnaannngorpai. Qangali nujai ammukaanik aappalaartunik tanitaapput kinaanut tulluutinngitsunik assinngarpalutsitsisunik. Taamaattumik nujai kajortumik kissalaarpasissumik misuppagut tamatigut tamaana qaamanerusortalerlugit. Aappalaartortai imaaliinnaq ersigunnaarsinnaanngillat, kisiannni aanngasinnerulaalerput. Nujartaanilu tulluareqai. Arnannguaq Therkeldsen Salon Lulu-meersoq qutsavigaarput.

Atisat
Arnaavutit kusanartoq kusanartunik iviangilik, taakkulu angisoorsuarnik kiateqartarnikkut toqqortertariaqanngilatit. Kiativit uppativillu angissutsimikkut assigiinngissutaat nalimmassarlugu silittunik qarleqartariaqarputit timinnullu attuumasunik kiateqartariaqarlutit. Attuumasunik kiateqarluarsinnaavutit taamaallaat eqqaamassavat iluatigut uinequteqassagavit. Utoqaannginnavit nuliarpalaartariaqanngilatit… Annikitsut atisannut tulluartut atorluartakkit, tamakku alutornarsaataasarput. Qalipaatigissaartunik atisaqarluarsinnaavutit atisatimmi illit pissutsinnut naleqquttuusariaqarput.

Annikitsut
Atisat annikitsortaat iluaqutaaginnaratik aamma pinngitsoorneqarsinnaanngillat …Imminnut tulluuttuusariaqarput. Soorlu: Taskeq aappaluaartoq, qitequt aappaluaartoq, nutsani pinnersaat aappaluaartoq, skuut aappaluaartut … tassa paasigunarpat qanoq paasisariaqarnersoq. Eqqarsaatigilluarlugu atisalersorsimanerit atisat annikitsortaasa ersersittarpaat. Massakorpiaq mutiusut malillugit tamakku torrammik katiterneqarsinnaapput. Takanna!

Hanne oqarpoq
Naapitakka oqartarput “Woow!” assorsuaq kusaginnittarput – susimanersungali erseqqissumik oqaatigisinnaasanngilaat. Nutsakka malugeqqaartarpaat, tukanneri nuannarilluinnartarpaat. Aamma isumaqartarput isaruartaarsimasunga. (isarussakka ukiut marluk matuma siornatigut pisaaraakka). Ullaat arlaanni jakkikasiga ukiorsiut kusananngivissoq atorlugu suliartorama suleqatima arlaata jakkitaarsimasoraanga! Kiinnama tanittarnera pisariitsuuvoq, aamma arlaannilluunniit malugineqarneq ajorpoq. Tassa torrak ingasattajaartuusimanngilarmi. Louisap ajoqersuussinera malillugu kiinara tanittarpara, isumaqarpungalu isaruartaarsimasorineqartarninnut tamanna pissutaasoq. Tarnguteqarpallaarnissara annilaangagisarakku unga nammineq taama tanittarsimanavianngikkaluarpunga. Uisorersaatikka taartumik tanittalerakkilli qimerissakka peqissassaarpakka, qalipaatimmi taartut ersarinnerulersittarpaat. Atisakka aamma maluginiarneqarluarput. Kiateq qorsuk iluatigut qaqortumik koorpuma qaavisigut nuisasumik uinequtitalik taamaallaat misilippara. Naluara timiga ersarinnerulersikkakku angutinit qiviaqqajaaneqarnerulernerlunga … atisakkami qiviarneqartarput, neriuppungalu pualanera tamatumunnga pissutaanngitsoq. Uinequtip taama atorneqarnissaanik ilinniartinneqarnera assut nuannaraara, taanaqangippammi mattaangavallaartutut misigissagama. Iviangequtit tassa iluat, atisat qaavisigut ersinngillat atisakkali ersarinnerulerput. Suli atequtiserlungalu støvlilernissara qunugaara. Kisianni tassa kusanat! Taamaattunilli atorsimanngisaannarama eqqarsaatikkut sungiunniaqqaartariaqarpakka. Atisat pillugit paasisakka assigiinngitsut qujaruteqaakka. Qanoq atisalersorsinnaaninni imminut tatiginerulerpunga aamma atisanik alakkerterinissara nuannarinerulerpara. Unikka sakkulu iluaallat, meqquma arriinnerusumik talliartortalerneri malunnarpoq.

All.: Louise L. Petersen & Ivalu Risager
Ass.: Knud Josefsen
Model: Hanne Nielsen

Vivi Schmidt, 40, marlunnik 20-nik marlunnillu ukiulinnik ernilik, Sermitsiami allaffimmioq. 162 cm-inik angissusilik, 70 kg-nik oqimaassusilik, atisanillu str. 40-nik atuisartoq.
– Assigiiaaginnarneq atisaqartarneq qatsuppara. Taamaattumik allatut atisalersoriaaseqalernissannut ikiorneqarusuppunga, Vivi Schmidt oqarpoq. Taamaaliornissamullu periarfissaqalerpoq, Arnanut-llu ilitsersuisartuata siunnersuutai atuakkit pilersaaruteqarluni.

Arnanut »Arnamik allanngortitsinialermata « Vivi Schmidt erngerluni peqataajumalluni nalunaarpoq. Kasserminiillu putukkuminut allanngorluni.
– Allanngornera nuannareqaara, siunnersuutigineqartullu malinniassavakka. Nutaanik misilitaqarluni eqqarsarnartorujussuullunilu nuannersorujussuuvoq. Arnaqatikkalu nutaanik misilitaqartaqqullugit kajumissaarumavakka, Vivi Schmidt oqarpoq.

Atisat
– Ulluinnarni nalinginnaalluinnartunik, soorlu sunngiffimmi angalaarnermiluunniit atorneqarsinnaasunik atisaqartarpoq. Suliffimminili taamaattunik atisaqartariaqanngikkaluarpoq, Arnanut atisat pillugit siunnersuisartuat Louise Lynge Petersen, Columbine Internationale Designskolemi ilusilersuisartutut ilinniaqqammersoq oqarpoq. Taanna ullumikkut Nuummi pisiniarfimmi In Fashion-imi piffissap ilaani sulisarpoq ukiarulu ilusilersuisarfimmik ammaanissamik pilersaaruteqarluni.
– Vivi angisuujunnannginnami titarnernik sanimoortunik »killuisinnaasunik « atugaqarnaveersaartariaqarpoq. Taamaattunik atoruni suli mikerpalunnerulissagami. Titarnerit takisuut soorlu timip ilusaanik malinnaasut qalipaatillu eqqissisimasut qalipaateqatigiiaakannersut atortarunigit pitsaaneruvoq, Louise Lynge Petersen siunnersuivoq.
– Vivi niorissuugami qulaatungaalu ataatungaaninngarnit anginerugami, ataatungaatigut qalipaatinik qaamasunik qulaatungaatigullu qalipaatinik taarnerusunik atugaqartaruni pitsaaneruvoq, soorlu assuutigisartakkaminut eqqaanartunik. Arnaagami iluserissoq tamanna iluaqutiginerusariaqarpaa, Louise Lynge Petersen siunnersuivoq.

Nutsat
Vivi nujalerivimmut Salon Puk-imut isermat nujalerisoq Maik Carretero nutsanik suliassaqarpallaanngilaq, taamaattorli suliarineqarsinnaapput.
– Vivip nujai naareersut taamaatsiinnassavakka. Nutsanilli ilusilersueriaaseq nutaaq malillugu kipilaarlugit illaarluarsimarpasinnginnerulaalersissavakka. Tamannalu anguniarlugu torsorpalunnerusutut isikkoqalersissavakka, Maik Carretero oqarpoq.
– Vivip kiinaa ersarinnerulersinniarlugu nujai ersarissumik Wellameersumik qalipaaserpakka. Sinai taarnerutillugit iluatungaalu aappaluarnerutillugit.
Nujaasa illaarluarsimanngippaluusarnerat ataavartikkumallugu atorpara D:fi voks, assannut tagiartuullugu kissatsilluaqqaarlugu nutsanut tagiunneqartussaq, taavalu nujai tigusakkuutaarlugit ilusilersorlugit.
Maik Carretero ukiup affaani Salon Puk-imi sulisimavoq. Siornatigut nutsanut atortuleriffimmi Sebastianimi ilitsersuisartuusimavoq aammalu TVqarfimmi Spaniamiittumi ilitsersuisartuusimalluni.
Nujaasa illaarluarsimanngippaluusarnerat ataavartikkumallugu atorpara D:fi voks, assannut tagiartuullugu kissatsilluaqqaarlugu nutsanut tagiunneqartussaq, taavalu nujai tigusakkuutaarlugit ilusilersorlugit. Maik Carretero ukiup affaani Salon Puk-imi sulisimavoq. Siornatigut nutsanut atortuleriffimmi Sebastianimi ilitsersuisartuusimavoq aammalu TVqarfimmi Spaniamiittumi ilitsersuisartuusimalluni.

ILITSERSUUTIT:
Qimerissanik najunngarsaatit eyecurler-it atortarukkit qimerissatit ulloq naallugu najungatikkumallugit mascara imermik peerneqarsinnaanngitsoq atortarsinnaavat. Taava qimerissatit allanngujaannerussapput.

Kiinnamik amerissaatit
Marina Vejlø, Hudplejeklinikken og Solcenterimik piginnittoq kiinnamik amerissaasartutut ilinniarsimasuuvoq. Magasin-ip Bioterm-eqarfiani Matasinilu arlalinni suliffeqartarsimavoq. Taassunalu Vivip kiinaa amerissarpaa, kiinnamilu amiata qanoq paarinissaanut siunnersorlugu.
– Vivip amia issimit ajoqusersimavoq, taamaattumillu anorlertillugu ukiuutillugulu cremenik illersuutaasunik atorluartariaqarpoq. Amerluuteqarami amia aappalorujuppoq. Tamanna qanoq iliuuseqarfigineqarsinnaanngilaq, siunnersussavarali amini ullut tamaasa amerissarnermut atortunik salittassagaa, Marina Vejlø oqarpoq.
– Qarlui voks atorlugu suliaraakka, kakkiviaalu meqquiarlugu. Voksip nutsat nutsuutituulli sorlangerlugit piiartarpai. Taamaalimmat isai ersarinnerulerput. Aamma oqaatigissavara taamaaliorneq annernassanasorinaraluarluni annernanngimmat, Marina qungujulluni oqarpoq.
– Ullormut amerissartarnissaa eqqarsaatigalugu siunnersussavara puddit kajortut qaamasut atortassagai, sigguni malunnarnerulersinniarlugu lipgloss qaamasoq atortarlugu, mascarartarlunilu. Isumaqarpungalu piffissap ingerlanerani sapiinneruleriartuaartariaqartoq, Marina Vejlø oqarpoq.

Isarussat
Dora Thomsenip Synoptik-imi administratoriusup Vivi isit eqqaannik ersarissisitsinerusussanik isaruaqaqqullugu siunnersorpaa.
– Isaruaasa isai malunnarunnaarsippallaartarpaat, tamannalu ajuusaarnarpoq, kusanartunimmi iseqarami. Taamaattumik isarussanik marlunnik, inuttaanut naleqquttunik tunivara. Arlaat Versus stellt, ulluinnarni atisaminut atugassai. Kiinaa malunnarnerulerlunilu ammarpasinnerulerpoq. Isarusalli arlaat Chanel briller uanga kusagineruakka. Inuttaata tulluarisorujussuuai. Isarussat sinai aappaluttoq-kajortunik qalipaatillit nujaasa qalipaaserneqarsimanerannut tulluarluinnarput, qiimarpasinnerulerpoq, Dora Thomsen oqarpoq.

All. Inga Dóra Gudmundsdóttir Markussen
Ass. Knud Josefsen