Tupinnaannartumik ullumikkut niuertarfinniit neqerooruterpassuit takkussuupput. Kakkaammi aningaasarpassuit akikitsunik pisiortornikkut ’sipaagassaagaluit’ - aningaasanik tigummiaqaraanni. Soorluuna eqeroorutit aningaasaatikinnerpaaffinni imaluunniit aningaasaateqanngiffinni takkussuuttartut. Taamaalilluni oqariartaaseq una ‘piitsuulluni akisoqaaq’ eqqorpoq. Kiamita misilissimanngilaa imminut oqarfigaluni, maannakkut qaammatip naanerani anigaasaateqassaanga iluatsinngitsumilli. Piviusunngorsinnaanerlunimi?

Sinneqartoorneq tuniluuttarpoq
Ilumut, iluatsissinnaavoq. Taamaassappalli pisariaqarpoq aningaasanik atuinerpit nakkutigeqqisaarnissaa iliuuseqarfiginissaalu. Imaappormi aningaasaatikinnerpaaffiup nalaani pisiniarnissamut tunngatillugu pilersaarusioqqissaarnissaq pisariaqarpoq. Amigartoornerup sinneqartoorutinngortinnissaatassani pineqarpoq, sinneqartoorut 100 kruuniinnannguugaluarpalluunniit. Sinneqartoorut sinneqartoorutaavoq, qiimmaallaataasinnaallunilu, inuunerullu sinneranut misigissutisimut tuniluussinnaalluni.

Aningaasanik aqutsilluarneq
Atuakkamik taaguteqartumik ‘Sund Økonomi’-mik (Aningaasanik aqutsilluarneq) atuakkiortoq Lisbeth Nebelong naapertorlugu, aningaasanik aqutsilluarneq inuulluarnerup tunngaviisa ilagaat. Aningaasat oqaluuserinngikkaluarlugit inuunermi pingaaruteqarluinnartuupput. Inuunerput oqinnerulersissinnaavaat imaluunniit erloqinarsitillugu, uagullu nammineq akisussaavugut inuunitsinni qanoq annertutigisumik aalajangiisuussanersut. Isertitat sippulaarlugit atuiuaraanni aningaasat inuunitsinni erloqinartorsiortitsiuarsin naapput. Akerlianilli aningaasanik aqutsilluaraanni imminut tatiginermik kiffaanngissuseqarnermillu pilersitsisarpoq, taamaalilluni aningaasat imaluunniit aningaasaateqannginneq isumakuluutaajunnaassalluni.

Mumisitsigit

Iliuuserineqarsinnaasut ilisimaneqarluartut ilagaat naatsorsussallugu aningaasat sapaatip akunneranut sunut ‘atorfissaqanngitsunut’ atorneqartarnersut, soorlu aviisinut, mamakujunnut, imeruersaa tinut meeqqanullu pinngussanut (uani pujortagassat imigassallu eqqarsaatigineqanngillat!). Nammineq naatsorsorlugit kiseriakkit tupaallassaatillu! Aningaasat ilaat sipaarnissamut kontomut toqqoriakkit. Paa sigukku ukiumut 10.000 kr. missaat tamakkununnga atortarlugit eqqaamassavat 16.000 kr. sulininni akissarsiatut pissarsiarisariaqassagakkit. Amerlasuut qaammammut taama akissarsiaqarput!

Aningaasatigut kiffaanngissuseqarneq isummat, ileqqutoqqat periaatsillu nutaamik mississoqqinnerinik ingerlaarfi uvoq. Aningaasanut inuunermullu nutaamik isiginnittaaseqalernissaq pineqarpoq. Aningaasat inuunitsinnik ajoqusersuiunnarnatik iluaqutaalernissaannik ikaarsaarnermik imaqarluni. Aningaasaqarnerup pitsanngornissaanut najoqqutassanik pisariitsunik malitaqarnissamut tunngavoq.

Issuaavigineqarpoq nittartagaq
www.sundoekonomi.dk

Illit meeqqavillu inuunerat oqinnerulerlunilu nuannernerulersinnaavoq maannangaaq sipaarlutit aallartikkuit, taamaalillutit illit meeqatillu siunissami inissamik illumilluunniit akissaqalerlusi imaluunniit suliffeqarfittaassannut ilinniaqqinnissannullu periarfissaqalerlutit.

GrønlandsBANKEN aamma Sparbank Vest Grønland sipaariaatsimut pitsaalluinnartumik periarfi ssiisimapput NANOQ KONTO-mik taaguuteqartumik. Sipaarneq ukiumut nikerartumik sipaarnermut tunngaviusumik erniaqarpoq. Inatsisitigut maleruagassat naapertorlugit atorfi ssaminut atorneqaruni, soorlu inissamut, suliffeqarfissamut ilinniarnermulluunniit, taava bankip qaavatigut 4%-nik ilassavaa skattimut akiligasaanngitsumik, illua tungaatigullu Namminersornerullutik Oqartussaat aamma 4%-nik qaavatigut ilisillutik. Taamaalilluni erniat 8%-ulerput. Taamaallaat killiligaavoq ukiumut 100.000 kr. taamatut sipaarneqarsinnaallutik.

Nanoq kontomut qaammammut 500 kr. ileqqartarukkit:
ukioq ataaseq qaangiuppat 6,244 kr-iuteqassaatit
ukiut pingasut 20.200 kr.-uteqassallutit
ukiut tallimat 36.138 kr.-uteqassallutit
ukiullu qulit qaangiuppata 84.640 kr.-uteqassallutit
1.000 kr. qaammammut

Nanoq kontomut ileqqaartarukkit:
ukioq ataaseq qaangiuppat 12.489 kr.-uteqassaatit
ukiut pingasut 40.400 kr
ukiut tallimat 72.275 kr.
ukiullu qulit 169.280 kr.

Ilaqutariiullusi qaammammut 2.500 kr. ileqqartarussigik ukiut tallimat qaangiuppata 180.688 kr., aningaasat Nanoq Konto-mut malittarissat naapertorlugit atorneqarfi ssaannut atorussigik. Ukiut tallimat taamatut ileqqaaginnarussi ukiut qulit qaangiuppata 423.200 kr-nik ileqqaagaqarsimassaasi Nanoq Konto-p maleguagassai malillugit atorussigik. Sipaarneq akilersinnaavoq, meeqqatit aamma nuannaassajunnarsipput siunissartik pilersinnialerunikku.

Ilitsersuut:
‘Råd til at leve’ Atuagaq siunersuutissarpassuaqarpoq angisuunik mikisualuniluunniit pisiniarniaruit. Atuakkiortua aamma atuakkamut tunngatillugu pitsaasumik nittartagaqarpoq: www.sundoekonomi.dk

»Aningaasatigut kiffaanngissuseqarneq isummat, ileqqutoqqat periaatsillu nutaamik mississoqqinnerinik ingerlaarfi uvoq. Aningaasanut inuunermullu nutaamik isiginnittaaseqalernissaq pineqarpoq. Aningaasat inuunitsinnik ajoqusersuiunnarnatik iluaqutaalernissaannik ikaarsaarnermik imaqarluni. Aningaasaqarnerup pitsanngornissaanut najoqqutassanik pisariitsunik malitaqarnissamut tunngavoq.

Issuaavigineqarpoq nittartagaq
www.sundoekonomi.dk

Soormitaavaana inuit taama amerlatigisut taamaallaat AKILIUT atortaraat, uffa VISA/Dankort kiisalu nutaaq VISA/Electron aamma periarfissaagaluartut? Akiliissutit taaneqartut kingulliit marluk nunani allani atorneqarsinnaapput, Internet-ikkullu aamma akiliutigineqarsinnaallutik. Assersuutigalugu Grønlandsflyp nittartagaani nammineerlutit bilitsimik inniminniiguiut 350 kr. sipaassavatit. Timmisartuutileqatigiit nunani allaniittut ilaat taamallaat Internet-ikkut inniminniiffi gineqarsinnaapput, soorlu Air Iceland, Iceland Express allallu. Tassani qarasaasiaqarlutillu Internet-imut attaveqarnissaq pisariqarpoq. Atuakkanilli atorniartarfiit amerlanerit aamma Internet-ernissamut periarfissaqarput.

Nalunngiliuk:
VISA/Dankort ullut 30 ingerlanerini annerpaamik 20.000 kr-nik tigusiffi gineqarsinnaavoq, ullormullu annerpaamik 2.000 krnik tigusiffi gineqarsinnaalluni, VISA/Electronili taamaanngilaq qaammammut ullormullu killilersorneqannginnami. Qanorsuaq atorusukkukku takanna, taamaallat kontoni aningaasaateqaruit.

VISA/Dankort-imik GrønlandsBANKEN-imi Sparbank Vest Grønland-imilu pissarsiarineqarsinnaasumik piniaruit akiliisinnaassuseqarnerit misissorneqaqqaassaaq, soorunami kredit-kortiugami. Tamannali atuutinngilaq VISA/Electron-imut tunngatillugu, kikkut tamarmik pissarsiarisinnaavaat. Akiliut taanna ukioq kingulleq nunatsinni atuutilerpoq. Akiliut taanna VISA/Dankort assigalugit nalinginnaasumik akiliutitut atorneqarsinnaavoq. AKILIUT-itut killilersuutitaqarpoq, tassa atorneqarsinnaalluni aatsaat imaqaruni, kisianni taanna Internetsikkut pissutigineqarsinnaavoq, qaamigut normutaqarami. VISA/Dankort-imiit allaanerussutigaa aatsaat aningaasaateqaruit atorsinnaagakku. Akiliutit taakku marluk bankini nunatsinniittuni pissarsiarineqarsinnaapput, AKILUT-lli taamaallaat GrønlandsBANKI-mi.

Qanoq aningaasaativit naammattusaarnissaannut najoqqutaasinnaasut ilaat makkuusinnaapput:

  • Niuernialersinnak amigaatitit allattukkit, najoqqutaqarnanisukujunnik pisiaqartoornartarpoq
  • Sapinngisamik qaarsilaarlutit niuerniartarit, kaalluni niuerniarluni pisisoornartorujussuvoq
  • Sapaatip akunneranut nerisassassinnik pilersaarusiorit, najoqqutaqarluni piffissaqarnarnerusarpoq
  • Sapinngisamik neqeroorutinik pisiniartarit. Sipaarsinnaasatit naatsorsorukkit allaat qeritisivik anngajaaq ukioq ataaseq sipaakkannik akilersinnaavat!
  • Atisaasiviit iluarsaatikkit, taava illit meeqqallu atisasi suunersut ilisimanerulissavatit. Atisat ilaat ikinngutitillu taarsiguunneqarsinnaapput, ilaallu nutarsarlugit nutaatut ilisillugit. Sinnerisuliniaqatigiiffinnut tunniutikkit atisallu pisoqqat putullillu igillugit, iluaallassaasit taava.
  • Meeqqat pinnguai iluarsaatikkit ilaat qaammatialuit toqqorlugit. Meeqqat takoqqikkunikkit takummaasaqaat.
  • Atorneqartuartorlu: Nammineq iffiortarit, ileqqunngortillugu nuannersoq, akikinnevoq meeqqatillu nuannisassaasi (meeqqallu pinnguakujunnik pisariaqartitsissanngillat!) Ataatsimut amerlasuunik iffioruitilaat qeritissavatit. Taamaaliortaraanni ukiumut 2.000 kr. missaat sipaarneqarsinnaapput.
  • Oqaatsinik pinnguaatinik arlaannilluunniit pinnguartaritsi videomik atorniarnasi, TV-lu qamillugu atuakkamik atuarit. Sapaatip akunneranut videomik ataatsimik atortaruit tamanna ukiumut 2.000 kr. missaanik akeqarpoq atuakkamilli atorneq akeqanngilaq.
  • Ikinngutitit ilaqquttatillu isumaqatigiillusi nikittaallusi nerisassiortaritsi qaaqqusaattarlusi, taamaalillusi nalingat agguaallugu. Isummanik nutaanik pissarsiinnarnak amerlasuunik iganeq aamma akikinnerusarpoq, peqatigiinnerlu nuummarissinartarluni
  • Nioqqutissanik akisuunik pisiniaruit ajornanngippat tamaat tigunerani akilertaruk, akilersuineq erniaqartinneqartarpoq akisunerullunilu.
  • Naggataagut minnerunngitsumilli: Bankimi siunnersorti suleqatigalugu butgetkonto-liorit, taamaalilluni akiligassat naligiissaarneqassalutik. GrønlandsBANKEN-imi Sparbank Vest Grønland-imilu siunnersortit qanoq pikkoritsigalutillu inutsialaanerat tupaallaatigissavat. Taamaalillutit aamma aningaasaativit aqunniarnerini kisimiinnallu illersorteqassaatit!